Kumpi linja on järkevämpi / parempi valinta: sairaanhoito ja huolenpito vai vanhustyö?
Millaista työ on lähihoitajilla sairaalassa (alue tai keskus tai yliopisto) tai terveyskeskuksen vuodeosastolla?
Entä millaista lähihoitajan työ on vanhuspaikoissa (tk vuodeosasto, palvelutalo, dementiakoti, vanhainkoti, kotisairaanhoito jne.)?
Millainen on ennen koulutuksen alkamista oleva soveltuvuusarvio? Mitä siinä kysellään ja testataan?
Kuuluuko opinnäytetyö kuvioihin jos opiskelee aikuiskoulutuksen puolella näyttöperusteisesti lähihoitajaksi?
Ovatko lähihoitajakoulutuksen koulutehtävät miten vaativia ja laajoja?
Millaista työ on lähihoitajilla sairaalassa (alue tai keskus tai yliopisto) tai terveyskeskuksen vuodeosastolla?
Entä millaista lähihoitajan työ on vanhuspaikoissa (tk vuodeosasto, palvelutalo, dementiakoti, vanhainkoti, kotisairaanhoito jne.)?
Millainen on ennen koulutuksen alkamista oleva soveltuvuusarvio? Mitä siinä kysellään ja testataan?
Kuuluuko opinnäytetyö kuvioihin jos opiskelee aikuiskoulutuksen puolella näyttöperusteisesti lähihoitajaksi?
Ovatko lähihoitajakoulutuksen koulutehtävät miten vaativia ja laajoja?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sairaanhoidon ja huolenpidon suuntauksella voit työskennellä mm. kotihoidossa, palvelutaloissa, terveyskeskusten tai sairaaloiden poliklinikoilla ja vuodeosastoilla.
Sinuna valitsisin tämän suuntauksen. Kelpaa hyvin myös vanhustyöhön, jota nuo yllämainitutkin usein sisältävät.
Suuntauksella ei välttämättä ole kovin suurta väliä, jotkut tekevät vanhustyötä/sairaanhoidon ja huolenpidon työtä esim lapset ja nuoret suuntauksella. Tietystikään esim hammashoitoon et voi mennä jos et ole siihen suuntautunut. Tietysti kannattaa valita suuntaus sen mukaan mikä kiinnostaa, mutta ei vaihtoehdot työn suhteen ole tosiaan välttämättä siihen rajattu mihin on suuntautunut. Jos työtilanne on hyvä, niin kelpaat melkein mihin vaan kunhan on kuolutus suoritettu ja mielellään vähän kokemusta. Käytännössä olen huomannut että työpaikoilla on paljon sellaisia hoitajia jotka ovat alunperin suuntautuneet johonkin muuhun mitä tekevät.
Entä millaista lähihoitajan työ on vanhuspaikoissa (tk vuodeosasto, palvelutalo, dementiakoti, vanhainkoti, kotisairaanhoito jne.)?
Tehtävät ovat kaikissa näissä hyvin samanlaisia: perushoitoa. Eli peset vuodepotilaita sänkyyn ja vaihdat vaippoja, autat pukeutumisessa ja wc käynneissä, suihkutat, jaat ehkä lääkkeitä ja annat ne potilaalle,rasvaat ihoa ja hoidat haavoja, petaat sänkyjä, syötät. Lisäksi mahdollisesti verenpaineen ja saturaation mittausta, imemistä, insuliinin pistämistä ja hapen antamista. Tietokonehommia on vähän, kuten jotain hoitosuunnitelmia ja arviointikaavakkeiden täyttöä ym.
Vanhainkoti ja tk vuodeosasto voivat olla hyvinkin samantyylisiä työpaikkoja. Nykyisin vanhainkodeissa on huonokuntoisia ihmisiä. Dementiakodeissa on enempi käveleviä, sekavia ja harhailevia potilaita. Palvelutalon asiakkaista riippuu millaista työ siellä on. Yleensä ovat hieman itsenäisempiä asukkaita, mutta tarvitsevat kuitenkin apua monissa asioissa. Kotihoidossa kuljet ihmisten kotona tekemässä samantyylisiä hommia joita luettelin.
Millainen on ennen koulutuksen alkamista oleva soveltuvuusarvio? Mitä siinä kysellään ja testataan?
En tiedä tämänhetkisiä testejä. Vaihtelevat. Joissakin paikoissa on psykologien haastattelut korvattu opettajien haastattelulla. Yleensä siihen voi kuulua jokin kirjoitelma ja ryhmäkeskustelu.
Kuuluuko opinnäytetyö kuvioihin jos opiskelee aikuiskoulutuksen puolella näyttöperusteisesti lähihoitajaksi?
Ei kuulu.
Ovatko lähihoitajakoulutuksen koulutehtävät miten vaativia ja laajoja?
Kyllä niistä hyvin selviää. Ammattikorkeakoulu on jo esimerkiksi vaativampi. Jotkut kurssit ovat tietysti hieman haastavampia kuin toiset esimerkiksi anatomia ja lääkelaskut. Jos olet koulumenestykseltäsi keskinkertainen, niin hyvin selviät.
En ole alkuperäinen kysymyksen esittäjä, mutta minua on askarruttanut aivan samat asiat. Vähän jännitti, että näinköhän tänne taas joku näsäviisas kaikkitietävä ehtii ensiksi tölvimään tietämätöntä, mutta onneksi näin ei käynyt.
Kiitos Sinulle asiallisesta ja tyhjentävästä vastauksestasi. Hyvää kesän jatkoa :)
Hei. Olen itse lh opiskelija ja opiskelen aikuispuolella. Meillä ainakin on päättötyö. Mutta täältä palstoilta kun lukee, niin vissiin kouluissa eri käytäntöjä. Suuntaututuminen kannattaa valita sen mukaan, mikä sua työkohteena kiinnostaa. Ihan perushoitoahan se on joka paikassa; kylvetystä, vaipotusta, syöttelyä, virike toimintaa jne...Jos haluat työskennellä sairaalassa esim akuutilla osastolla niin sillon järkevintä se sairaanhoito. Jos taas vuodeosasto, demementiatyö, vanhainkodit yms. kiinnostaa niin silloin vanhustyö. Vanhustyön koulutusohjelmassa perehdytään paljon siihen itse vanhuksen hoitoon, kun taas sairaanhoidossa hyvin sairaus painotteista. Perehdytään siis lähinnä eri sairauksiin. Toki tänä päivänä niin kovaa pulaa tekijöistä, että suuntautumisella ei monessakaan paikassa ole väliä, kunhan olet lähihoitaja. Jotku kohteet taas haluavat, että on suuntautunut johonkin tiettyyn.
Itse suuntaudun vanhustyöhön. Työpaikkoina kiinnostaa kotipalvelu, vanhainkodit, palvelutalot ja dementiatyö. Dementiatyö vaatii tekijältään kärsivällisyyttä eli pitkää pinnaa, huumorintajua ja rauhallista työotetta.
Ei ne testit mitkään vaikeat ole, katsotaan vaan et sovellutko alalle. Toki olen kuullut sellasestakin, että jotku ovat hakeneet useita kertoja, eivätkä ole opiskelu paikkaa saaneet. Se on kutsumus ammatti, eikä todellakaan sovi kaikille.
Jos haluat työskennellä sairaalassa esim akuutilla osastolla niin sillon järkevintä se sairaanhoito.kiinnostaa niin silloin vanhustyö
Työ on melko lailla samaa perushoitoa jokapaikassa. Molemmat suuntaavat kelpaavat erilaisiin laitoksiin ja yleensä hoitajat tekevät määräaikaisia pätkätyösuhteita useisiin erityyppisiin työpaikkoihin (kuten alalla on tapana), joista jotkut saattavat olla hieman enempi sair.hoito ja huolenpito tai vanhustyö painoitteisia. Joten eikai sillä valinnalla hirveästi väliä käytännössä ole.
Sltäkin pohjalta valinnan lähtä tekemään, että kumpi suuntaus sisällöllisesti kiinnostaa enemmän itse: Kummassa opiskellaan enempi itse kiinnostavia asioita ja mitä haluaa tietää.
Itse suuntauduin lasten ja nuorten hoitoon, joka oli virhe. En ole päivääkään hommaa tehnyt vaan kiertänyt kaikenlaisia laitoksia kuten akuuttiosastoja, vanhainkoteja, dementiakoteja ym läpi vuosien aikana. Nyt kun mulla on vuosien työkokemus, niin kukaan ei tosiaan kiinnitä koskaan huomiota siihen, että olen suuntautunut toisenlaiseen hommaan kuin mitä haen.
Kieltämättä ei ole helppoa aloittaa työtä jos ainoa kokemus sairaala ja laitoshoidosta on hankittu muutaman viikon aikana perusopinnoissa. Siksi kannattaa miettiä ettei valitse ihan toista suuntausta mitä aikoo tehdä.
Nykyisin suuntaavat on vuoden joten siinä ehditään vähän kattavammin läpikäydä asioita. Ennen suuntauduttiin puolessa vuodessa ja koulutus oli 6kk lyhyempi.
Suosittelen suuntautumaan sairaanhoitoon heti alkuunsa.Opitkin jotain opiskeluaikana ja saat näkemystä.Voit silti mennä töihin minne vaan vaikka vanhainkotiin.Kyllä sielläkin pitää jo nykyisin osata muutakin kuin viriketoimintaa.Yksin kun olet työvuorossa niin saat opiskeluaikana näkemystä erilaisiin ongelmiin.Jos suurin osa opiskeluajan harjoitteluista on sitä "leikkaa,liimaa,laula" touhuilua niin onnistuu valmistumaan tuntematta edes ykeisimmät sairaudet ja niiden hoidon.Itsellesihän tietoa saat sitten mieluummin liikaa kuin liian vähän.Itse olen huomannut että tasokkaampaa lienee koulutus terveydenhuolto-oppilaitoksissa kuin sosiaalialan vastaavissa.Joskus ihmettelen että voi onnistua valmistumaan tietämättä esim mikä on pneumonia tai niin ettei ole koskaan nähnytkään esim teippivaippaa???Outoa.Luulisi että perusasiat ja käsitteet tulisi jo koulutuksesta hallintaan.eihän se opiskelijan vika ole jos opetus on huonoa.Sen takia kannattaa suunnata hieman akuutimpaan suuntaa niitä harjoittelujaksoja niin oppii varmasti.
Meillä Helsingissä toimii kotihoito eli kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistelmä.
Minun alueellani kaikki tekevät kaikkea paitsi th/sh ottaa mm.verikokeita, rokottaa, huuhtelee korvia ja katetroi muiden hommien lisäksi.Tiimissä on vain yksi sh tai th joten lähihoitajalle jää paljon sairaanhoidollisia töitä.
Itse olen suuntautunut vammaistyöhön, mutta hyvin olen vanhustyössä pärjännyt.
Kotihoito on vaativaa työtä, suosittelen niille jotka pitävät itsenäisestä työstä tiimin tuella. Ei sovi ujoille ja aroille, olet yksin työkohteessa ja yksin siellä on myös pärjättävä tuli eteen mitä tuli. Vanhukset kodeissaan ovat tänä päivänä hyvinkin huonokuntoisia.
Kupassakäynti ja siivoaminen on Helsingissä ulkoistettu, eli hoitajat seuraavat asiakkaan vointia, jakavat/antavat lääkkeitä, huolehtivat ravinnonsaannista ja sitten tietysti on tätä perushoitoa.
Kotihoidossa on paljon "paperityötä" ts. koneella kuluu paljon aikaa, teemme hoitosuunnitelmat, kuntoisuusmittarit Rai ja Rava, avaamme asiakkuudet ja teemme palvelu- ja hoitosuunnitelmat joiden perusteella asiakas maksaa palvelusta. Lisäksi kirjaamme joka käynnin potilastietojärjestelmään. Näiden em. tietojen ajantasalla pitoon kuluu uskomattoman paljon työaikaa.
Elikkäs kotihoidon työntekijän olisi hyvä olla oma-aloitteinen, maalaisjärjellä varustettu, osaa käyttää erilaisia kodinkoneita(niitä on muuten miljoona erilaista mikroaaltouuniakin tai pesukonetta),tietokoneen käytön olisi hyvä olla tuttua(pääsee helpommalla jos osaa perusasiat) ja lopuksi olisi hyvä kyetä itsenäiseen päätöksentekoon.
Muista kuitenkin että kukaan ei ole seppä syntyessään ja kokemus tuo varmuutta. Jokainen meistä on aloittanut joskus, täydellisyyttä ei vaadita vastavalmistuneilta.
Ilmeisesti et ole vielä edes hakenut koulutukseen, joten sinulla ei ole kiirettä valita suuntaavaa alaa. Koulutuksen aikana pääset työharjoittelun erilaisiin paikkoihin ja niiden perusteella saatat hyvinkin löytää oman alasi. Itselläni oli alussa ajatuksena mielenterveys- ja päihdetyö, mutta se muuttui koulutuksen kuluessa vammaistyöksi ja lopulta kuitenkin päädyin vanhuksia hoitamaan.