MTV3 kirjoitti näin viimeviikolla. Nuoret äitit eivät siis jaksa.
Syy vasmaankin tähän ilmöön se, että nuoret äitit tekevät lapsia kun kaveritkin tekevät asiaa sen kummemmin ajattelematta. Nuori mies taas alkaa isäksi todistaakseen miehisyytensä ja sitten jättää akan ja penikat omien etujensa taustalle.
Ei siis ihme kun tyttö ei jaksa ja alkaa ottaa kuppia ja nappia. Tämä suorituskeskeinen yhteiskunta on sairas ja lapsetkin ovat vain apuvälineitä nuorille pyrkiessä johonkin omaan etuun.
Kun kolmikymppisenä tekee lapset, tietää isä ja äiti mitä haluaa ja osaa arvostaa lastaan. Heillä on elämänkokemusta ja näkemystä. On niin sanotusti kasvettu loppuun. Suosittelen lämpimästi! Näkee katukuvastakin että vanhempana lapsen saaneet ovat onnellisempia kuin pinna tiukalla kulkevat nuoremmat isät ja äitit. Vanhempana lapsen saaneet isät ovat niin miehiä jo, että he antavat lapselleen aikaa ja osaavat arvostaa lastaan enemmän kuin nuoremmat, koska vanhemmat osaavat arvostaa myöskin itseään saavutettuaan elämänkokemusta jne. Aina ei tarvita siihen apuvälineitä ja hankintoja.
Suosittelenkin siis nuoret teille, odottakaa, se vauvakuume menee ohi;)
Syy vasmaankin tähän ilmöön se, että nuoret äitit tekevät lapsia kun kaveritkin tekevät asiaa sen kummemmin ajattelematta. Nuori mies taas alkaa isäksi todistaakseen miehisyytensä ja sitten jättää akan ja penikat omien etujensa taustalle.
Ei siis ihme kun tyttö ei jaksa ja alkaa ottaa kuppia ja nappia. Tämä suorituskeskeinen yhteiskunta on sairas ja lapsetkin ovat vain apuvälineitä nuorille pyrkiessä johonkin omaan etuun.
Kun kolmikymppisenä tekee lapset, tietää isä ja äiti mitä haluaa ja osaa arvostaa lastaan. Heillä on elämänkokemusta ja näkemystä. On niin sanotusti kasvettu loppuun. Suosittelen lämpimästi! Näkee katukuvastakin että vanhempana lapsen saaneet ovat onnellisempia kuin pinna tiukalla kulkevat nuoremmat isät ja äitit. Vanhempana lapsen saaneet isät ovat niin miehiä jo, että he antavat lapselleen aikaa ja osaavat arvostaa lastaan enemmän kuin nuoremmat, koska vanhemmat osaavat arvostaa myöskin itseään saavutettuaan elämänkokemusta jne. Aina ei tarvita siihen apuvälineitä ja hankintoja.
Suosittelenkin siis nuoret teille, odottakaa, se vauvakuume menee ohi;)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vaikka olenkin vasta parikymppinen, on isäntä kolmikymppinen, vauvakuume on hirmuinen ja kova yritys päällä. Jos tietää että toiseenkin voi luottaa voi turvallisin mielin yrittää..:)
Surullista, mutta totta on että tunnen muutaman parikymppisen pariskunnan (molemmat parikymppisiä) on tullut raskaus ja raskausaika on tupakoitu ja lapsen saannin jälkeen tupakoitu ja ryypätty ja erottu..:/
Kannattaa pitää huoli siitä ehkäsystä jos ei ole varma onko molemmat valmiita.
Mutta ei me kaikki parikymppiset naiset ruveta alkoholisteiksi kun saadaan lapsi, vaikka erottaiskin.
Tiedän myös tapauksia joissa parikymppinen pariskunta on saanut lapsen ja eronnut, isää ei näy eikä kuulu mutta nainen ei voisi olla parempi ja huolehtivampi äiti lapselleen..:)
Meitä on moneen junaan..=)
jos nainen kakskymppisenä alkaa lasta tekemään ja haluaa hyväön parisuhteen ja kodin lapselleen. Alle 30-v pojat kun on täysiä pentuja vielä. Miehet kypsyvät hitaammin, mutta varmemmin:)
Alkaa jo ärsyttämään tällanen kun aina asiat yleistetään. ei tarkoita sitä että kukaan ei voi olla nuorena hyvä vanhempi. Ja teidän mielestäkö aina 30 vuotiaana lapsen saaneiden elämä on ihanaa ja niilla ei koskaan ole mitään ongelmia. Ei pelkkä ikä kerro ihmisestä yhtään mitään. tuttavapiirissäni on tosi paljon nuoria vanhempia ja kellään ei ole minkäänlaisia ongelmia,jaksamisen ym. suhteen.Tunnen myös ihmisiä jotka ovat saaneet lapset vanhempana ja osa heistä sanoo itsellenikin että on viisasta tehdä lapset nuorina silloin jaksaa erillä tavalla yöheräilyt yms. Ja eihän se ole enää 30 ikävuoden jälkeen niin sanottua että lapsia tulee,enkä tarkoita sitä että aina nuorempanaakaan,mutta hedelmällisyys on korkeimmillaan juuri 20 ikävuoden tienoilla. Nämä URA- äidit sitten käyvät läpi kaikki mahdolliset lapsettomuushoidot ja ihmettelevät mikseivät raskaudu. se riippuu paljon omasta asennoitumisesta miten jaksaa ja pärjää. Minä olen itse 20 ja minulla on 1 vuotias poika ja mikään ei ole elämässäni tärkeämpää kuin hän. Minulla on myös mies joka antaa aikaa pojalle ja leikkii ja peuhaa hänen kanssaan.Nyt kun itse menin töihin, minulla on päivätyö miehelläni vuorotyö,mies hoitaa poikaa kotona aina kun hänellä on ilta tai yövuoro, aivan omasta halsuta. Minä en ymmärrä sellaisia vanhempia jotka pitävät lapsia hoidossa sellaisina päivinä kun on itse kotona tai ylipitkiä päiviä. Näin tekevät juuri monet teidän mielestä"aikuiset" vanhemmat. Kun ura menee lapsen edelle lapsi kärsii. Kumpikaan meistä ei ole ollut koskaan kovia ryyppäämään,emmekä polta tupakkaa,silloin tällöin käymme kavereiden kanssa istuskelemassa iltaa,sen voin hyvällä omalla tunnolla sanoa. Poika on vuoden ja olemme käyneet 3 kertaa. Vain yhden kerran lapsemme on ollut kok yön erossa vanhemmista ja silloinkin olimme aamu 10 häntä hakemassa kotiin. emme ole pitäneet poikaa hoidossakaan montaa kertaa,pari kauppa reissua hän on ollut mummolassa mutta lähes aina on mukana. Hoitopaikkoja hänellä kyllä olisi mutta meillä ei ole tarvetta häntä viedä aina hoitoon hoidamme mielummin itse.en yksinkertaisesti raaski häntä viedä hoitoon. Tuli niin sekavaa tekstiä kun melkein raivon vallassa kirjoitan. toivottavasti saatte jotain selvää ja ymmärrätte mikä oli tekstin pointti. Kannustakaa nuoria äitejä,älkää jyrätkö omalla elämänkokemuksella/iällä meidän yli.
Ja vielä.. Olen mielestäni paras mahdollinen äiti lapselleni ja mieheni paras mahdollinen isä. Olemme todella onnelisia yhdessä ja lapsemme ei todellakaan ole vahinko niinkuin monet varmasti iästä päätellen ajattelevat!! Hyvää päivänjatkoa..
Nuoruuteni katsoin miten muut kaverit teki lapsia, erosi, teki taas lapsia, petti kumppaneitaan, oli itsarin partaalla jne. Yhteen kaveriin jouduin laittamaan välitkin poikki koska sen alamäkeä menevä elämä alkoi haitata omaanikin (eikä suostunut hakemaan apua) ja se raahasi mulle niitä lapsiaan hoitoon vaikka mulla oli koulut ja työ. No, nyt olen sitten kolmekymppinen ja hieno ura, hieno mies, koti jne. Ja EIPÄ NIITÄ LAPSIA KUULUKAAN! Tutkimusten mukaan kummassakaan ei mitään vikaa. Joo- ja niillä nuorina lapset tehneillä on nyt jo ties kuinka mones mies kierrossa ja lapset jo teini-ikäisiä. Ne elää sitä menetettyä nuoruuttaan ja matkustelee jne.
Ei se sitä tarkoita että kaikilla nuorena lapsen saaneilla miehet vaihtuu ja lapsia tulee monille eri miehille.. eikai vain ole jonkinlaista kateutta nuoria äitejä kohtaan jotka on onnellisia siitä et on tehny lapset nuorena jo jos ei itsellä ole lapsia kuulunut...!
Älä katso suomen tilastoja, vaan ulkolaisia tilastoja ensisynnyttäjistä. Täällä penikat tekee lapsia, ja sen näkee kyllä huostaanottotilastoissa ja alkoholisteissa sekä kaheleissa kaduilla.
Suomi asettaa kauheat tilastolliset paineet 30-vuotiaille ja se aiheuttaa stressiä. ULkomailla lapset tehdään 30-40 vuotiaana ja eletään elämää onnellisena ilman stressiä. Stressi on se lapsettomuuden pahin syy.
30-vuotiaana ihminen on parhaassa iässä isäksi tai äitiksi. 20-25v penikat elää muuutenkin sinivalkoisessa maailmassa ja uskottelee itselleen tehneensä oikean valinnan. Miten penikat silläkin elämänkokemuksella voivat sanoa tehneensä oikean valinnan? - no ei mitenkään. Pentuja tehdään kun kaverikin tekee! Sitten ollaan työelämästä ulkona ja eronneita yh-äitejä kun on pentuja alettu tekemään silloin kun olisi ollut aika rakentaa se pesä lapselle ja turva, eli kehittyä itsekin aukuiseksi kaikki ne kehitysvaiheet mitä vakaa aikuinen, isä ja äiti, tarvitsee.
Ei kaikilla, mutta helevetin monilla. Sanotaan nyt 80 prosentilla. Kuka teille kateellinen olisi? Elätte häkkilinnun elämää ja niin nuoralla tanssien kuin vain olla ja voi. Teillä on aikuiseksi kehityskin jäänyt väliin, mikä aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia.
Missään muualla maassa ei tehdä lapsia niin nuorena kuin suomessa! Mutta eipä muissa maissa ole tällaista vuosien takaista sotien jälkeistä jälleenrakentamistakaan ollut, mikä selittää synnyttäjien matalaksi asetetun keski-iän. Sillon kun piti siittää veronmaksajia jotta saatiin suomi pystyyn. Nyt vain tilanne on se, että nyt kolmikymppiset nostivat suomen lamasta ja tekevät nyt kypsänä tervepäisenä hyvään tilanteeseen lpasia, kunhan yhteiskunta ei ala asettamaan aikarajoja ja hysterissoimaan! Ja jälleen on havaittavisa että 20-25v penikat vaan makaa kotona ja tekee pentuja! Niin se on, ehkä rumasti ilmiaistuna, mutta totuudenmukaisesti ja psykologisesti ajateltuna:) Mutta moni NYT 30v ihminen joka tehnyt lapsia silloin 5v sitten sanoo olevansa naimisissa vain lasten edun takia. Se on väärin!
Anteeksi jos loukkasin totuuden kerronnallani, mutta te nuoret ette voi kiistää psykologisia tosiasioita!
ette oo tainnu saada itse lapsia ku oot niin katkera nuorille vanhemmille...
ku pitää töissäkäydä jotta saa sinunkin elämäsi maksettua sinne kotiin, vitun sosiaalipummi!! Vaan kyllä tässä keretään, vaikka et ehkä sitä toivoisikaan. Olisi sinullakin sitten yksi ase enemmän käytössä ja saisit kotona makaamisesi perustella sillä kun olet tollo alkanut tekemään lapsia liian nuporena ja sivuuttanut siten esimerkiksi työpaikat jne. Voi helvetin kerrossiivoja- mamma! Tulkaa penikat puhumaan sitten kun olette ensin kasvaneet itsekin aikuiseksi!
Pointti on se, että älkää kiirehtikö! Tehkää velvollisuutenne, eli hankkikaa työ, vakaa suhde ja nähkää elämää, niin on lapsellekin enemmän annettavaa! Älkää olko niin lapsllisia ja mulkkuja että alatte käyttämään jonkun reppanan lapsettomuutta aseena tätä vastaan!! Mielestäni lapsettomana eläminen on kunnniallisempi valinta kui se että tekee lapsia kun muutkin tekee!
anteeks vaan,en ole mikään sosialipummi, käymme molemmat töissä.. mies ahtaajana tienaa sen verran et joutuu sekin maksamaan muiden kotona makaamista.. minä hoidan töissä teidän muidenkin lapset jotka pitävät niitä turhaan päiväkodissa ja makaavat itse kotona... taidat itse olla tosiaan katkera niille joilla on asiat hyvin ja lapsia, itselläsi siihen ei tietenkään oo mahdollisuutta. Oot varmaan asettanu uran edelle yms. ja sit yritetään epätoivosena saada lapsia VANHANA!!(aikuisena) Älä sä rupea muita sanomaan sosiaalipummeiksi. mielestäni ensimmäisessä kirjoituksessa mainitsin että KÄYMME MOLEMMAT TÖISSÄ!!!opettele lukemaan...
anteeks vaan,en ole mikään sosialipummi, käymme molemmat töissä.. mies ahtaajana tienaa sen verran et joutuu sekin maksamaan muiden kotona makaamista.. minä hoidan töissä teidän muidenkin lapset jotka pitävät niitä turhaan päiväkodissa ja makaavat itse kotona... taidat itse olla tosiaan katkera niille joilla on asiat hyvin ja lapsia, itselläsi siihen ei tietenkään oo mahdollisuutta. Oot varmaan asettanu uran edelle yms. ja sit yritetään epätoivosena saada lapsia VANHANA!!(aikuisena) Älä sä rupea muita sanomaan sosiaalipummeiksi. mielestäni ensimmäisessä kirjoituksessa mainitsin että KÄYMME MOLEMMAT TÖISSÄ!!!opettele lukemaan...
Millä ihme perusteel nämä "aikuiset" voivat väittää tietävänsä, että joku on sosiaalipummi, joka makailee vaan kotona??? Käynyt ikkunan takana tarkistamassa vai ku niin hyvin tietää, vaikkei edes tunne koko ihmistä! Ja mistä ihmeestä hän senkin tietää, että valinnan perusteena on se, että ku kaveritkin tekee lapsia?? (mullakaa ei ole ainuttakaa kaveria, jolla olis muksuja!) Ei kyllä kovin kypsää tekstiä,niinku muka tietäis jostain jotain (kaikki ihmiset ei ole samanlaisia, jos et vielä ole sellaista huomannut)...
Minun mielestäni kaikki tähän keskusteluun osallistuneet nuoret ovat olleet oikein asiallisia ja fiksuja, päinvastoin kuin ne vanhemmaksi itseään väittävät ovat vastanneet kielenkäytöllään sekä todistaneet sen tosiasian, että ainakin itse toistaiseksi ovat todellakin kyvyttömiä kasvavan lapsen vanhemmaksi.
Itse olen saanut lapseni molemmat alle 30-v. eli 25-vuotiaana ja 27-vuotiaana. Olen perinteinen koti-ihminen, en ole erityisemmin nauttinut matkustelusta, vaikka luen lehtiä ja olen kiinnostunut asioista mitä maailmalla tapahtuu. Minulla on vakituinen työpaikka, harrastamme liikuntaa ja syömme terveellisesti. Mieheni valmistuu muutaman vuoden kuluttua korkeakoulusta. Olemme tyytyväisiä elämäämme. Alkoholia emme käytä laisinkaan, isovanhemmatkin asuvat kaukana joten lapsilla ei ole lisäksemme juuri muita hoitajia päivähoitopaikan lisäksi.
Olen toipunut fyysisesti hyvin raskauksista, ne ovat sujuneet hyvin ja samoin synnytyksetkin, raskaaksi olen tullut nopeasti. Olen fyysisesti hyvässä kunnossa ja nautin lapsistani. Minulla on amk-tutkinto, ehkä jossain vaiheessa jatkan opintojani. Lapset ovat tällä hetkellä tärkeintä minulle ja nautin heidän kanssaan elämisestä, vaikka käynkin työssä ja joskus olen myös väsynyt.
Lapseni ovat hyvinkäyttäytyviä useimmiten satunnaista kiukuttelua lukuunottamatta, terveitä ja hyvinvoivia. En tiedä, mitä muuta minulta elämässäni puuttuisi tai mitä olisin vajaa jäänyt? Koska en nauti vaihtuvista kumppaneista saati ravintolailloista, vaan perhe on minulle parasta en todellakaan tiedä. Nyt olen 29 ja elämme mielestäni elämäni parasta aikaa.
se on ihan sama mitä sinä tänne pitkästyneenä jeesustelet ja kaunistelet. Mitä väliä ja kuka uskoo? Sullaki tarkotus vaan pentuja tehdessä se, että saat sen ukkos pidettyä itsessäs kiinni.
Mikä tässä oli psykologista? Eiköhän koko tuo ns. totuutesi perustunut täysin sosiologiaan?
Ps. Minä olen 20-vuotias, opiskelen ja käyn töissä, avopuolisoni valmistuu juuri ja siirtyy työelämään. Lapset ovat haaveissa, kun mies saa vakityön ja minulla ovat opinnot sopivassa vaiheessa. Kuulostan vissiin idiootilta?
Tuo oma kirjoituksesi oli niin lapsellinen ja katkera. Oletko muka itse kasvanut aikuiseksi? Viestissäsi uhoat kuin 13-vuotias teini.
Muuten, minulla on vakaa suhde ihanan pojan kanssa, käyn töissä ja opiskelen yliopistossa. Ja olen 20-vuotias. Enkä todellakaan aio missään vaiheessa elämää jäädä kotiin makaamaan, vaikka tietenkään en halua pistää töitä lasten edelle.
Olen minäkin kateellinen kavereille jotka tekevät jo lapsia. Jotkut hetken mielijohteesta. Ja surullinen siitä kun he jättävät ammattikoulunkin kesken ja jäävät kotiin ja eroavat jätkäkaverista ja itkevät sitten että olivat sittenkin liian nuoria.
Ja kerro ihmeessä mikä tekee minusta sosiaalipummin!
alkoholisoitumisvaarassa? Ja muuten, sana 'äiti' taipuu monikossa muotoon 'äidit'.
Kiitos että sivistit meitä ja viitsit puolestamme pistää meidät nuoret lokeroihin. Sinä varmasti tiedät että minustakin tulisi huono äiti kun kerran olen vasta 20-vuotias? Hienoa. Kerrassaan hieno ja upea, loistavasti perusteltu teksti.
Periaatteessahan puhut aivan asiaa, suorituskeskeinen yhteiskunta on sairas. Ja tottakai kieltämättä nuoret ovat vielä kehitysvaiheessa ja masentuvat ym. muutenkin helpommin kuin esim. 30-vuotiaat. Mutta kyllä niitä mätiä omenoita kolmekymppistenkin ikäluokasta löytyy. Ja ei, jotkut eivät vain koskaan "kasva loppuun". Ja toivottavasti en minäkään tietyssä mielessä, eihän elämä olisi silloin lainkaan mielekästä. Vai, hurray status quo?