Optiikka ym.ym.

Tuo 4,7-84,2 mm tarkoittaa objektiivin polttoväliä. Pottoväli on kennon ja objektiivin optisen keskipisteen väli kun kuvataan äärettömään. Jos noi jakaa, niin saa 18. Kyseessä on ns. superzoom-kamera, jossa on laaja ( polttovälin säätöalue. Polttoväli itsessään ei kerro kuvakulmaa, koska siihen vaikuttaa myös kennon koko. Noissa super-zoom-kameroissa on pieni kenno. Tuossa on 1/2,3" kenno eli se on n. 6 mm x 4,5 mm. Järjestelmäkameroissa vastaavasti on suurempi kenno, yleensä vähintään 18 mm x 12 mm. Tällöin polttovälit vastaavasti ovat pidempiä. Usein polttoväleistä puhuttaessa käytetään kinovastaavuuksia. Tuossa kinovastaavuus on 27–486 mm. Se siis riittää ihan sisäkuvauksesta lintukuvaukseen. Usein kompakteissa polttovälin kinovastaavuus alkaa 35 mm:stä, joka on vähän turhan ahdas sisäkuvauksessa.

Toinen luku kuvaa valovoimaa. Se on suurimman aukon halkaisijan suhde polttoväliin. Yleensä tuo "1:" jätetään mainitsematta. Laajakuvapuolella valovoima on suurempi (2.8) kuin telepuolella (4.5). 2.8 on tyypillinen kompaktikameran suurin valovoima. Mitä enemmän valovoimaa sitä paremmin voi hämärässä kuvata. Pienen kennon takia kompaktit ovat kuitenkin huonompia hämäräkuvauksessa kuin järjestelmät. (kompakti on kamera, jossa on kiinteä objektiivi).

Tuollainen superzoom on hyvä näppäilykuvaukseen ja pieneen harrastamiseen yleiskuvauksessa ja myös pidempää kuvatessa. Vakavaan harrastamiseen järjestelmä on ylivoimainen, mutta jos halutaan noihin polttoväleihin päästä hinta on sitten jotain aivan muuta. Pienikennoisten kameroiden ongelmina on suuri kohina hämärässä, sekä laaja syväterävyys, mikä hankaloittaa kohteen erottamista taustasta. Tuossa mallissa tosin pitkä zoom auttaa tässä jonkin verran.