Olen pannut merkille, että tunnin tai parin pyörälenkki tyhjentää ajatukset työ- ja arkielämästä tehokkaammin kuin kaljan kittaaminen.
Pyörälenkiltä kotiin palattuani huomaan stressaavankin työpäivän jälkeen olleeni ajattelematta arkea, tai työasioita. Joskus en edes muista tarkkaan missä olen ajanut. Kyllä ajatukset palaavat päähän lenkin jälkeen, mutta on helpottavaa irtautua niistä hetkeksi. Ilmiö on kai samantapainen kuin mietiskelyssä, oletan.
Pyörälenkiltä kotiin palattuani huomaan stressaavankin työpäivän jälkeen olleeni ajattelematta arkea, tai työasioita. Joskus en edes muista tarkkaan missä olen ajanut. Kyllä ajatukset palaavat päähän lenkin jälkeen, mutta on helpottavaa irtautua niistä hetkeksi. Ilmiö on kai samantapainen kuin mietiskelyssä, oletan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tänään olen tehnyt kumpaakin. Ensin menin ajamaan ja sterssi vähenty ja sitten olikin niin hyvä fiilis että join kaljaa. Ennenmuinoin tein tätä myös päinvastaisessa järjestyksessä.
...eristää ihmisen muusta maailmasta ja pitää ajatukset sisäpuolella. siis ne oikeat ja mukavat ajatukset...
Kyllä, sinne päin ovat asiat.
Olisin ehjkä hyväksynyt näkemyksesi täysin ellen olisi äskettäin kuullut lähes samaa toisaalta.
Sillä kertaa esittäjänä oli mies joka ajeli (ajelee jatkuvasti) ympäriinsä antiikki-amerikanraudalla, (merkki Chevrolet)ilman mitään varsinaista tarvetta siirtyä paikasta toiseen, ja puhkesi ylistämään sitä miten rentouttavaa tuollainen ajelu on.
No minä satun olemaan meditoija (joita taitavat zeniläiset ym. buddhistit olla) ja tiedän ja takaan ja voivalluksen, kuin myös täydellisyyttä lähentelevän rentoutumisen, saavuttaa ilman mitään kustannuksia ja ilmansaastutuksia joita autoilu ja moottoripyöräily edellyttävät.
Moottosipyörällä ajelen siirtyäkseni paikasta toiseen. Nautin siitä, ja ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, muta en siltikään yhdistäisi zeniä ja moottoripyöräilyä.
Lukaiseppas muuten kirja "Zen ja moottoripyörän kunnossapito", ehkä ymmärrät mitä tarkoitan kun mietit yhtä surullista etappia sen kirjoittajan elämässä.
Se,että zen-ajattelu viehättää tämän päivän länsimaalaista on ehkä varsin ymmärrettävä vastareaktio länsimaiselle maailmankuvalle ja menttaliteetille. Kertakäyttökulutukselle, laaduttomuudelle ja syvällisten arvojen katoamiselle. Ainaiselle mukakiireelle.
"Minä en halua hoppuilla. Se on jo sinänsä myrkyllinen 1900-luvun asenne. Kun haluaa kiirehtiä jotain, se merkitsee ettei enää välitä siitä ja haluaa muihin puuhiin. Minä haluan vain päästä työskentelemään hitaasti mutta huolellisesti ja perinpohjaisesti,...."(ote kirjasta)
"Zen ja moottoripyörän kunnossapito" voisi olla yhtä hyvin kirjoitettu esimerkiksi soutuveneen, purjeveneen, talon rakentamisen, pitsinnypläyksen...vaikka minkä inhimillisen toiminnan ympärille.
"...rätkän rassaaminen itsessään ei ole tärkeää, mutta kuten mikä muu tehtävä tahansa, moottoripyörän huoltaminen luo mielenrauhaa, joka ei eristä minuutta ympäristöstä. Kun mieli tyyntyy, kaikki muu sujuu luonnostaan. Mielenrauha tuottaa oikeita arvoja, oikeat arvot oikeita ajatuksia. Oikeat ajatukset synnyttävät oikeita tekoja ja oikeat teot tuloksia, joista kaikkien keskipisteessä vallitseva rauha heijastuu muiden nähtäväksi." (Sami Anteroinen)
Uusi syy Zen-ajattelun ajankohtaisuudelle on se, että tiivistetyt -syvällistä oivallusta kuvaavat ilmaisut, koanit, ovat kuin tekstiviestejä.
Ja niitähän me zen-suomalaiset harrastamme ; )
huomannut saman jo 30v.Ajaminen rauhoittaa ja jaksaakin paremmin muita hommia.Jotain zen juttua voi ollakin.
tapahtuu minulle?
waikkakaan ei työt tressaa mitenkään :=)
Se idioottimainen virne kuljettajan naamalla ei välttämättä johdu aina mielenvikaisuudesta. Kyseessä on vain euforinen tunne, jonka hankkimisesta ei jää krapulaa.