HS, Mielipiteet, 12.8.2008
"Autismi- ja aspergerliiton puheenjohtaja Erkki Paara kiinnitti huomiota vaikeasti vammaisten ja autististen nuorten koulutukseen pääsyyn.
Opetusministeriössä ollaan tietoisia ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkojen riittämättömyydestä. Ongelma ei koske pelkästään erityisnuoria vaan perusopetuksen päättäviä nuoria yleisemminkin.
Ammatillisen koulutuksen vetovoima on kasvanut viime vuosina. Kevään 2008 yhteishaussa oli ensisijaisia hakijoita noin 9300 enemmän kuin aloituspaikkoja. Vastaava luku v. -05 oli noin 4000.
Perusopetuksen päättäneitä haki tänä keväänä ensimmäistä kertaa enemmän ammatilliseen koulutukseen kuin lukiokoulutukseen. Kun samaan aikaan perusopetuksen päättäneiden ikäluokka on suurimmillaan, koulutuspaikkoja ei ole riittänyt kaikille.
Erityisopetusta tarvitsevien koulutukseen pääseminen on koettu erityisen haasteelliseksi. Kun koulutuksen järjestämislupien mukaiset opiskelijamäärät ovat jatkuvasti täysimääräisesti käytössä tai ylittyvät, osa hakijoista jää koulutuksen ulkopuolelle. Heikoimmassa asemassa ovat erityisen tuen tarpeessa olevat hakijat.
Koulutuksen järjestäjien kokonaisopiskelijamäärän lisääminen parantaa merkittävästi myös erityisnuorten koulutukseen pääsyä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja lisättiin vuoden -08 alusta noin 2200 paikalla. Ensi vuoden alusta ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää lisätään edelleen 2000 opiskelijalla.
Lisäksi ammatillista erityisopetusta vahvistetaan 1195 opiskelijapaikalla. Lisäys on suunnattu erityisesti pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin, joissa on ollut suurin pula paikoista.
Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset siirretään vuoden 2009 alusta lukien osaksi yksityisiä erityisopetuksen järjestäjiä. Tämä parantaa niiden rahoitusta merkittävästi. Siirto on mahdollistanut erityisopetuksen volyymin lisäämisen ja voimavarojen kohdentamisen siten, että erityisopetuksen saatavuus ja laatu saadaan nykyistä paremmin vastaamaan tarvetta maan eri osissa.
Erityisopetuksen tarjontaa lisätään ammatillisissa erityisoppilaitoksissa sekä niissä ammattiopistoissa, jotka ovat keskeisiä erityisopetuksen järjestäjiä.
Lisäksi opetusministeriö myönsi vaikeimmin vammaisten koulutukseen pääsyn turvaamiseksi uusia erityistehtäviä neljälle koulutuksen j ärjestäjälle. Nämä sijaitsevat Uudellamaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
Ammatillisen erityisopetuksen näkökulmasta tehdyt lisäykset ovat poikkeuksellisen suuria. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan vielä lisäyksistä huolimatta pääse haluamaansa ja heille soveltuvaan koulutukseen.
Elokuun budjettiriihessä halltuksen onkin arvioitava tarvetta ja mahdollisuuksia uusiin lisäyksiin, jotta jokainen nuori pääsee peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.
Sari Sarkomaa
opetusministeri (kok) "
"Autismi- ja aspergerliiton puheenjohtaja Erkki Paara kiinnitti huomiota vaikeasti vammaisten ja autististen nuorten koulutukseen pääsyyn.
Opetusministeriössä ollaan tietoisia ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkojen riittämättömyydestä. Ongelma ei koske pelkästään erityisnuoria vaan perusopetuksen päättäviä nuoria yleisemminkin.
Ammatillisen koulutuksen vetovoima on kasvanut viime vuosina. Kevään 2008 yhteishaussa oli ensisijaisia hakijoita noin 9300 enemmän kuin aloituspaikkoja. Vastaava luku v. -05 oli noin 4000.
Perusopetuksen päättäneitä haki tänä keväänä ensimmäistä kertaa enemmän ammatilliseen koulutukseen kuin lukiokoulutukseen. Kun samaan aikaan perusopetuksen päättäneiden ikäluokka on suurimmillaan, koulutuspaikkoja ei ole riittänyt kaikille.
Erityisopetusta tarvitsevien koulutukseen pääseminen on koettu erityisen haasteelliseksi. Kun koulutuksen järjestämislupien mukaiset opiskelijamäärät ovat jatkuvasti täysimääräisesti käytössä tai ylittyvät, osa hakijoista jää koulutuksen ulkopuolelle. Heikoimmassa asemassa ovat erityisen tuen tarpeessa olevat hakijat.
Koulutuksen järjestäjien kokonaisopiskelijamäärän lisääminen parantaa merkittävästi myös erityisnuorten koulutukseen pääsyä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja lisättiin vuoden -08 alusta noin 2200 paikalla. Ensi vuoden alusta ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää lisätään edelleen 2000 opiskelijalla.
Lisäksi ammatillista erityisopetusta vahvistetaan 1195 opiskelijapaikalla. Lisäys on suunnattu erityisesti pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin, joissa on ollut suurin pula paikoista.
Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset siirretään vuoden 2009 alusta lukien osaksi yksityisiä erityisopetuksen järjestäjiä. Tämä parantaa niiden rahoitusta merkittävästi. Siirto on mahdollistanut erityisopetuksen volyymin lisäämisen ja voimavarojen kohdentamisen siten, että erityisopetuksen saatavuus ja laatu saadaan nykyistä paremmin vastaamaan tarvetta maan eri osissa.
Erityisopetuksen tarjontaa lisätään ammatillisissa erityisoppilaitoksissa sekä niissä ammattiopistoissa, jotka ovat keskeisiä erityisopetuksen järjestäjiä.
Lisäksi opetusministeriö myönsi vaikeimmin vammaisten koulutukseen pääsyn turvaamiseksi uusia erityistehtäviä neljälle koulutuksen j ärjestäjälle. Nämä sijaitsevat Uudellamaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
Ammatillisen erityisopetuksen näkökulmasta tehdyt lisäykset ovat poikkeuksellisen suuria. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan vielä lisäyksistä huolimatta pääse haluamaansa ja heille soveltuvaan koulutukseen.
Elokuun budjettiriihessä halltuksen onkin arvioitava tarvetta ja mahdollisuuksia uusiin lisäyksiin, jotta jokainen nuori pääsee peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.
Sari Sarkomaa
opetusministeri (kok) "
Vastaukset 4
Vanhimmat
silti tuli tunne, että Asperger-oppilaat taisivat unohtua tässä keskustelussa täysin. Vai miksi painotus on pelkästään ammatillisiin oppilaitoksiin?
Viimeisen vuoden sisällä on liiton lehdessäkin ollut esillä myös yliopisto-opiskelijoiden riittävän tuen puute. Siinä kannattaisi painottaa nimenomaan erityisoppijoiden opinto-ohjaukseen, joka on lähes olematonta korkeakouluissamme nykyisin.
avustajien tarpeelle?
Autismi- ja Aspergerliitto edellyttää henkilökohtaisen avustajan järjestämistä tarvittaessa. Samaa voi vaatia myös Perusopetuslain mukaan. Mikä asennevamma päättäjillä näissä asioissa oikein on?
Ja esim. Hollolan suunnassahan erityisopetuksen rahoitus on vaihdettu sijaishuollon rajoitukseksi, mikä loukkaa niin maan sisäisiä lakeja kuin kansainvälisiä ihmisoikeus- ja lastenoikeussopimuksiakin. Lapsella on kaikkien lakien mukaan oikeus erityisopetukseen ja muuhun tarvitsemaansa tukeen omassa lähikoulussaan, eikä huostaanotolla pidä olla näiden asioiden kanssa mitään tekemistä silloin, kun lapsen kotioloissa ei todistetusti ole moitteen sijaa.
Kyllä tämä pelkkä sijaishuollon ylläpito lastenoikeuksien kustannuksella on saatava kuriin ja järjestykseen!
Paara Vaalijalan kehitysvammalaitoksen kanssa tekemisissä. Jotain outoa muistan sieltä. Vaalijala haalii lapsia laitokseensa, huostaanotettuja ja lehdestä kerran luin, että sellainen lapsi on sinne siirretty perhekodista, joka ei sinne kuulukaan.
Vaalijalan kehitysvammalaitos on yksi instanssi, joka ylläpiti lastensuojeluntasausrahastoa ja maksoi kunnille niiden perättömillä huoltosuunnitelmilla pyytämät valtion rahat.
asioita auki. Olisikohan sama mahdollista tehdä myös sijaishuollon puolella. Monessako kunnassa lypsettiinkään rahaa valtion tasausrahastosta ns. kuittitehtailuilla. Asiasta oli tehtynä kysymys jopa eduskunnassa asti.