Oli niin vaikea tiedostaa
mistä ja kuinka paljon koski
kun sielu
oli tukahtuneita tunteita tulvillaan
olla selätysten
varoa vahingossakaan koskettamasta.
Ei mitään strategiaa
mutta ehkä sittenkin otsassani oli leima
' tarve tulla rakastetuksi '
Don Juanko ?
Ei, aivan tavallinen Suomalainen mies
sittenkin niin erilainen
minun kaipaukseni kokoinen.
Itkettyjen itkujen
kaikkien halujeni
ja mykkien toiveidenikin summa.
mistä ja kuinka paljon koski
kun sielu
oli tukahtuneita tunteita tulvillaan
olla selätysten
varoa vahingossakaan koskettamasta.
Ei mitään strategiaa
mutta ehkä sittenkin otsassani oli leima
' tarve tulla rakastetuksi '
Don Juanko ?
Ei, aivan tavallinen Suomalainen mies
sittenkin niin erilainen
minun kaipaukseni kokoinen.
Itkettyjen itkujen
kaikkien halujeni
ja mykkien toiveidenikin summa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
..kyllä tuli nyt sopivasti tähän mollisointuiseen päivääni tälläinen runo *niisk*. Kolahti tosissaan nilkkaani, niin että ihan sattuu. Mahtava runo jälleen kerran sinulta : ) "tukahtuneita tunteita tulvillaan" *huokaus* hienosti sanottu ja tuo loppu *huoh*
Kiitos ihanasta lukuhetkestä : )
laitan tulemaa laastareit sinne nilkkaan, lapsi-
kin aina sanoo että ' mummu tää on punanen,
laita laastari '
Ei vaan, elämä on tällaista toisinaan. Liidellään
pilvissä ja sitten romahdetaan välillä suohon
niin että rytisee.
Lause johon viittaat, on enemmän kuin totta.
Kiitos Padme.
Runoilijan tyyssija.
Rakastuneen huokaus.
Muisto.
Tulevaisuus.
Tulla ja mennä.
Olla läsnä.
Sitä se on.
Tuhansien timantien taivas.
Runosi puhuu kieltä.
Hyvää yötä Ystäväni
palautteesihan on mitä kaunein runo !
Tuohan olisi käynyt ihan omaksi aloituksekseen,
se on niin kauniita sanoja ja lauseita täynnään.
Sinua lämpöinen kiitän, ja toivotan uutta aamua/
päivää. Vaikka sataakin, ei anneta sen lannistaa
kuitenkaan.
* rutistus *
...raja sänkyä halkoo
ja sen yli rakkaus ei kosketa
vaan lavasteita maailmalle luo-meillä
onnellisia ollaan.
jotenkin tuli otsikosta mieleen sormus,
ennen rakkaudesta sormus-nyt vankila kahlitseva
tai koska unelmat vaihtuivat...pakoksi.
no taisi mennä metsähallituksen puolelle.
rakkauden nälkää täynnä on kauniin
koskettava runosi.
hyvin hyvä,paras linda!!!
olet lukenut runoani jälleen suurennuslasin kaut-
ta monilta osin, jätän erittelemättä tässä kui-
tenkin ne kohdat jotka oikein näit.
Huvitti tuo ' taisi mennä metsähallituksen
puolelle ' Kyllä Sinusta huumoriakin löytyy,
vaikka oletkin sellainen suuri ajattelija ja poh-
diskelija.
Otsikko kuvasi lähinnä tunnetta, kuinka tähdet
olivat aiemmin kuin näkymättömiä ja nyt silmät
näkevät ne timantteina, rakastuneena.
Älä kiltti sano ' hyvä, paras linda ' koska en
koe olevani muita kirjoittajia kummempi, se kuin
nostaisi minut muiden yläpuolelle. Mieluiten py-
syttelen muiden kanssa samalla viivalla.
Mutta muilta osin kiitän Sinua kommentoinnista,
jaksat kuitenkin aina olla yhtä kannustava minua
kohtaan.
Miten voisin sinua suomalainen
nainen sanoa koskaan tavalliseksi
naiseksi.Joksikin,mikä olisi
vain arkista ja jokapäiväistä.
Itsestäänselvyys suomalaiselle miehelle.
Ei yksikään kevät ole arkinen.
Se on uudelleen syntymän,heräämisen
ja elpymisen juhla.Jäästä kuoriutuva
Saimaa,hohtavat aaltonsa keväässä.
Voiko kauniimpaa kokea ihminen ja
ihmisen sielu.
Mustan maan muuttuminen vehreäksi.
Koivun herääminen vihreisiin
tuoksuviin lehtii ja taivaalla kurkiauran
ääntely.Tuoksut ja auringon keväinen
hymy.Ei ihminen voi elää hetkiä,jotka
samoin koskettaisi, niin syvältä.
Suomalainen nainen miehen sylissä.
Omasa tuoksussaan ja kauneudessaan.
Ihollaaan ja lämmöllään,pehmeydellään.
Hän on ain miehelle,joka kerta,
uusi kevät.Uusi herääminen.Jotain,mitä
mikään muu ei tarjoa.
Miten siis se kaikki voisi olla tavallista,
kun se joka kerta on ainutlaatusita.
Miten itsestäänselvyys kun hänen
sylinsä on aarre ja hengityksensä kuin
jalokiviä poskella.Miten hän olisi
arkinen kun vartalo on kaunein juhlaasu
mitä miehen silmä missään voi kohdata.
Ketään ei saa jumaloida.Mitään
asettaa muiden yläpuolelle.Mutta
kunnioittaa voi niin,että mikään
rakkaus ei ole sitä,mitä suomalainen
nainen antaa.Siinä tuoksuus kevät ja
tämä kaunis kotimaa.On helppoa
rakastaa sitä,mihin on juuret.
Kiitos runostasi.
Koska en ole vieläkään mummoni
jäämistöstä löytänyt upeaa
keraamista siirappipurkkia,joudun
toteamaan runostasi valitettavan
lyhyesti,että kaunis ja herkkä
runo sinulta.
Niin kaunis että ylisanat olisivatkin
loukkaus.
Kivaa päivää sinulle.
Herra
anna minun syntyä uudelleen
kuoriutua kohdusta
syntyä uudenlaisena naisena.
Kivuttomana mutta tavallisena
ei välttämättä kauniina
kokonaisena elämään
ja jos vielä kerran saisin rakastua
olla ainutlaatuinen jollekkin.
Juurtua
hengittää ja kokea
hänen kauttaan mitä on olla nainen.
En vieläkään ymmärrä pohjattoman arkkusi
aarteita. Mitä Suomen kansa onkaan menettänyt Si-
nun runoissasi, ne pitäisi ehdottomasti olla kan-
sien välissä - kenen tahansa lukea ja nauttia sa-
nojesi taivas. Kiitos-sana tuntuu jälleen kovin
vaatimattomalta vastarunostasi, mutta muuhun en
valitettavasti pysty.
Ja Sinullekkin yksi toive, niin kuin esitin Runo-
pojallekkin. Ole kiltti, ja unohda nuo siirappi-
lauseet. Jokainen meistä kykenee lukemaan Sinun
palautteistasi, että ne ovat aitoja ilman että
itse korostat sitä. Olet kultainen, ja suonet
anteeksi nämä viimeiset sanani.
Kiitos !
Kun riittävän kovasti koskee, ei todellakaan tiedosta
enää kivun paikkaa, jolloin hipaisukin tuottaisi suurta tuskaa.
Rakkauden halu, jano, kaipuu, tunteen suuria asioita, mistä ja
miten saada jano sammutetuksi, mistä löytää timanttitähdet elämään?
Milloin itkun on itketty, suolainen juoma muuttunut makeaksi, milloin?
Suruisa runosi, paljon puhuva, paljon kertova, koskettava!
niin kovin usein, se valitettavasti (?) sitten
näihin runoihini vaan tulee melkeinpä
tahtomattaan mukaan.
Tämä runoni oli alunperin paljon synkempi, mutta
yritin kovasti löytää siihen pehmennystä. Ehkäpä
jotenkin onnistuin, en tiedä.
Kyllähän se rakkauden halu, jano ja kaipuu meissä
kaikissa varmaankin elää hamaan loppuun asti,
niin luulen.
Niin kuin olen varmaan sadasti ainakin sanonut,
melankolia asuu minussa.
Kiitos Diinuskainen palautteestasi. Jos
kirjoitatkin lämpimiä ja valoisia runoja, niin
kyllä kommentoinneissasikin on sitä samaa
empaattisuutta ja lämpöä.
kauniisti kirjoitit runosi tämän
kiitos kun sain sen lukea toivon
sinulle kaikkea hyvää ja ihanaa ja
aurinkoista päivää ja iltaa....
kiitos siitä, että vierailit ja jätit käyntikort-
tisi. Sitä ei ole tapahtunut montakaan kertaa,
mutta sanoistasi voi lukea myöskin lämpöä.
Toivon samaa Sinulle, mitä toivotit minulle.
Kiitos !
Linda onko tässä
runossa luettavissa
saapunutta rakkautta?
Kjäh?
Varo sit kaikenmailman
tonhuaneita eihän sitä
tiiä kuka niis asustaa!
Upea ol runos sie saat
kymmänen pistet ja
plussapallon noidalt ny!
miks ihmeellä mie paljastasin kaiken kansan sil-
miin eessä koko miun elämänkertani - ehei.
Joo, joo - varotaan, varotaan ( mie vaan tiijä
ees, mitä on tonhuaineet )
Uppeuvesta en tiijä myöskään, kaipa mie olen
meleko onneton arvioimaan omia tekeleitäni, vaik-
ka toisiin runnoihin jottain ossaan rustatakkii.
Näihin palautteisiin on niin hiivatin vaikiaa
aina antaa vastinetta.
Sen lussapallon mie kyllä nappaan, ja ne kymmäne
pistettäkkii mielusti - kui pienestä ihmine sit
tulleekii muka onnelliseks, ko ei muita evväitä
siihe onneen juur oo olemassa.
Mie känkkäpolovisena yritän ainakii niijata ja
kiitellä Siuta ykkösnoita.
PS Nyt tullee pakolline tauko, S24:lla alakaa se
huoltokatkos * huoks *
"koska tähdet muuttuivat timanteiksi"?
niinhän siinä saattaa käydä
"kun rakkaus katoaa tilalle timantteja"?
tämmösiä ajatuksia heräsi tähän aikaan illasta.
kiitos kun sain miettimistä
hyvä runohan herättää kysymyksiä
keksiä otsikkoa runolle, mutta tässä se jotenkin
oli helppoa. Ajattelin sen kuitenkin niin, että
ennen rakastumista tähdet olivat paljon himmeäm-
piä kuin sen jälkeen - ne ikäänkuin kirkastuivat
ja muuttuivat timanteiksi.
Mutta runohan synnyttää aina jokaisessa
lukijassa varmaan erilaisia
tuntemuksia/mietteitä. Se on kirjoittajalle aina
yhtä mieluisaa luettavaa.
Sinua kiitän kommentoinnista Into.
olipas mielenkiintoinen piti lukee kolme kertaa suomalainen mies voiton vei kun rakkauden toi sulle hei
mukava palaute Sinulla - kiitos siitä.
Kiva kuulla, että piti lukea useaan kertaan -
ehkä se kertoo runon sielusta jotain.
Eilen en päässyt tähän mitään laittamaan,
minut oli bannattu ilmeisesti.
Sinulla on on uutta virtaa tässä runossa, selvästi:)
Mutta vaikka olit ripotellut runotomusokeria tähän
päälle, suru pilkottaa reunan alta,, sitä et piiloon
saanut, eikä ollut kyllä tarvettakaan.
Mie pijin:)
monella muullakin tällä sivustolla silloin.
Saattaa olla, että jottain värinää on, Sie olet
tarkkanäkönen tyttö. Siinäkin, että vaikka päällä
on tomusokeria, on välissä jos ei nyt katkeria
marjoja, niin tummuutta kuitenkin. Se halusi tul-
la siihen, enkä pistänyt hanttiin.
lintsi kiittää ja pokkaa.