Lapsenne on suunniteltu otettavan pois!
"3. Onnistuneen sijoituksen edellytykset - prosessinomainen tuki onnistuneen sijoituksen sillanrakentajana
kehityspsykologi Päivimaria Kuivamäki,
erityissosiaalityöntekijä Marjo Mikkonen ja
taideterapeutti, sosiaalityöntekijä Leena Maaria Väinölä
Helsingin kaupunki
Työpajassa kerrotaan Helsingin perhehoidon kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen kriisityöstä sijoitusta kannattelevaan ennaltaehkäisevään työhön. Perhehoitoa on hahmotettu neljänä eri prosessina: sijaisperheen, lapsen, syntymävanhemman ja sosiaalityön prosessit. Keskeisenä on ollut sijoituksen alkuvaiheen intensiivinen tuki ja vertaistuen eri muodot. Sijaisperheiden koulutusta on kehitetty prosessinomaiseksi."
http://www.perhehoitoliitto.fi/tre_nettisivut/tyopajat.html
"Voikukkia
Voikukkia-projekti
Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus voi kukkia.
Voikukkia-projekti on RAY:n rahoittama kolmivuotinen projekti (2006–2008), jonka kohderyhmänä ovat huostaan otettujen lasten vanhemmat. Projektissa kehitetään vertaistukimallia niiden perheiden kanssa työskentelyyn, joissa on tapahtunut lapsen huostaanotto.
Käynnistyvät ryhmät:
*
Helsingissä alkaa 16.9.2008 ryhmä jälkihuollossa olevien nuorten vanhemmille.
*
Helsingissä käynnistyy 21.10.2008 ryhmä huostaanotettujen lasten vanhemmille.
*
Järvenpäässä alkaa 4.11.2008 ryhmä huostaanotettujen lasten vanhemmille.
Lue lisää
Huostaanotettujen lasten vanhempien vertaisryhmien ohjaajien tapaaminen Helsingissä 20.11.2008. Lue lisää
Projektin tavoitteena on ohjattujen vertaisryhmien ja ammattilaisten avulla luoda myönteisiä edellytyksiä huostaanoton jälkeiselle vanhemmuudelle. Tavoitteena on, että vanhempi kokisi itsensä arvokkaaksi, vaikka lapsi on huostassa.
Huostaanotettujen lasten vanhemmille on projektin puitteissa perustettu ohjattuja vertaisryhmiä Helsingissä, Vantaalla ja Järvenpäässä. Yksi Helsingissä järjestettävistä ryhmistä on tarkoitettu jälkihuollossa olevien nuorten vanhemmille. Ryhmien vetäjinä toimivat huostaanottoon liittyvään problematiikkaan perehtyneet ammattilaiset. Kaikki vetäjät ovat käyneet koulutuksen, joka on järjestetty yhteistyössä Sininauhaliiton kanssa. Ryhmät ovat suljettuja ja ne kokoontuvat 5-10 kertaa, kaksi tuntia kerrallaan. Kokoontumisväli on viikosta kahteen riippuen ryhmästä. Tarvittaessa ryhmäläisille on järjestetty jatkotapaaminen. Ryhmät eivät ole terapiaryhmiä. Tarkoituksena on, että vanhemmat voivat ryhmissä käsitellä lapsen huostaanottoon liittyviä tunteita ja saada vahvistusta omaan vanhemmuuteensa. Menetelminä käytetään niin keskustelua kuin toiminnallisia menetelmiä. Kaikki tulijat haastatellaan ennen ryhmän alkua.
Voikukkia -projektin kehittämisessä ja arvioinnissa on tukena alan asiantuntijoista koottu ohjausryhmä.
Ohjausryhmään kuuluvat:
Kirsi Hatanpää, kuraattoripalvelujen päällikkö, Espoon kuraattoripalvelut
Juha Jokinen, johtava sosiaalityöntekijä, Helsingin itäinen perhekeskus
Kaarina Pasanen, projektivastaava, Pelastakaa lapset ry
Leena Ruskomaa, projektikoordinaattori, Kalliolan setlementti
Matti Seppälä, lastenkodin johtaja, laitoshuollon tarkastajan 1. sijainen, Helsingin kaupunki
Päivi Sinko, suunnittelija, Palmenia
Seija Toivonen, sosiaalityöntekijä, läntinen perheneuvola, Helsinki
Hillevi Westman, jälkihuoltovastaava, Sos-lapsikylä ry
LeenaMaaria Väinölä, taideterapeutti, Helsingin sosiaalivirasto
Lisätietoja projektista:
Projektityöntekijä Sanna Kivinen
Puh. 044–333 6038
[email protected]
Voikukkia -projektista on tehty opinnäytetyö, jossa tarkastellaan huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia vertaisryhmätoiminnasta.
Opinnäytetyö 2008 (342.19 kB)
"
http://www.suomenkasper.fi/sivu.php?artikkeli_id=196
"3. Onnistuneen sijoituksen edellytykset - prosessinomainen tuki onnistuneen sijoituksen sillanrakentajana
kehityspsykologi Päivimaria Kuivamäki,
erityissosiaalityöntekijä Marjo Mikkonen ja
taideterapeutti, sosiaalityöntekijä Leena Maaria Väinölä
Helsingin kaupunki
Työpajassa kerrotaan Helsingin perhehoidon kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen kriisityöstä sijoitusta kannattelevaan ennaltaehkäisevään työhön. Perhehoitoa on hahmotettu neljänä eri prosessina: sijaisperheen, lapsen, syntymävanhemman ja sosiaalityön prosessit. Keskeisenä on ollut sijoituksen alkuvaiheen intensiivinen tuki ja vertaistuen eri muodot. Sijaisperheiden koulutusta on kehitetty prosessinomaiseksi."
http://www.perhehoitoliitto.fi/tre_nettisivut/tyopajat.html
"Voikukkia
Voikukkia-projekti
Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus voi kukkia.
Voikukkia-projekti on RAY:n rahoittama kolmivuotinen projekti (2006–2008), jonka kohderyhmänä ovat huostaan otettujen lasten vanhemmat. Projektissa kehitetään vertaistukimallia niiden perheiden kanssa työskentelyyn, joissa on tapahtunut lapsen huostaanotto.
Käynnistyvät ryhmät:
*
Helsingissä alkaa 16.9.2008 ryhmä jälkihuollossa olevien nuorten vanhemmille.
*
Helsingissä käynnistyy 21.10.2008 ryhmä huostaanotettujen lasten vanhemmille.
*
Järvenpäässä alkaa 4.11.2008 ryhmä huostaanotettujen lasten vanhemmille.
Lue lisää
Huostaanotettujen lasten vanhempien vertaisryhmien ohjaajien tapaaminen Helsingissä 20.11.2008. Lue lisää
Projektin tavoitteena on ohjattujen vertaisryhmien ja ammattilaisten avulla luoda myönteisiä edellytyksiä huostaanoton jälkeiselle vanhemmuudelle. Tavoitteena on, että vanhempi kokisi itsensä arvokkaaksi, vaikka lapsi on huostassa.
Huostaanotettujen lasten vanhemmille on projektin puitteissa perustettu ohjattuja vertaisryhmiä Helsingissä, Vantaalla ja Järvenpäässä. Yksi Helsingissä järjestettävistä ryhmistä on tarkoitettu jälkihuollossa olevien nuorten vanhemmille. Ryhmien vetäjinä toimivat huostaanottoon liittyvään problematiikkaan perehtyneet ammattilaiset. Kaikki vetäjät ovat käyneet koulutuksen, joka on järjestetty yhteistyössä Sininauhaliiton kanssa. Ryhmät ovat suljettuja ja ne kokoontuvat 5-10 kertaa, kaksi tuntia kerrallaan. Kokoontumisväli on viikosta kahteen riippuen ryhmästä. Tarvittaessa ryhmäläisille on järjestetty jatkotapaaminen. Ryhmät eivät ole terapiaryhmiä. Tarkoituksena on, että vanhemmat voivat ryhmissä käsitellä lapsen huostaanottoon liittyviä tunteita ja saada vahvistusta omaan vanhemmuuteensa. Menetelminä käytetään niin keskustelua kuin toiminnallisia menetelmiä. Kaikki tulijat haastatellaan ennen ryhmän alkua.
Voikukkia -projektin kehittämisessä ja arvioinnissa on tukena alan asiantuntijoista koottu ohjausryhmä.
Ohjausryhmään kuuluvat:
Kirsi Hatanpää, kuraattoripalvelujen päällikkö, Espoon kuraattoripalvelut
Juha Jokinen, johtava sosiaalityöntekijä, Helsingin itäinen perhekeskus
Kaarina Pasanen, projektivastaava, Pelastakaa lapset ry
Leena Ruskomaa, projektikoordinaattori, Kalliolan setlementti
Matti Seppälä, lastenkodin johtaja, laitoshuollon tarkastajan 1. sijainen, Helsingin kaupunki
Päivi Sinko, suunnittelija, Palmenia
Seija Toivonen, sosiaalityöntekijä, läntinen perheneuvola, Helsinki
Hillevi Westman, jälkihuoltovastaava, Sos-lapsikylä ry
LeenaMaaria Väinölä, taideterapeutti, Helsingin sosiaalivirasto
Lisätietoja projektista:
Projektityöntekijä Sanna Kivinen
Puh. 044–333 6038
[email protected]
Voikukkia -projektista on tehty opinnäytetyö, jossa tarkastellaan huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia vertaisryhmätoiminnasta.
Opinnäytetyö 2008 (342.19 kB)
"
http://www.suomenkasper.fi/sivu.php?artikkeli_id=196
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitäs tuossa nyt sitten on varomista? Ettekös te biot ole aina niin varmoja asiastanne, ettei pelota mikään? Vai näyttääkö tosielämä vähän toiselta kuin tällä palstalla annatte ymmärtää..?
esimerkiksi se kun koulut juuri alkavat, että jos jollekin kolmannelle luokalle juuri siirtyneelle oppilaalle ilmenee lukukauden aikana oppimisen ongelmia, alkaa sijoitus olla jo aika lähellä.
Toinen vaihtoehto on tietysti ottaa lapsi kotiin ja opettaa häntä itse, kuten itse tein vuosi sitten syyslukukaudella, mutta kaikilla vanhemmilla ei ole siihen mahdollisuutta.
Niin kauan kun kouluongelmat ovat yhä kasvavana syynä huostaanottoihin, saa joka vanhempi olla huolissaan ja PELOISSAANKIN lapsensa kohtalosta. Ja lakisääteisten palvelujen ja tukien puutteesta johtuvia laittomia huostaanottoja tehdään paljon muitakin, ei erityisopetuksen puute tai sen puutteellinen taso ole ainoa syy ollenkaan siinä lajissa.
Vai etkö sinä pelkäsi, jos lastasi uhkaisi laittomat viranomaistoimet? Aika outoa vanhemmuutta sellainen, ei voi muuta sanoa.
Tiedämme, minkälaisia pirullisia loukkuja lastensuojelu pitää sisällään.
Moni vielä luulee, että lastensuojelu on lasten parhaaksi, mutta näin ei ole:
sosiaalityöntekijät haluavat varmistaa oman työpaikkansa vuosiksi eteenpäin ja sijoituspaikat haluavat varmistaa helpon rahan tulon vuosiksi eteenpäin!
Nappaa lapsen ja rupee sitten antamaan vanhemmille vertaistukea. Huh! Kuka huostaanottotoimenpiteiden kohteena oleva äiti voisi ottaa vastaan tuolta taholta mitään "apua".