Seurustelin -70 luvulla yhden miehen kanssa. Suhteesta syntyi poika. Koskaan emme asuneet yhdessä ja muutin sitten työn perässä toiselle paikkakunnalle. 30 vuoteen emme juuri olleet missään tekemisissä. Muutama vuosi sitten kävin kylässä poikani perheen kanssa, mutta ei muuta. Poika ja isä ovat olleet kymmenisen vuotta jo yhteydessä toisiinsa ja ovat aika läheisiä. Nyt pojan isän äiti kuoli. Hautajaiset on parin viikon päässä. Poikani isä soitti kyllä minulle ja kutsui hautajaisiin. Sinne tulee tietysti heidän sukuaan, jotka virallisesti eivät tiedä tästä pojastani mitään. Poikani tietysti menee hautajaisiin. Mutta, onko minun soveliasta mennä? Poikani isä joutuu jo esittelemään poikansa suvulle (sitä ei koskaan ole tehty). Jos menisin, joutuisi hän esittelemään minutkin. Ja jos yli 30 vuoteen sitäkään ei ole tehty, niin miksi nyt pitäisi. Itse olen sitä mieltä, että en menisi. Minkälainen on teidän mielipiteenne?
Kysyn
mielipidettänne
13687
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kaikkien kannalta (ilmeisesti poikasi isällä on vaimo/lapsia)ja vaikkakin Hän kutsui Sinut,olet aivan oikeassa siinä,ettei näin pitkän ajan jälkeen ole mitään mieltä alkaa selittelemään kuka Sinä olet ja ei etenkään hautajaisissa.
En tajua, miksi edes kysyä sinua. Et varmaan edes tuntenut kuollutta?
Samoin poikasi kohdalla, tunsiko isoäitinsä?
Eikö hautajaiset ole saattotilaisuus, ihmisille jotka tunsivat poisnukkuneen?
En toivoisi omiin hautajaisiini "vieraita", jotka pitää esitellä, selitellä.
Vainajahan ja saattonsa ovat kaiketi pääasia?
ja poikanikin tunsi. Mutta tämä isoäiti (siis vainaja) ei halunnut, että seurustelin hänen poikansa kanssa. Joulukortteja kyllä lähettelimme. Ja koska tämä isoäiti ei halunnut "seurustella" minun kanssani, arvelisin tosiaan, että hän ei minua haluaisi hautajaisiinsakaan!
Jäisin pois, vaikka siis tunsitkin hänet.
Kiitä kutsusta, ja lähetä adressi, jos siltä tuntuu.
Adressissahan voi ottaa osaa jälkeenjäävien suruun. ( poikasi isän)
minulla oli eron jälkeen ok välit ent, appivanhempiin. Silti vein lapset tilaisuuteen, ja itse lähetin vain adressin.
Niinkuin itsekin totesit,ei ole mitään syytä mennä.
En itse ainakaan menisi "esittäytymään" tässä tilanteessa suvulle,hautajaiset ovat vainajan muistotilaisuus,kunnioitetaan sitä.
Kyllä hautajaiset ovat sellainen tilaisuus, luulenkin että pelkästä kohteliaisuudesta sinua on pyydetty, voit kohteliaasti myös kieltäytyä, jättäytyä pois tilaisuudesta.
Oyttaen huomioon isoäidin asenteen niin en missään tapauksessa menisi.
Pyyntö on kohtelias ele poikasi isältä.
mielipiteisiin täysin. Miksi mennä sinne jännittämään, pääset itse paljon helpommalla. Adressi on aivan hyvä.
Yleensäkin olen sitä mieltä, että ihmisiä pitää muistaa heidän eläessään. Ellei poikasi isoäiti Sinua hyväksynyt eläessään, ei varmasti haluaisi, että olisit hautajaisissa. En tiedä lähettäisinkö edes adressia. Itse haluaisin, että haudallani olisi minua vain aidosti surevia ihmisiä. Eipä taitaisi haitata, vaikkei olisi ketään.
Samaa mieltä kuin edellä olevat: Jos vainaja ei olisi halunnut minua poikansa ja omaan elämäänsä, en menisi, adressin lähettäisin. Se on ihan korrekti tapa hoitaa asia.
Adessissakin on kohta missä sanotaan, että
vainajan muistoa kunnioittaen.
Voitko siis kunnioittaa vainajan muistoa,
ei hänkään kunnioittanut sinua, koska
ei hyväksynytkään perheensä jäseneksi.
Minä en ottaisi mitään kantaa tälläiseen
tapaukseen, ei siis adessia eikä muutakaan.
Koska et kelvannut silloin, niin et kelpaa
nytkään, älä mene ihmisten töllisteltäväksi.
Ja onkohan poikasi isä jo aviossa.
Poika menköön sinunkin puolestasi, ja
suree sitten mitä suree.
vastaus. Näinhän se on: Vainajan muistoa kunnioittaen. Eihän sinulla voi olla edes muistoja, ei ainakaan hyviä sellaisia, vieraitahan te olitte toisillenne. Ei minullakaan ole ollut paljoa tekemistä ex-mieheni äidin kanssa ja olisin kanssasi samassa tilanteessa, jos niin kävisi.
tai sanellaan, jos sähkeenä lähettää.
Itse laitoin eksälleni, ottaen osaa suruusi äitisi poismenon johdosta.