Muilla samaa, 2-vuotias poikamme todella vierastava. Vain muutaman tutun ns hyväksyy. On jo hoidossa ja toki hoitopaikassa olijat hyväksyy. Jos joku jonka tuntee mutta ei usein kuitenkaan tapaa, yrittää lähestyä, alkaa semmoinen huuto ja kirkuna. Puhumattakaan jos joku ystävällinen mummeli vaikka hymyilee ja haluaisi jutella kaupungilla ollessa jotain pojalle... hirrrrveä kiljunta ja äkkiä mun syliini. en voi sille mitään että itseäni hävettää.... itse en koskaan ole ollut ns vierastava ja olen aivan umpisosiaalinen. Mieheni ei myöskään ole mikään mörökölli.
lapsi vierastaa
höhhhh
4604
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meidän tyttö 2.5v on todella arka juuri vieraiden ihmisten kanssa.Vilkas kotona ja tuttujen seurassa mutta suorastaan halvaantuu tai takertuu vanhempiinsa kun vieraita ilmaantuu.
Toki olen huomannut että vieraat mitkä ei "hyökkää päälle" on ihan hyvä juttu,tyttö jopa saattaa jotain puhuakkin heille.
Olen ajatellut että meillä arka lapsi ja aika toiv auttaa.
Häpeillä ei pidä yhtään,meillä ei vanhemmat ole arkoja tai ujoja...mutta kaikki on omia luonteita.jotkut vieraat kuvittelee että lasta paapotaan yliinnokkaasti että tähän on tultu,mutta taitaa olla kyse vain luonteesta.
toivotaan vain että pahimmata ujoudesta päästäisiin.
Lastenlääkärissä lapseni vierasti kovasti ja lastenlääkäri sanoi ykskantaan että älyläs lapsi kun noin vierastaa. Kyllä oli äiti siinä polleeta!
KIITOS vastauksistanne!
Ja tuo hävettää taitaa olla liian painava sana, en ehkä ihan sentään häpeä vaan tuntuu nololta kun hyvää tarkoittava ihminen ihastelee lastani ja toinen huutaa ja näyttää että mene pois.....
Esim anoppiani näkee ehkä kerran kk ja häntäkin joka ainoa kerta aluksi vierastaa.
Kotona meidän kanssamme tosi rohkea, iloinen, kylläkin erittäin itsepäinen, villikin, mutta kuitenkin ns hyvä luonteinen.
Välillä vaan tuntuu että muiden lapset ovat jo tässä iässä niin sosiaalisia kaikkien kanssa, eivätkä kovasti vierasta.... ja koko pienen elämänsä poju on valtavasti kulkenut kanssamme, ollaan jo oltu kolmeen otteeseen ulkomailla, parikytä kertaa junareissussa, varmaan 100 kertaa bussissa, muutaman kerran laivassa ja touhutaan tosi paljon kaikkea. Luulisi siis että ei vierastaisi. Itse olen sellainen etten osaa vierastaa yhtään ketään ja painun tekemään tuttavuutta....
Lapsilla, tai ainain meillä tuppaa olemaan erilaisia vaiheita, monilla lapsilla tulee ajottain vahvemman tuntuinen vierastamis vaihe. Meidän tyttö on 2v3kk ja on nyt niin innoissaan sitä että on oppinut kunnolla kommunikoimaan ja juttelemaan, tervehtii kaikkia vastaan tulioita ja jos joku hänelle juttelee iloisesti saattaa hypätä syliin. Juttelee kaikille naapureile ja pyytää naapurn tätejä ja setiä leikkimään tai menee kylään soittamaan pienoa yms.välillä tuntuu et voi apua et sais vähän vierastaam ut aattelen et tää on joku innostusvaihe kun on oppinut nyt pitkiä juttuja juttelemaan.8kuukautisesna esimerkiksi vaati aikaa tutustua ihmiseen että suostu uuden ihmisen sylissä olla.