"Kouluruoasta ei saa pihistää
Suomessa oli pula lähes kaikesta vuonna -43, kun kouluruokailusta säädettiin laki. Laki takasi ensimmäisenä maailmassa maksuttoman aterian koululaisille. Viimeistään vuonna -48 kaikkien kuntien piti noudattaa lakia, ja siitä lähtien kouluruokailua on kehitetty ja tarjontaa laajennettu niin, että nykyisin noin 900.000 lasta ja nuorta nauttii maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänään.
Nyt kunnissa ihmetellään, mistä otetaan rahat kouluruokailuun, kun elintarvikkeitten hinnat ovat tämän vuoden aikana nousseet huikeasti. Esim. Helsingissä alle kahden euron kouluaterian hinnasta raaka-aineiden osuus on jo lähelle euron.
Kouluruokailu on olennainen osa suomalaislapsen koulupäivää, ja sen laatu ja määrä pitää taata silloinkin, kun raaka-aineet kallistuvat. Kunnissa joudutaan nyt pohtimaan, mistä rahat kasvaneisiin raaka-ainekustannuksiin otetaan.
Osa kustannusten noususta voidaan kattaa kilpailuttamalla raaka-aineiden myyjiä nykyistä tiukemmin, ja muutaman sentin voi säästää vaihtamalla joissain ruoissa raaka-aineita halvemmiksi. On kuitenkin tärkeää, että myös allergisten lasten ruokavaihtoehdot säilytetään valikoimassa, ja kaikille lapsille taataan täysipainoinen ateria.
Koulupäivän aikana nautittu lounas on monelle lapselle päivän ainoa varsinainen lämmin ateria, jolla on tarjolla myös vihanneksi ja salaattia. Kaikissa perheissä ei yhteistä iltaruokailua harrasteta lainkaan tai se korvataan eineksillä ja pakasteilla.
Ruokailu on myös sosiaalinen tilanne ja oiva tilaisuus opettaa lapsille ruokailutapoja ja ennakkoluulottomuutta uusia makuja kohtaan.
Taloudellinen tilanne on Suomen kunnissa nyt aivan toinen kuin vuonna -48, jolloin elettiin jälleenrakentamisen ja evakkojen asuttamisen vuosia. Suomessa täytyy olla varaa ruokkia koululaiset, vaikka raaka-aineiden hinta nouseekin."
Suomessa oli pula lähes kaikesta vuonna -43, kun kouluruokailusta säädettiin laki. Laki takasi ensimmäisenä maailmassa maksuttoman aterian koululaisille. Viimeistään vuonna -48 kaikkien kuntien piti noudattaa lakia, ja siitä lähtien kouluruokailua on kehitetty ja tarjontaa laajennettu niin, että nykyisin noin 900.000 lasta ja nuorta nauttii maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänään.
Nyt kunnissa ihmetellään, mistä otetaan rahat kouluruokailuun, kun elintarvikkeitten hinnat ovat tämän vuoden aikana nousseet huikeasti. Esim. Helsingissä alle kahden euron kouluaterian hinnasta raaka-aineiden osuus on jo lähelle euron.
Kouluruokailu on olennainen osa suomalaislapsen koulupäivää, ja sen laatu ja määrä pitää taata silloinkin, kun raaka-aineet kallistuvat. Kunnissa joudutaan nyt pohtimaan, mistä rahat kasvaneisiin raaka-ainekustannuksiin otetaan.
Osa kustannusten noususta voidaan kattaa kilpailuttamalla raaka-aineiden myyjiä nykyistä tiukemmin, ja muutaman sentin voi säästää vaihtamalla joissain ruoissa raaka-aineita halvemmiksi. On kuitenkin tärkeää, että myös allergisten lasten ruokavaihtoehdot säilytetään valikoimassa, ja kaikille lapsille taataan täysipainoinen ateria.
Koulupäivän aikana nautittu lounas on monelle lapselle päivän ainoa varsinainen lämmin ateria, jolla on tarjolla myös vihanneksi ja salaattia. Kaikissa perheissä ei yhteistä iltaruokailua harrasteta lainkaan tai se korvataan eineksillä ja pakasteilla.
Ruokailu on myös sosiaalinen tilanne ja oiva tilaisuus opettaa lapsille ruokailutapoja ja ennakkoluulottomuutta uusia makuja kohtaan.
Taloudellinen tilanne on Suomen kunnissa nyt aivan toinen kuin vuonna -48, jolloin elettiin jälleenrakentamisen ja evakkojen asuttamisen vuosia. Suomessa täytyy olla varaa ruokkia koululaiset, vaikka raaka-aineiden hinta nouseekin."
Vastaukset 3
Vanhimmat
lasten kustannuksella on lopetettava!
Aivan loistava kirjoitus siinäkin mielessä, että verrataan vuotta 1948 ja 2008 toisiinsa.
Ei lakien noudattamatta jättäminen ja älytön säästäminen ole ikinä johtunut rahan puutteesta, vaan haluttomuudesta investoida tulevaisuuden toivoihimme, mikä on ollut Suomelle jo kansallisen häpeän tasoa.
sen että mihin nuo kunnan rahat hukkuvat...ainakin suurimman osan juuri näihin turhiin huostaanottoihin...
muuttumista viime vuosina.
Ei enää salailla laittomuuksia lastensuojelussa, kyllä niin suoraa arvostelua on tullut jo monta kertaa. Hiljaa hyvä tulee, se on näköjään Hesarin linja näissä asioissa.