Minkä ihmeen takia ne ovat ammattikorkeakouluja? Eihän siellä mitään korkean tasoista opetusta ole verrattuna yliopistoon. Ja vielä englanniksi University, onpas harhaanjohtavaa markkinointia!
Miksi ne ovat korkeakouluja/universityjä?
hy201
251990
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Onko joku amk-inssi vienyt työpaikan sinun nenäsi edestä kun jaksat jo puhkikalutulla aiheella trollata?
1) Onko joku tosiaan saanut työpaikan amk-tutkinnolla, kun epäilet jonkun amiskan vieneen työpaikan (aloittajan nenän edestä)?
2) Miten aihe voi olla puhkikaluttu, kun aloittajan esittämään kysymykseen ei kukaan ole koskaan osannut antaa perusteltua vastausta?
Se kuulostaa hienommalta.
Ammattikorkeakoulu on käytännön korkeakoulu. Ammattikorkeakoulun ja yliopiton ero on siinä, että yliopistoissa opiskellaan tiedettä ja ammattikorkeakoulussa samoja asioita käytännössä.
Ammattikorkeakoulu on nk. rasvakäsikoulu, jonka tehtävänä on antaa valmiuksia käytännön työelämään. Alun perinhän ammattikorkeakoululaitos luotiin modifioimalla vanhaa opistoasteen koulutusta, jotta ylioppilaitakin saataisiin ammattikoulutuksen piiriin.
On oikeastaan harmillista, kun tietyt ammattikorkeakoulut pyrkivät luomaan itsestänsä "köyhän miehen yliopistoa" - vaihtoehtona voisi olla profiloituminen nimenomaan ammattikorkeakouluna, jossa opetetaan erilaisia aloja ja asioita kuin yliopistossa.
Seuraava askel taitaa olla se, että maakuntayliopistot laajentavat kandidaattiohjelmiaan amk-opiskelijoihin, jotka pyrkivät sitten maisterinopintoihin.
Ja osaan katsoa sanakirjasta, että university tarkoittaa yliopiston lisäksi korkeakoulua.
Yliopiston ja amk:n ero on siinä, että samoilta aloilta yo tuottaa tutkijoita ja amk käytäntöön ja työelämään soveltajia. Amiksesta tulee sitten ne tekijät, joita ei amk:sta saada. Kyllähän amk:stakin tulee ihan tavan duunareita, sairaanhoitajia ja kirjastotätejä, mutta myös rakennusmestareita ja it-nörttejä. Kaikkia koulutusasteita ihan saletisti tarvitaan. Mutta ymmärrän ettei "maisterit" s24:ssä sitä voi koskaan tajuta kun ovat niin täynnä itseään.
Ja tiedän, että yliopistokemistin (FM) koulutukseen kuuluu kakai kertaa niin paljon käytännön labratöitä kuin laboratorioanalyytikon (AMK) koulutukseen. Ja senkin tiedän, että maisterit opettavat amkeissa myös ne käytännön taidot. Ja osaan päätellä, että amkista ei voi mitenkään valmistua pätevämpänä käytännön osaajana kuin ne opettajat, jotka niitä käytännön taitoja opettavat.
Miksi ei voi valmistua pätevämpiä käytännönosaajia kuin opettajat? Kyllähän yliopistossakin maisterit opettavat. Kyllähän sitä nyt kehitytään muistakin lähteistä kuin vain opettajan suusta saamilla tiedoilla. Tieto on vain tietoa, jota saa kuka tahansa. Älykkyys on taas sellainen asia, jonka puutetta ei laajakaan tietämys korvaa. Ei älykkäälle ihmiselle ole mitään ongelmaa saada töitä oli hänen koulutuksensa sitten mikä tahansa.
Tuohon nimikysymykseen vielä sen verran, että eiväthän yliopistotkaan ole läheskään samantasoisia. Jos verrataan keskenään vaikkapa Helsingin ja Harvardin kauppakorkeaa niin ei taideta olla lähelläkään samaa tasoa.
millä nimellä koulutusta nimitetään?! Perustahan on että koulusta ulos tulee oman alansa koulutettuja osaajia. Niin yliopistosta, ammattikorkeasta kuin ammattikouluistakin.
"Ammattikorkeakouluja" ne ovat siksi, että...
1) opistojen vetovoima alkoi niiden viimeisinä aikoina heiketä, kun yhä useammat halusivat korkeakoulututkinnon, joita silloi saaattoi suorittaa vain yliopistoissa ja niihin rinnastettavissa korkeakouluissa. Tilanne johti siihen, että opistot eivät saaneet tarpeeksi hakijoita samaan aikaan kun yliopistoihin oli hirveä tunku. Opistojen vetovoiman parantamiseksi niiden nimet muutettiin "ammattikorkeakouluiksi" - ja avuksi otettiin myös megalomaaninen markkinointi.
2) joku suuruudenhullu herra jossakin keksi, että nytpä korkeakoulutetaan 70% suomalaisista. Eli että korkeakoulututkinto pitää olla osalla kansakunnan tyhmimmästäkin kolmanneksesta. Kun yliopistot eivät suostuneet rimaa niin paljon laskemaan, että vasemman jalan saappaatkin pääsisivät sisään ja valmistuisivat, tehtiin sitten opistoista ammatti"korkeakouluja". Tämä suuruudenhulluus sai tukea yhtäältä A) demareilta, jotka haluavat tasapäistää kaikki ja kaiken ja haluavat siksi, että saapastyhmilläkin pitää olla "korkeakoulu"tutkinto ja toisaalta B) kepulaisilta, jotka aluepolitiikan nimissä haluavat hajoittaa koulutuksen niin pieniin sirpaleisiin, että jokaiselle Takahikiän syrjäkylillekin riittää yksi "korkeakoulu" - jotta maaseutu pysyy asuttuna.
------------------------------------------
"Universityjä" ne ovat siksi, että...
1) kateus on kansantautimme
2) amkuilla ei ole mitään omaa annettavaa, joten pitää matkia
2) Suomessa virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi, ja eri instituutioiden nimitykset nauttivat lainsuojaa vain niillä. Millä tahansa muulla kielellä (esim. englanniksi) saa yliopistoksi tms. kutsua vaikka koirakoulua. Opetusministeriö on kyllä ottanut selkeän ja kielteisen kannan amkujen harhaanjohtavaan "university"-nimikkeen käyttöön, ja kehottanut amkuja käyttämään edelleen virallista "Polytechnic"-termiä englanninkielisissä nimissään, mutta koska laki ei tosiaan kiellä nimittämästä "Universityksi" vaikka Peräkorven muskarin apuluokkaa, eivät amkut ole opetusministeriön kehotuksesta piitanneet.
4) amk-uudistuksen myötä (sisäänottomäärien tuplaantuessa ja käytännönläheisen kontaktiopetuksen puolittuessa) menetettiin opistojen aiempi valtti: käytännönläheisyys. Kun amkuilla ei ole enää sitä opistojen vahvuutta, ne yrittävät epätoivoisesti esiintyä "köyhän miehen yliopistoina" tai "vähän niin kuin yliopistoina" käyttämällä itsestään nimitystä "University" niillä kielillä joilla Suomen laki sitä ei erikseen kiellä. Ilmeisesti amkuilla on jokin tarve alleviivata sitä, että niillä ei sittenkään ole mitään omaa ja itsenäistä, yliopistoista eroavaa annettavaa, kun ne yrittävät esiintyä yliopistojen halpiskopioina sen sijaan, että kehittäisivät omaa vahvuusaluettaan (joka tosin menetettiin opisto-amk-uudistuksen myötä) ja hankkisivat OMAN maineensa OMILLA ansioillaan.
SUURET ON ONGELMAT! eipä taida teidän elämässä paljon tapahtua kun tota asiaa pitää pohtia. Tuskin se on keneltäkään pois millä nimellä koulut kulkee..jokainen menköön kouluun mihin haluaa..tuskin kukaan ammattikorkeakoululainen kuvittelee olevansa yliopistossa. Kyllä se elämä opettaa!
...jos heität Pelastusarmeijan soppajonossa kolikon ilmaan pyörimään, on 50% todennäköisyys, että se alas tullessaan osuu työttömän tradenomin päähän. Ja yhtä suuri on todennäköisyys, että se osuu semmoisen tradenomin päähän, joka kuvittelee lukeneensa kauppatieteitä. Vaikka ammattikorkeakouluissa ei tiedettä tehdä eikä semmoista opeteta.
Mutta hyvä sinulle, jos tiedät nyt, kouluun mennessäsi, että olet menossa ammattikorkeakouluun etkä "Universityyn". Jos kolme-neljä vuotta sitä amk-opettajien palkan edestä laulamaa liturgiaa ja suoltamaa propagandaa kuunneltuasikin vielä muistat tuon, ja osaat vielä silloinkin ajatella itse sen verran, että älyät tietäväsi eron vasta ITSE molempia kokeiltuasi, niin vielä parempi sinulle. Pahaapa kuitenkin pelkään, että sinäkin sorrut vuosien saatossa uskomaan miellyttäviä valheita, ja totuus palaa näkyviisi vasta työelämässä, silloin karmeana. Semmoinen on nimittäin ihmisluonto, että se uskoo kärkkäästi miellyttävät väittämät, erityisesti usein toistettuina, vaikka ne olisivat täyttä potaskaakin, ja vaikka järki sanoisi muuta. Kuten sanottu: hyvä sinulle, jos pystyt pitämään ajatuksesi noin kristallinkirkkaina jatkossakin.
Kirjoitit:
"Tuskin se on keneltäkään pois millä nimellä koulut kulkee..."
Aivan!!! Kerropa tuo myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostolle ARENE:lle ja AMK:si johtoelimille.
Jos nimittäin on aivan sama, minkä niminen koulusi on, niin miksi sitten AMK:t haluavat kaikesta vastustuksesta huolimatta niin vimmaisesti esiintyä "Universityinä"? Miksi se on niille niin tärkeää, jos se kerran ei ole tärkeää?
Taustaa:
- ARENE esitti opetusministeriölle tavoiteohjelmassaan syksyllä 2003, että ammattikorkeakoulujen englanninkieliset nimet muutetaan "Polytechniceistä" "Universityiksi". Opertusministeriön kanta oli kielteinen, koska harhaanjohtava englanninkielinen nimi saattaisi aiheuttaa väärinkäsityksiä AMK-tutkinnon suorittaneiden tieteellisestä jatkokoulutuskelpoisuudesta ulkomailla. Myös yliopistot vastustivat, samasta syystä.
- Vuodenvaihteessa 2003-2004 kaikki AMK:t muuttivat englanninkielisen nimensä "Universityksi". Opetusministeri Kalliomäki ilmoitti, että opetusministeriön kanta on edelleen se, että nimitys on harhaanjohtava ja opetuministeriö tulee jatkossakin nimittämään AMK:ja kansainvälisissä yhteyksissä "Polytechniceiksi". Opetusministeriö myös kehoitti AMK:ja palaamaan takaisin oikean nimityksen (Polytechnic) käyttöön.
- Koska Suomen laki kieltää nimittämästä muita kouluja kuin laissa mainittuja yliopistoja yliopistoiksi vain tasavallan virallisilla kielillä (suomeksi ja ruotsiksi), ei AMK:ja voitu velvoittaa käyttämään oikeaa nimitystä itsestään. AMK:t pitivät harhaanjohtavan sanan "University" englanninkielisissä nimissään, ja teettipä tittelinkipein AMK-rehtori itselleen yliopistorehtorin käädytkin.
Siis: JOS kerran on yhdentekevää millä nimellä koulut kulkevat, niin miksi oikea nimitys ei AMK:ille kelpaa? Miksi se on niin hemmetin tärkeää, että pitää saada esiintyä "Universityinä" - vastoin totuutta, vastoin opetusministeriön kantaa ja vastoin oikeiden yliopistojen kantaa? Miksi se, mikä ei ole mielestäsi tärkeää, onkin niin tärkeää? Vai onko niin, että "ei ole väliä millä nimellä koulut kulkee - kunhan SINUN koulusi saa esiintyä parempana kuin onkaan"?
Kirjoitit:
"..jokainen menköön kouluun mihin haluaa..."
Olen aivan samaa mieltä tästäkin. Jokainen saa mennä siihen kouluun mihin haluaa. Joten aivan turha on AMK:jen matkia ja varastaa nimikkeitä yliopistoilta aina kun silmä välttää. Ne, jotka haluavat mennä "Universityyn", voivat mennä ihan aikuisten oikeaan yliopistoon - joten turha AMK:jen on sillä nimellä esiintyä.
Näköjään täältä löytyy suuri määrä asiantuntijoita.
Mutta kertokaapas miksi kukaan ei ole maininnut Bolognian sopimusta. Tällä yleiseurooppalaisella sopimuksella amk tutkinnot nostettiin verrattavaksi yliopisto tutukintoon. Eli toisin sanoen tradenomksi valmistunut on oikeutettu opiskelemaan suoraan kauppatieteiden maisteriksi sen jälkeen kun on suorittanut kandi-tutkielman ja kypsyysnäytteen. Ylemmät amk:t voivat siirtyä suoraan tohtori vaiheeseen.
Vain Suomi on ahdasmielinen paikka tutkintojen suhteen. Monien on vaikea ymmärtää, että maailmalla yliopistojen perustutkinto on kandi eikä maisteri niinkuin Suomessa. Tradenomien (ja muiden amk:sta valmistuneiden) kannattaa muistaa, että he vastaavat kandia eikä maisteria
No johan suolsit virheellistä tietoa oikein saavikaupalla.
*******
Aloitetaan epämääräisimmistä joskaan ei ihan suoranaisesti perättömästä väittämästäsi:
"---amk tutkinnot nostettiin verrattavaksi yliopisto tutukintoon."
Mitä tarkoitat sanalla "verrattavaksi"? Verratahan voi vaikka kuuta ja aurinkoa: "aurinko on isompi kuin kuu ja kauempana maasta kuin kuu, aurinko on omavaloinen kun taas kuu vain heijastaa auringonvaloa, aurinko näkyy maahan kirkkaampana kuin kuu..." jne. jne. Verrata voi mitä vain, mutta missään virallisessa tekstissä ei sanota, että "yliopistotutkinnot ja amk-tutkinnot ovat verrattavia". Jos olet eri mieltä, niin laita toki esimerkki linkkeineen. :)
JULKISEN SEKTORIN virkoja täytettäessä amk-tutkinto RINNASTETAAN joissain tapauksissa alempaan korkeakoulututkintoon. Toisin sanoen: jos pätevyysvaatimuksena virkaan on alempi korkeakoulututkinto (eli kandin paperit) voidaan myös amk-tutkinnon suorittanut hakija huomioida. Tämä amk-tutkintojen ja alempien korkeakoulututkintojen rinnastaminen joitain valtion ja kuntien virkoja täytettäessä ei kuitenkaan tarkoita, että tutkinnot olisivat samantasoisia, tuottaisivat samat valmiudet tai olisivat vertailukelpoisia.
**************
Toinen kummallinen mutta ei suoranaisesti perätön väitteesi:
"---tradenomksi valmistunut on oikeutettu opiskelemaan suoraan kauppatieteiden maisteriksi sen jälkeen kun on suorittanut kandi-tutkielman ja kypsyysnäytteen."
Niin? Entä sitten? Ylioppilaskin on oikeutettu suorittamaan kauppatieteen maisterin tutkinnon jos suorittaa ensin kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon. Myös merkonomi on oikeutettu suorittamaan kauppatieteiden maisterin tutkinnon jos suorittaa ensin kauppatieteiden kandin tutkinnon. Itse asiassa minkä tahansa kolmevuotisen ammattikoulun käynyt on oikeutettu suorittamaan kauppatieteiden maisterin tutkinnon - jos suorittaa ensin kauppatieteiden kandin. Miksei tradenomi sitten voisi?
Mitä yritit sanoa? Jos joutuu ensin suorittamaan kandin, silloin ei ole ollut oikeutettu suorittamaan maisteria "suoraan". Jos taas on oikeutettu suorittamaan maisterin "suoraan", niin silloin ei tarvitse suorittaa kandia ensin. Tällaisia "suoraan" kauppatieteiden maisteria suorittamaan oikeutettuja ovat tarpeeksi kauppatieteitä sivuaineilleet lähitieteiden kandit, mutta EIVÄT tradenomit.
Tradenomin pitää siis suorittaa kandi ensin, eikä se kyllä ihan pelkällä tutkielmalla ja kypsärillä selvä ole. Mitään yleisohjetta siitä, kuinka paljon siltaopintoja tradenomilta vaaditaan ennen kuin saa jättää kandintutkielman tarkistettavaksi, ei ole. Kerropas sen yliopiston nimi, jossa sinun mielestäsi tradenomi saa ruveta kylmiltään vääntämään kandintutkielmaa ja kypsäriä? Useimmissa paikoissa kun vaaditaan tradenomilta vuoden siltaopinnot yliopistossa ennen kandin tutkielmaa. Ja muistutan, että jo pelkkä kandintutkielman ja kypsärin vaatiminen tarkoittaa, että maisteria ei voi suorittaa "suoraan":
Noin siis kauppatieteiden puolella. Eräillä muilla aloilla saa saman alan amk-tutkinnosta muutman opintopisteen vapaavalinnaisiin, ei sen enempää.
**************
Ja sitten niihin väitteisiisi, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa.
"Ylemmät amk:t voivat siirtyä suoraan tohtori vaiheeseen."
Missä? Ei ainakaan Suomessa. Ja Suomen tilanteesta ilmeisesti kuitenkin puhut, koska samassa yhteydessä puhut tradenomeista. Eihän niitä muualla kouluteta.
Ylempi amk-tutkinto ei anna tieteellistä jatkokoulutuskelpoisuutta, eikä pelkästään sen pohjalta voi aloittaa tohtoriopintoja. piste.
Jos väikkäri väikkyy mielessä, niin siitä sitten vain ensin yliopistoon maisteria (tai diplomi-inssiä tai lääketieteen lisuria) vääntämään. AMK-tutkinnolla ei ole tutkijakouluun asiaa, ei edes ylemmällä amk-tutkinnolla.
***
"Tradenomien (ja muiden amk:sta valmistuneiden) kannattaa muistaa, että he vastaavat kandia eikä maisteria."
Väärin. Tradenomien ja muidenkin amk:sta valmistuneiden on henkisen hyvinvointinsa kannalta hyödyllistä muistaa, että he eivät vastaa EDES kandia, maisterista nyt puhumattakaan.
Kandi on alempi korkeakoulututkinto, maisteri on ylempi korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulututkinto ei ole alempikaan korkeakoulututkinto vaan - yllätys, yllätys - ammattikorkeakoulututkinto. Vaikea rasti?
En tiedä mitä siellä amkeissa uskotellaan, mutta opetusministeriön ja lakikirjan mukaan amk:sta valmistunut on suorittanut vain ammattikorkeakoulututkinnon, ja kandin tutkinnon eli alemman korkeakoulututkinnon voi suoritaa VAIN yliopistossa tai yliopistotasoisessa korkeakoulussa (kauppakorkeakoulut, teknilliset korkeakoulut yms.).
Oikeastaan amk-uudistus huononsi monien entisen opistoasteen (nyk. amk) opiskelijoiden asemaa etenkin tekniikan alalla. Työelämän rakenteet eivät de facto muutu vaikka koulutuspolitiikkaa muutetaan - sen sijaan amk:ista puskee monille teollisuudenaloille suunnitteluinsinöörejä, joille ei ole oikein selkeitä hommia. DI on työnjohdollisiin tehtäviin ylikoulutettu, paras duunari taas muodollisesti pätemätön / liian dorka ja amk-inssillä ei ole koulutuksen suomia valmiuksia. Nyt wanhojen opistoinssien koulutuslinjoja on alettu herättelemään henkiin ( esim. rakennusmestarikoulutus).
Loppukevennys: Aalto-korkeakoulu = kolmen yliopiston yhteenliittymä = "Aalto High School" (Matti Vanhanen :)
Oliko käyttämäsi kielikuva auringosta ja kuusta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suhteen kuvaajana tahallinen? Ainakin se oli pirun osuva.
Aurinko tuottaa valon, jota kuu heijastaa. Kuun valo on vain auringon valon kalpea heijastus. Auringon alkuperäisessä valossa on kaikki sekin mitä kuu siitä heijastaa, mutta kuun heijastamassa valossa on vain osa auringon valosta.
Yliopisto tuottaa uutta tietoa, jonka sovelluksia AMK:ssa sitten opetetaan käyttämään. Yliopisto myös kouluttaa ne opettajat, jotka AMK:uissa opettavat miten yliopistojen tuottaman tiedon sovelluksia hyödynnetään. AMK:issa annettava koulutus perustuu täysin yliopistojen tuottamaan tietoon ("valoon").
Tätä eivät amkkilaiset tajua, koska katselevat asian ruohonjuuriperspektiivistä eivätkä näe kokonaisuutta. Ja siksi he ihmettelevät miksei heidän koulunsa ole "korkeakoulu" tai "University" siinä missä yliopistokin. Perässähiihtäjät haluaisivat olla ensimmäisiä eivätkä ymmärrä, että heidän rahkeensa eivät riitä ladun avaamiseen umpihankeen, ja että ilman umpihankea avaavia etujoukkoja perässähiihtäjät eivät etenisi senkään vertaa kuin perässä hiihtämällä.
"Tätä eivät amkkilaiset tajua, koska katselevat asian ruohonjuuriperspektiivistä eivätkä näe kokonaisuutta"
Aika hyvin näyttävät tajuavan kun heidän ei tarvitse täällä asiasta jankata toisin kuin teidän. Totta, että university ei ole oikea sana amk:n kohdalla, mutta se on loppujenlopuksi aika yhdentekevää.
Huomattavasti suurempi ongelma on se, että liian moni menee korkeakouluihin ja varsinkin amk:hon ja niihin on ihan liian helppo päästä ja rima on jo alhaalla niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin.
"Perässähiihtäjät haluaisivat olla ensimmäisiä eivätkä ymmärrä, että heidän rahkeensa eivät riitä ladun avaamiseen umpihankeen"
Vaikka amk koulutus ei vastaakkaan yliopistotason koulutusta niin moniin töihin amk:n käynyt voi kuitenkin olla yhtä pätevä kuin yliopiston käynytkin. Ei amk linjat mitään turhia ole, vaan niissä kuitenkin tehdään ammattilaisia.
Olen itsekkin pohtinut tätä asiaa. Tekniikan aloilla on outoa mielestäni se että tämä insinööri nimike on sekä amk:sta että yliopistoista pätevyytensä saaneilla. Sitten kinastellaan siitä, kuka on pätevämpi ammattinimikkeesä alla.
Terveydenhoitopuolella tätä ongelmaa ei ole. Ammattikorkeakouluista valmistuu sairaan- ja terveydenhoitajia. Yliopistoista terveydenhuollon kandeja ja maistereita. Ja tietysti lääkaritkin sieltä löytyvät.
Kummaksun sitä ettei tekniikan aloilla ole osattu mukauttaa ammattinimikkeitä koulutusta vastaavaksi.
Tällöin ei myöskään työnantajien tarvitsisi miettiä millaisen tieto-taidon he saavat käyttöönsä.
Olisiko ehkä ammattiliitoilla hieman töitä?
Suomessa todellakin voi valmistua ammattikorkeakoulusta samantasoisin paperein kuin yliopistosta.
esim. jos ammattikorkeakoulusta valmistuu tradenomiksi( bachelor in business administration) voi sen jälkeen (kun on ensin ollut työelämässä väh. 2 vuotta) erikoistua ja opiskella itsensä masteriksi (master in business administration) joka perjaatteessa taas vastaa yliopistotasoista maisterin koulutusta.
Kirjoitit:
"Tekniikan aloilla on outoa mielestäni se että tämä insinööri nimike on sekä amk:sta että yliopistoista pätevyytensä saaneilla. Sitten kinastellaan siitä, kuka on pätevämpi ammattinimikkeesä alla. "
Ja höpöhöpö. AMKeista valmistuu insinöörejä (AMK), ja yliopistotasolta diplomi-insinöörejä. Missä se sekaannuksen vaara on?
Lähinnä tuota kinaa käydään niiden välillä, jotka ovat valmistuneet insinööriksi teknillisestä opistosta (eli ovat valmistuneet insinööriksi ennen kuin kaikki opistot muutettiin nimellisesti ammattikorkeaouluiksi) ja insinöörien (AMK) välillä. Opistosta valmistuneen tutkintonimike on "insinööri" ja AMK:sta valmistuneen "insinööri (AMK)". Ja kina pätevyydestä noidenkin välillä on turha, koska työelämässä vallitsee (jos insinööreiltä (AMK) ei itseltään kysytä) laaja yksimielisyys siitä, että opistoista tuli parempia insinöörejä.
Mutta mistä sait päähäsi, että AMK- ja yliopistotasoilla koulutetaan insinöörejä samalla nimikkeellä?
Kyllä lainsäädäntö ja opetusministeriön ohjeet ovat tuossa asiassa yksiselitteiset, samoin työelämän kokemusperäinen suhtautuminen.
Ylempiä ja alempi korkeakoulututkintoja voi suorittaa VAIN yliopistossa. Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa vain ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Vaikka eräitä valtion ja kuntien virkoja täytettäessä voidaankin myös amk-tutkinnon suorittanut hakija huomioida, kun kelpoisuusvaatimuksena on "alempi korkeakoulututkinto" (eli yliopistossa suoritettu kandi) ja ylemmän amk-tutkinnon suorittanut hakija voidaan huomioida kun kelpoisuusvaatimuksena on "ylempi korkeakoulututkinto" (eli maisteri, DI tai vastaava yliopistossa suoritettu ylempi perustutkinto), eivät amk-tutkinnot kuitenkaan kuulu duaalimallissa samalle ylempi/alempi korkeakoulututkinto -asteikolle kuin akateemiset tutkinnot. Rinnastaminen eräitä kuntien ja valtion virkoja täytettäessä ei todellakaan tarkoita, että tutkinnot olisivat samantasoisia.
Jotkin amk:sta saadut "bachelor"-paperit eivät tee amk-tutkinnostasi yhtään sen enempää alempaa korkeakoulututkintoa (tai sen tasoista) kuin AMK:sta tekee yliopiston se, että AMK luvatta käyttää sanaa "University" englanninkielisessä nimessään.
Kirjoituksesi on mitä parhain esimerkki siitä miten unelmatehdas nimeltä AMK harhauttaa sinisilmäisiä leijumaan pilvilinnoissa ja hylkäämään todellisuuden - vaikka OIKEIDEN korkeakoulujen tehtävä nimen omaan on kouluttaa opiskelijat ottamaan tosiasioista selvää ja erottamaan luulonsa ja toiveensa tosiasioista.
Miksi yliOPISTOT ovat opistoja? Mieti sitä!
YliOPISTOT ovat yliOPISTOJA, koska niiden ei ole tarvinnut muuttaa nimeään uusien opiskelijoiden houkuttelemiseksi sisään. Yliopistoihin on ja on aina ollut tarpeeksi tunkua muutenkin.
YliOPISTOT OVAT yliOPISTOJA SIKSI, ETTÄ niiden nimi on säilynyt muuttumattomana niiltä ajoilta kun AMMATTI"KORKEAKOULUT" OLIVAT nimeltään OPISTOJA. Nyt kun opistojen nimet on muutettu ammattikorkeakouluiksi, olisi vastaava yliopistoa tarkoittava nimitys "yliammattikorkeakoulu". Yliopistoilla ei ole kuitenkaan ONNEKSI tarvetta samanlaiseen sekoiluun ja tosiasioiden hämärtämiseen nimikikkailulla kuin opistoilla/ammattikorkeakouluilla. Yliopistoilla kun on hyvä nimi ennestään. Se perustuu siihen, että ne hoitavat tehtävää joka niille on asetettu ja satsaavat laatuun eivätkä nimikikkailuun ja markkinointiin yliampuvilla lupauksilla.
Kysymyksesi sisältää virheen. Yliopistot eivät ole opistoja vaan yliopistoja.
Sitäkö yrität kysyä, miksi sana 'opisto' esiintyy ylintä koulutusta Suomessa antavan instituution nimessä?
Käsite 'yliopisto' on vanhaa perua ja oli käyttöönottoaikanaan looginen. Aiemmin peruskoulun/lukion jälkeisen koulutuksem kolme porrasta olivat nimiltään koulut, opistot ja yliopistot. Näistä kouluaste (eli ammattikoulut) ja opistoaste kärsivät heikosta imagosta ja hakijoiden vähyydestä, yliopistot eivät. Opistojen imun ja imagon parantamiseksi niiden nimi muutettiin ammattikorkeakouluksi. Tämän jälkeen ammattikoulut ottivat käyttöönsä sopivasti vapaaksi jääneen nimityksen 'opisto' ja ylensivät vastaavasti itsensä 'ammattiopistoiksi'. Vain yliopistoilla ei ole ollut tarvetta muuttaa nimeään. Nimitys 'yliopisto' perustuu siis jakoon 'koulut-opistot-yliopistot', joka nykyisiä nimityksiä käyttäen kuuluu 'ammattikoulut(ammattiopistot)-ammattikorkeakoulut-yliopistot'.