Tämän päivän iltalehdessä kerrotaan perheestä,jossa kaksi lasta 7.ja 5.vuotiaat sairastavat parantumatonta lastentautia.
Tulee mieleen että valitammeko täällä liikaa ja liiankin vähästä?
En voinut itkemättä lukea tätä tämän perheen tarinaa.
Tulee mieleen että valitammeko täällä liikaa ja liiankin vähästä?
En voinut itkemättä lukea tätä tämän perheen tarinaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
muuttuivat pieniksi.
jokaisen kanssa tämän vuosen puolella olen taistellut,onneksi nuoris ei niin vakavasti sairas,Voimia vanhemmille,ja enkeleitä ympärille.
artikkelissa nämä kaksi lasta sairastavat incl:llää,sairautta joka johtaa kuolemaan noin 10.vuotiaana.Sairaudesta puhutaan "elämän mittaisina jäähyväisinä".
Niin kyllä se on kaikkein kovinta kun lapsi sairastaa, ainakin minun mielestäni.
En ole lukenut tätä juttua. Mutta annattehan minun kertoa ajatuksiani? Jos syntymästä alkaen vamma on semmoinen sopeutuvainen, mutta silti tulee muita sotkevia tekijöitä, jotka saavat
sopeutuvaisen ihmisen ajatuksenmuutokseen, ettei tämä sairaus ole kiva ja epänormaali jne. Hoidetaan ja hoidetaan moni eri keinoin. Ei anneta mahdollisuutta tähän sairauteen elämään! Mielestäni kannattaa satsata ihmiseen mahdollisuuden mukaan ELÄMÄÄN. Se on myös haaste terveelle ja välittävälle ihmiselle!Jollekin ihmiselle saatan olla väärä, mutta tämä on minun ajatukseni.
istunut sairaan lapseni vierellä aamusta-iltaan ja rukoillut,rukoillut vaan.Kub ei lääkäriantanut mitään toivoa.Se on tuskaa suurimmillaan,minkä ihminen voi kokea.Yksivuotiaani parani märlivästä aivokalvon tulehduksesta,vaikka tajuttomana viikon-pari olikin.Samoin hänen märkäpesäkkeet keuhkoissa.varenmyrkytys,ja bakteeri elimistössä,sydän hieman vaurioitui.mutta elää.
Pojan vahava sairaus,ja siitä selviäminen."ystänätäträni on menettämeet lapsensa autoalle,silloin tuntuu ettö sekoan.17v. veljeni hukutettiinystävien taholta.Joten jokainen päivä on armo uusi,ja huomisesta ei kukaan tiedä,mutta eletään nyt tätä päivää,ja nautitaanläheisimmistä,eikös van?