Kuka valvoo ihmisoikeuksia Suomessa?
Vanhempi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriöstä ihmettelee Ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamaa tuomiota, jossa perheen lapset otettiin huostaan, toinen suoraan synnytyspöydältä (HS 29.4.).
HS pääkirjoitus (30.4) arveli, että viranomaisella on ehkä ollut salassa pidettävät perustelut toimiinsa. Ihmisoikeustuomioistuimella oli käytössään kaikki asiakirjat, joten siitä ei ole kyse, vaan suomalaisen lastensuojelun omaksumista Ihmisoikeussopimuksen vastaisista toimintaperiaatteista.
Lastensuojelulaki ja Euroopan Ihmisoikeussopimus lähtevät siitä, että huostaanotto on aina väliaikainen toimi. Lapsi pitää kotiuttaa heti kun kodin olosuhteet eivät enää ole vaaraksi. Lapsen ja vanhempien suhteet on huostaanoton aikana turvattava, jottei lapsi vieraannu.
STM on aktiivisesti ajanut vastakkaista tulkintaa: perhettä ei tarvitse yhdistää, vaan perheenjäsenet saa lapsen edun perusteella vierottaa. Lähtökohta on epädemokraattinen ja johtaa myös lapsen oikeuksien loukkaamiseen. Oikeusvaltiossa kansalaisilla on tasavertaiset oikeudet. Ei edes 'lapsen etu' voi olla syy, jolla muut perheenjäsenet joutuvat oikeudettomaan asemaan.
Suomen hallituksen selityksissä Ihmisoikeustuomioistuimelle halutaan kiistää, että sopimuksen 8. artiklan tarkoitus olisikaan lapsen kotiuttaminen ja esitetään mm. sellainen julma veruke, että lapsi voi myöhemmin, tasavertaisena aikuisena ottaa yhteyden vanhempiinsa ja luoda normaalit perhesuhteet. Hallitus vetoaa lapsen etuun, vaikka tavoitteena ei ole suojella yksittäisen lapsen etua, vaan viranomaisen valtaa vierottaa lapset vanhemmistaan.
Kyseisen perheen lapset eivät ole seitsemään vuoteen päässeet jouluna tai lomilla omaistensa luo, eivätkä ole koskaan saaneet tavata vanhempiaan ilman valvontaa, vaikka tapaamiset eivät äidin tervehdyttyä lautakunnankaan mukaan vaarantaneet lapsia. Miksi siis? Perheenjäsenten välinen kiintymys on estettävä, koska lasten tulee juurtua sijaisperheeseen. Näin luodaan tilanne, jossa lapsia ei lopulta voida kotiuttaa.
HS:n uutisessa tutkija uskoo, että huostaanotot tehdään liian myöhään. Ihmisoikeustuomioistuimessa oltiin kuitenkin ilmeisen hämmästyneitä siitä, että Suomessa lapsi voidaan ottaa huostaan suoraan synnytyssalista sallimatta minkäänlaisten kiintymyssuhteiden muodostumista. Vastasyntynyt ei saanut edes elimistöään suojaavaa äidinmaitoa. Vanhemmat eivät aluksi saaneet lainkaan tavata vauvaa, vaikka laillista tapaamisten rajoituspäätöstä ei ollut. Lisäksi huostaanotto oli valmisteltu salassa, vanhempia laillisesti kuulematta.
Lastensuojeluviranomaisten menettelytavat olivat tässä tapauksessa niin räikeästi Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisia, että Ihmisoikeustuomioistuin otti ensimmäistä kertaa kantaa myös huostaanoton perusteisiin, jotka on tähän asti jätetty kansallisten viranomaisten harkintaan. Riittäviä perusteita huostaanottoon ei ollut ja käytetyt keinot olivat ylimitoitettuja. Menettelyä ei pidetty demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvina, vaan harkintavalta oli ylitetty ja syyllistytty Ihmisoikeussopimuksen 8. artiklan loukkaamiseen.
Ihmisoikeustuomioistuin ei osoittanut ymmärtämystä sille viranomaisten vaatimukselle, että lapsen isän tuli katkaista suhteensa lapsen äitiin. Isä oli hoitanut vauvaansa lastenkodissa ja kotilomilla erinomaisin arvosanoin, mutta lasta ei lopulta annettu hänelle, koska hän - muutettuaan viranomaisen painostuksesta erilleen - piti kuitenkin yhteyttä lapsen äitiin.
Tuomioistuin piti ihmisoikeuksien loukkauksena myös sitä, että huostaanotto määriteltiin jo aluksi pitkäaikaiseksi, eikä perheen jälleenyhdistämistä edes harkittu, vaikka äidin mielenterveyden ongelmat eivät lääkärin lausuntojen mukaan olleet pysyviä ja hän oli myöhemmin tervehtynyt. Tuomioistuin oudoksui sitä, että näiden lausuntojen sijaan tukeuduttiin sellaisen lääkärin lausumaan, joka äitiä koskaan tapaamatta esitti, ettei äiti nähnyt lapsiaan yksilöinä, jotka tarvitsevat rakkautta ja huolenpitoa. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että vanhemmat asuvat edelleen yhdessä ja heillä on yhteinen lapsi, jota ei ole tarvinnut ottaa huostaan.
Hämmentävää on, että Suomen hallituksen edustajat mm. Heiliö puolustivat Ihmisoikeustuomioistuimessa intohimoisesti näin julmia toimia, jotka eivät ole sopusoinnussa Ihmisoikeussopimuksen ja kansallisen lain kanssa. Kuka lopulta valvoo ja edistää kansalaisten ja etenkin lasten ihmisoikeuksien toteutumista, kun hallitus puolustaa Ihmisoikeustuomioistuimessa itse allekirjoittamansa Ihmisoikeussopimuksen vastaista linjaa? Päätökset löytyvät netistä www.kaapeli.fi/pesue/.
ANU SUOMELA
toiminnanjohtaja
Perheen Suojelun Keskusliitto Pesue ry
[email protected]
Vanhempi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriöstä ihmettelee Ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamaa tuomiota, jossa perheen lapset otettiin huostaan, toinen suoraan synnytyspöydältä (HS 29.4.).
HS pääkirjoitus (30.4) arveli, että viranomaisella on ehkä ollut salassa pidettävät perustelut toimiinsa. Ihmisoikeustuomioistuimella oli käytössään kaikki asiakirjat, joten siitä ei ole kyse, vaan suomalaisen lastensuojelun omaksumista Ihmisoikeussopimuksen vastaisista toimintaperiaatteista.
Lastensuojelulaki ja Euroopan Ihmisoikeussopimus lähtevät siitä, että huostaanotto on aina väliaikainen toimi. Lapsi pitää kotiuttaa heti kun kodin olosuhteet eivät enää ole vaaraksi. Lapsen ja vanhempien suhteet on huostaanoton aikana turvattava, jottei lapsi vieraannu.
STM on aktiivisesti ajanut vastakkaista tulkintaa: perhettä ei tarvitse yhdistää, vaan perheenjäsenet saa lapsen edun perusteella vierottaa. Lähtökohta on epädemokraattinen ja johtaa myös lapsen oikeuksien loukkaamiseen. Oikeusvaltiossa kansalaisilla on tasavertaiset oikeudet. Ei edes 'lapsen etu' voi olla syy, jolla muut perheenjäsenet joutuvat oikeudettomaan asemaan.
Suomen hallituksen selityksissä Ihmisoikeustuomioistuimelle halutaan kiistää, että sopimuksen 8. artiklan tarkoitus olisikaan lapsen kotiuttaminen ja esitetään mm. sellainen julma veruke, että lapsi voi myöhemmin, tasavertaisena aikuisena ottaa yhteyden vanhempiinsa ja luoda normaalit perhesuhteet. Hallitus vetoaa lapsen etuun, vaikka tavoitteena ei ole suojella yksittäisen lapsen etua, vaan viranomaisen valtaa vierottaa lapset vanhemmistaan.
Kyseisen perheen lapset eivät ole seitsemään vuoteen päässeet jouluna tai lomilla omaistensa luo, eivätkä ole koskaan saaneet tavata vanhempiaan ilman valvontaa, vaikka tapaamiset eivät äidin tervehdyttyä lautakunnankaan mukaan vaarantaneet lapsia. Miksi siis? Perheenjäsenten välinen kiintymys on estettävä, koska lasten tulee juurtua sijaisperheeseen. Näin luodaan tilanne, jossa lapsia ei lopulta voida kotiuttaa.
HS:n uutisessa tutkija uskoo, että huostaanotot tehdään liian myöhään. Ihmisoikeustuomioistuimessa oltiin kuitenkin ilmeisen hämmästyneitä siitä, että Suomessa lapsi voidaan ottaa huostaan suoraan synnytyssalista sallimatta minkäänlaisten kiintymyssuhteiden muodostumista. Vastasyntynyt ei saanut edes elimistöään suojaavaa äidinmaitoa. Vanhemmat eivät aluksi saaneet lainkaan tavata vauvaa, vaikka laillista tapaamisten rajoituspäätöstä ei ollut. Lisäksi huostaanotto oli valmisteltu salassa, vanhempia laillisesti kuulematta.
Lastensuojeluviranomaisten menettelytavat olivat tässä tapauksessa niin räikeästi Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisia, että Ihmisoikeustuomioistuin otti ensimmäistä kertaa kantaa myös huostaanoton perusteisiin, jotka on tähän asti jätetty kansallisten viranomaisten harkintaan. Riittäviä perusteita huostaanottoon ei ollut ja käytetyt keinot olivat ylimitoitettuja. Menettelyä ei pidetty demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvina, vaan harkintavalta oli ylitetty ja syyllistytty Ihmisoikeussopimuksen 8. artiklan loukkaamiseen.
Ihmisoikeustuomioistuin ei osoittanut ymmärtämystä sille viranomaisten vaatimukselle, että lapsen isän tuli katkaista suhteensa lapsen äitiin. Isä oli hoitanut vauvaansa lastenkodissa ja kotilomilla erinomaisin arvosanoin, mutta lasta ei lopulta annettu hänelle, koska hän - muutettuaan viranomaisen painostuksesta erilleen - piti kuitenkin yhteyttä lapsen äitiin.
Tuomioistuin piti ihmisoikeuksien loukkauksena myös sitä, että huostaanotto määriteltiin jo aluksi pitkäaikaiseksi, eikä perheen jälleenyhdistämistä edes harkittu, vaikka äidin mielenterveyden ongelmat eivät lääkärin lausuntojen mukaan olleet pysyviä ja hän oli myöhemmin tervehtynyt. Tuomioistuin oudoksui sitä, että näiden lausuntojen sijaan tukeuduttiin sellaisen lääkärin lausumaan, joka äitiä koskaan tapaamatta esitti, ettei äiti nähnyt lapsiaan yksilöinä, jotka tarvitsevat rakkautta ja huolenpitoa. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että vanhemmat asuvat edelleen yhdessä ja heillä on yhteinen lapsi, jota ei ole tarvinnut ottaa huostaan.
Hämmentävää on, että Suomen hallituksen edustajat mm. Heiliö puolustivat Ihmisoikeustuomioistuimessa intohimoisesti näin julmia toimia, jotka eivät ole sopusoinnussa Ihmisoikeussopimuksen ja kansallisen lain kanssa. Kuka lopulta valvoo ja edistää kansalaisten ja etenkin lasten ihmisoikeuksien toteutumista, kun hallitus puolustaa Ihmisoikeustuomioistuimessa itse allekirjoittamansa Ihmisoikeussopimuksen vastaista linjaa? Päätökset löytyvät netistä www.kaapeli.fi/pesue/.
ANU SUOMELA
toiminnanjohtaja
Perheen Suojelun Keskusliitto Pesue ry
[email protected]
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei kiinnosta nuo sinun suunnilleen sata kertaa päivässä kopsaamasi jutut ketään sijaria. Miksi te biovanhemmat ette pysy omalla palstallanne, tämä palsta on SIJAISVANHEMMILLE tarkoitettu?
Ja kyllä me sijaisvanhemmat omassa asiassamme tiedetään tasan tarkkaan, onko huostaanotolle painavat perusteet.
kiukuttelusta..ja itsehän tuutte biojen puolelle väittämään ettei muka huostia tehtäis väärin perustein tai lain vastaisesti! Tää nyt oli ihan tiedoksi teille kuinka suomessa sossu ja valtio toimii...opittehan tekin sitten tajumaan että lapsi on viaton ja lasta ei saa satuttaa millään tavalla eikä erottaa vanhemmistaan! Ja jos oikein ymmärsin kiukun takaa niin te hyväksytte sossujen touhun HYI TEITÄ!!!
sijoitettujen lasten huostaanoton syitä?
Johan on tässä maassa lastensuojeluviranomaisten työ jo mallillaan
jos sijaistaholla tehdään arvioita siitä
onko huostaanottoon syytä vai ei.
Tai arvioita siitäkään, että ovatko huostaanoton syyt poistuneet tai ei.
Mutta sehän on jo tässä tämän maan lastensuojeluasioissa nähtykin
ettei tämän maan lastensuojelutoiminta ja varsinkaan viranomaistoiminta ole enää aikapäiviin toiminut tämän maan lakien mukaisesti.
P.S tuntuuko noin pahalta lukea
lapsen oikeuksista
tai ihmisoikeuksista
tai asiallisesta käyttäytymisestä lapsia ja nuoria heidän perheitään koskevissa ja koskettavissa asioissa.
Sivistynyt ihminen lukee myös muutakin kuin .........
On hyvä teidänkin lukea mitä faktaa joku korkeassa asemassa oleva kirjoittaa ihmisoikeuskista. Luulöet olevast kaikkivoipa ja kunnioitettu.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto on antanut tänään tuomionsa lastensuojelua koskevassa tapauksessa K. ja T. vastaan Suomi. Tuomioistuimen 4. jaosto on antanut asiassa päätöksen viime vuoden huhtikuussa. Suomen valtion pyynnöstä asia käsiteltiin uudestaan suuressa jaostossa. Suuren jaoston käsittely on erittäin harvinainen asioissa, joissa jaosto on jo antanut tuomionsa. Nyt kyseessä oleva tuomio on ensimmäinen tällainen tuomio nykymuotoisen ihmisoikeustuomioistuimen reilun kahden ja puolen vuoden toiminnan aikana.
Ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto muutti osittain 4. jaoston antamaa tuomiota. Muutokset koskivat lasten huostaanottoja. Suuri jaosto katsoi yksimielisesti, ettei vajaan kuukauden ikäisen tyttövauvan J. ja hänen 5-vuotiaan velipuolensa M. huostaanotto loukannut valittajien oikeutta perhe-elämän suojaan. Lisäksi tuomioistuimen enemmistö katsoi, ettei M:ää koskeva kiireellinen huostaanotto loukannut valittajien oikeutta perhe-elämän suojaan. Sen sijaan enemmistö oli sitä mieltä, että vastasyntyneen tyttövauvan kiireellinen huostaanotto ja tapa, jolla se toteutettiin välittömästi syntymän jälkeen merkitsivät ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan loukkausta. Poiketen 4. jaoston päätöksestä suuri jaosto eritteli tuomiossaan kiireelliset ja normaalit huostaanotot ja käsitteli niitä kummankin lapsen osalta erikseen todeten viranomaisten toimineen lain mukaisesti. Alkuperäisessä päätöksessä niitä käsiteltiin kaikkia yhdessä, huostaanottoja pidettiin mielivaltaisina ja niiden todettiin loukkaavan perhe-elämän suojaa.