olen tehnyt lisätutkintapyynnön rikosasiaan liittyen. Kyse on siis toisen nimisestä rikoksesta. Kuitenkin asiakokonaisuus on edelleen tutkittavana vain alkuperäisen tutkintanimikkeen alla.
Kun kyseessä on sama asianomistaja, sama epäilty ja sama asiakokonaisuus niin eikö uuden rikosnimikkeen mukainen rikosnimike pitäisi liittää mukaan. Vai onko niin että asiat ovat kirjattu eri asioiksi?
Nyt näyttää siltä, että jälkimmäistä asiaa ei ilmeisesti tutkita lainkaan ja siten siitä ei voi saada myös perusteltua päätöstä miksi se asia ei olisi rikos.
Älkäää antako neuvoa kysyä asiaa suoraan poliisilta, sitä on jo kokeiltu. Mailiin ei ole tullut poliisilta vastausta.
Ote oikeusasiamiehen ratkaisusta:
Lääninhallitus on lausunnossaan todennut, että perustuslain 21 §:stä johtuu päätösten perusteluvelvoite. Päätös lopettaa esitutkinta tulee perustella siinä määrin kuin asian luonne sitä edellyttää. Asianosaisilla on tarve tietää, miksi esitutkintaa ei asiassa toimiteta tai miksi se on lopetettu. Päätöksen perustelut mahdollistavat lisäksi ratkaisujen ulkoisen kontrolloitavuuden. Niillä on myös merkitystä ratkaisijan oman itsekontrollin kannalta, sillä ratkaisija joutuu perusteluja kirjoittaessaan pohtimaan päätöksensä oikeudellista kestävyyttä. Perusteluilla on merkitystä myös viranomaisten toimintaa kohtaan tunnettavan luottamuksen kannalta.
Kun kyseessä on sama asianomistaja, sama epäilty ja sama asiakokonaisuus niin eikö uuden rikosnimikkeen mukainen rikosnimike pitäisi liittää mukaan. Vai onko niin että asiat ovat kirjattu eri asioiksi?
Nyt näyttää siltä, että jälkimmäistä asiaa ei ilmeisesti tutkita lainkaan ja siten siitä ei voi saada myös perusteltua päätöstä miksi se asia ei olisi rikos.
Älkäää antako neuvoa kysyä asiaa suoraan poliisilta, sitä on jo kokeiltu. Mailiin ei ole tullut poliisilta vastausta.
Ote oikeusasiamiehen ratkaisusta:
Lääninhallitus on lausunnossaan todennut, että perustuslain 21 §:stä johtuu päätösten perusteluvelvoite. Päätös lopettaa esitutkinta tulee perustella siinä määrin kuin asian luonne sitä edellyttää. Asianosaisilla on tarve tietää, miksi esitutkintaa ei asiassa toimiteta tai miksi se on lopetettu. Päätöksen perustelut mahdollistavat lisäksi ratkaisujen ulkoisen kontrolloitavuuden. Niillä on myös merkitystä ratkaisijan oman itsekontrollin kannalta, sillä ratkaisija joutuu perusteluja kirjoittaessaan pohtimaan päätöksensä oikeudellista kestävyyttä. Perusteluilla on merkitystä myös viranomaisten toimintaa kohtaan tunnettavan luottamuksen kannalta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt kyllä vahvasti näyttää siltä, että sinulla on aukkoja tiedoissa, etkä tunne prosessia.
Ensiksin, kysymyksestäsi ei käy selville, onko poliisi jo päättänyt esitutkinnan, vai onko se vielä kesken. Tai, mahdollisesti asia on jo lähetetty syyttäjälle. Tai poliisi on tehnyt ns. pitkän päätöksen, että esitutkintaa ei suoriteta ja ilmoittanut syyn siihen.
Jos asia on edennyt syyttäjälle, niin lisätutkintapyyntö pitää tehdä hänelle, ei poliisille, sillä syyttäjä johtaa siinä vaiheessa esitutkintaa.
Jos taas jutussa on ns. pitkä päätös, niin kyllähän poliisin pitäisi nyt jonkinlainen päätös tehdä tästä uudestakin tutkintapyynnöstä. Uutta rikosilmoitusta siitä ei tietystikään tehdä.
Totuus on tietysti se, että tällaisissa paskajutuissa vastaukset tuppaavat poliisilta viipyvän.
että asiasta on kerran tullut esitukintapöytäkirja kommentoitavaksi. Loppulausunnon yhteydessä on tehty lisätutkintapyyntö koska esitutkintapöytäkirjassa tuli uutta tietoa kun epäilty peittääkseen tapahtunutta tuli huomaamattaan ilmaisseen seikkoja jotka antoivat aiheen lisätutkintapyyntöön, toisin sanoen kuvioon tuli uusi rikosepäily. Asia on tutkinnassa edelleen, mutta mitä siellä tutkitaan ei ainakaan ilmene rikosilmoituksen kirjaamistiedoista, siellä on edelleen vain yksi sama nimike kuin on kokoajan ollutkin. Tuota mainitsemaasi pitkää päätöstä ei liene ole odotettavissa koska poliisi ilmoitti että asiassa tehdään vielä lisäkuulusteluja ennenkuin asia menee syyteharkintaan. Mutta olisi minusta oikeudenmukaista, että mikäli lisätutkintapyyntöä ei tutkita niin siitä saisi edes perustellun päätöksen. Nyt vaikuttaa siltä että lisätutkintapyynnössä pyydettyä tutkintaa petoksesta ei noteerata lainkaan. Tunnusmerkistö on kohdillaan kun on kirjalliset todisteet että on erehdytetty ja siten on myös erehtynyt ja aiheutuneen vahingon pystyy näyttämään toteen.
Olisiko tämä maassa ensimmäinen kerta kun oikeuden toteutuminen jäisi poliisin toimesta toteutumatta.
Enhän pääse käyttämään toissijaista oikeuttani ellen saa konkreettisesti joko poliisilta paperilla, että asiassa ei ole tapahtunut rikosta tai syyttäjältä syyttämättäjättämispäätöstä.
Ei kai se niin mene, että jos kokee tulleensa rikoksen uhriksi niin ensimmäisenä otetaankin yhteyttä suoraan käräjäoikeuteen. Kai se ensimmäinen osoite on jokatapauksessa poliisilaitos.
Olet kyllä hajuilla prosessista, se täytyy myöntää.
Fakta on kuitenkin, että poliisi ja syyttäjä johtavat esitutkintaa, ei rikosilmoituksen tekijä.
Jo Esitutkintalakia säädettäessä oli tiedossa, että poliisille tehdään erittäin runsaasti paskajuttuja, siksi Esitutkintalakiin otettiinkin niitä varten pykälä. Eli kannattaa tutustua Esitutkintalain neljänteen pykälään ja erityisesti sen kolmanteen ja neljänteen momenttiin.
Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se
lopetetaan, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 1 luvun 7 tai 8 §:n taikka muun vastaavan lainkohdan nojalla tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista.
Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä myös määrätä, että esitutkinta lopetetaan, jos tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavana olevan asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavaan seuraamukseen, taikka jos jo suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden perusteella on varsin todennäköistä, että syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta muulla kuin 3 momentissa mainitulla perusteella. Esitutkinnan lopettaminen edellyttää lisäksi, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan jatkamista. Esitutkinta on kuitenkin aloitettava uudelleen, jos siihen asiassa ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi on perusteltua syytä. (31.3.2006/245)
Jos tämä olisi ollut mainitsemasi paskajuttu niin eihän alunperin syyttäjä olisi määrännyt esitutkintaa suoritettavaksi. Sen enempää minä kuin poliisi tai syyttäjäkään ei aluksi tiennyt mitä tulossa on. Useinhan tutkinnan aikana saattaa paljastua uusia asioita kuten tässäkin.
Tottakai rikoksesta epäilty puolustaa syyttömyyttään vankasti, mutta sitten käy helposti kuten tässäkin että pienemmän rikkeen puolustelu toi isomman rikkeen esille. Valehdella saa tutkinnassa, sehän tiedetään, mutta kun tässä tapauksessa valehtelu toi esiin petoksen.
Tottakai tiedän, että tutkintaa en voi itse johtaa. Avustin vain poliisia hankkimalla virallisen asiakirjan joka selvästi kertoo että petos tapahtui. Olinkohan liian avulias, poliisikin olisi voinut tilata saman asiakirjan, mutta kun juttu on muutenkin aika nihkeästi edennyt niin yritin vain auttaa asian selviämistä.
Ilmeisesti olisi parasta, että luopuisin itse jutusta ja poliisi voisi tehdä jotakin muuta.