Ihmisen solut uudistuvat eri tahtiin. Ihon solut nopeimmin ja erityisen nopeasti kasvojen ihosolut. Kehon kaikki solut ovat vähintään kertaalleen uudistuneet seitsemässä vuodessa. Tästä johtuu, että transsukupuolisen täysi transitio kestää 7 vuotta. Sitä ennen ei ole perustetta pudottaa hormonitasoja transitiotasolta ylläpitotasolle.
seitsemän vuoden transitio
lecury
161544
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
ovat puolestaan sitä mieltä että käydessäsi maistraatissa sairastut hormonien puutostilaan sillä hetkellä kun henkilötunnuksesi vaihtuu naisen henkilötunnukseksi. Sinusta kun tulee tavisnainen. Ja tavisnaiset eivät tarvise hormoneja enää 50 ikävuoden jälkeen.
Kelan kanta on että yli 50 vuotias transnainen tai 60 vuotias transmies ei tarvitse enää hormoneja. Tai eivät ainakaan tarvitse erityiskorvausta hormoneista, "saattehan te sen jälkeenkin vielä peruskorvauksen". Tilanne on täsmälleen sama vaikka koko prosessi aloitettaisiin yli-ikäisenä, ei siis erityiskorvausta koska kelan "asiantuntijalääkäreiden" ei ole tarvetta hormoneille.
Kela nyt on vaan kela ja toimintavavoiltaan stasin kaltainen. Eli tekevät päätöksiä joita ei perustella ja joista ei voi valittaa. Valtio valtiossa. Ja tämä ei koske vain meitä. Kelasta ei pidä välittää, siellä touhutkoon omiaan.
Olen 44-vuotias ja minulta on evätty hormonikorvaushoitoni erityiskorvattavuus kokonaan koska en saa itselleni naisen henkilötunnusta.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on märehtinyt asiaa nyt jo yhdeksän kuukautta. Mikäli vakuutusoikeuskin on sitä mieltä että sukupuolimerkinnän perusteella saa ihmisiä syrjiä, tapaukseni lähtee joko Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen (ECJ) tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (ECHR).
Yhteisöjen tuomioistuimen transseksuaalisia henkilöitä ja syrjintää koskeva oikeuskäytäntö
27. Yhteisöjen tuomioistuin on antanut tuomion kahdessa asiassa, joissa transseksuaali väitti tulleensa syrjityksi sukupuolensa perusteella. Molemmat tapaukset olivat ennakkoratkaisupyyntöjä Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
28. Asiassa P vastaan S(14) yhteisöjen tuomioistuimelta kysyttiin pääasiallisesti, oliko transseksuaalisen työntekijän irtisanominen sukupuolenkorjauksesta johtuvasta syystä tasa-arvodirektiivissä(15) tarkoitettua sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
29. Yhteisöjen tuomioistuin vastasi julkisasiamies Tesauron kehotukseen tehdä asiassa ”rohkea” päätös. Se ratkaisi asian seuraavasti:
”Seuraavaksi on muistutettava, että ’miesten ja naisten’ tasa-arvoisen kohtelun periaatteella, johon direktiivin otsikossa, johdanto-osassa ja säännöksissä viitataan, tarkoitetaan, ’että minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei saa esiintyä’ – – .
Direktiivi on näin ollen vain kyseistä alaa koskeva ilmaus yhdenvertaisuusperiaatteesta, joka on yksi yhteisön oikeuden perusperiaatteista.
Sitä paitsi, kuten yhteisöjen tuomioistuin on jo toistuvasti todennut, oikeus siihen, ettei ihmistä syrjitä sukupuolen perusteella, on yksi ihmisen perusoikeuksista, ja yhteisöjen tuomioistuimen on varmistettava tämän perusoikeuden kunnioittaminen – – .
Näin ollen direktiivin soveltamisala ei voi rajoittua pelkästään syrjintään, joka johtuu kuulumisesta jompaankumpaan sukupuoleen. Kun otetaan huomioon direktiivin tarkoitus ja sillä suojattujen oikeuksien luonne, direktiivin on katsottava koskevan myös syrjintää, joka perustuu asianomaisen sukupuolenvaihdokseen, kuten tässä tapauksessa on asianlaita.
Tällainen syrjintä perustuu itse asiassa olennaisesti, ellei jopa yksinomaan, asianomaisen sukupuoleen. Nimittäin jos henkilö irtisanotaan sillä perusteella, että hän aikoo vaihtaa sukupuolta tai on vaihtanut sitä, häntä kohdellaan epäedullisesti verrattuna muihin siihen sukupuoleen kuuluviin henkilöihin, johon hänen katsottiin kuuluvan ennen leikkausta.
Mikäli tällainen syrjintä sallittaisiin, merkitsisi se tämän henkilön kannalta sitä, että hänen arvoaan ja vapauttaan ei kunnioitettaisi, vaikka hänellä on siihen oikeus ja vaikka yhteisöjen tuomioistuimen on varjeltava tätä kunnioittamista.”(16)
30. Näin ollen yhteisöjen tuomioistuin päätyi siihen, että direktiivi esti transseksuaalisen henkilön irtisanomisen sukupuolenvaihdoksesta johtuvasta syystä.
31. Asiassa K. B.(17) kantajana oli nainen, joka asui yhdessä naisesta mieheksi muutetun transseksuaalisen henkilön R. kanssa, mutta ei voinut laillisesti solmia avioliittoa tämän kanssa. K. B:lle ilmoitettiin, että mikäli hän kuolisi ennen R:ää, R. ei voisi saada jälkeen jääneen puolison eläkettä K. B:n eläkejärjestelmässä, koska kyseistä eläkettä voi saada ainoastaan eloonjäänyt puoliso, eikä missään kansallisen lain säännöksessä tunnusteta ”puolison” asemaa laillisen avioliiton puuttuessa. K. B. nosti kanteen vedoten sukupuoleen perustuvaan syrjintään. Yhteisöjen tuomioistuimelle esitetty kysymys koski sitä, oliko R:n asemassa olevan henkilön jättämisessä eläkejärjestelmän ulkopuolelle kyse yhteisön oikeuden vastaisesta sukupuoleen perustuvaa syrjinnästä.(18)
32. Sen jälkeen, kun yhteisöjen tuomioistuin oli todennut, että mainitussa asiassa kysymyksessä olevan kaltaisessa työeläkejärjestelmässä maksetussa, eloonjääneen puolison eläkkeessä oli kyse EY 141 artiklassa ja samapalkkaisuusdirektiivissä tarkoitetusta ”palkasta”, se ratkaisi asian seuraavasti:
”Lainsäädäntö, jolla estetään K. B:n ja R:n kaltaista paria Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti täyttämästä avioliittoa koskevaa edellytystä, jota vaaditaan, jotta yksi kumppaneista saisi sellaisen korvauksen, joka kuuluu osana toisen kumppanin palkkaan, on lähtökohtaisesti vastoin EY 141 artiklaa. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on tarkastaa, voiko pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa K. B:n asemassa oleva henkilö vedota EY 141 artiklaan ollakseen oikeutettu siihen, että hänen kumppaninsa saa jälkeen jääneen eläkettä.”(19)
http://curia.europa.eu/jurisp/cgi-bin/form.pl?lang=fi&newform=newform&Submit=Etsi&alljur=alljur&jurcdj=jurcdj&jurtpi=jurtpi&jurtfp=jurtfp&alldocrec=alldocrec&docj=docj&docor=docor&docop=docop&docav=docav&docsom=docsom&docinf=docinf&alldocnorec=alldocnorec&docnoj=docnoj&docnoor=docnoor&typeord=ALLTYP&docnodecision=docnodecision&allcommjo=allcommjo&affint=affint&affclose=affclose&numaff=&ddatefs=&mdatefs=&ydatefs=&ddatefe=&mdatefe=&ydatefe=&nomusuel=&domaine=&mots=transs*&resmax=100
Tarkoitin vaan, että ei ne hormonit nyt niin kalliita ole, että prosessi siihen kaatuisi, vaikka kela antaakin vain peruskorvauksen.
Kalliksi tässä rumbassa tulee epilaatio. Siihen voi upota jopa 10000 euroa, jos on tiuhaa vaaleaa karvaa, johon laser ei pure. Ja sitähän ei mikään taho korvaa. Naisellahan voi ilmeisesti olla parta. Kela varmaan on sitä mieltä.
Kela yrittää pilkkoa mm. hoitosuosituksen (STM työryhmämietintö 2000:2) mukaisia toimenpiteitä kosmeettisiin ja rekonstruoiviin.
En usko että vaaleiden karvojen polttamista korvattaisiin missään olosuhteissa, koska niiden polttaminen ei kuulu hoitosuositukseen.
Kutkuttava ajatus on työttömällä henkilöllä käydä työkkärissä täysparrassa ja siinä sitten yhdessä ihmetellään miksei henkilö työllisty.
Sieluni silmillä voin kuvitella naisennimisen 50 partasuun hameessa, kelan kannan mukaisesti ilman hormonihoitoja odottelemassa työtarjouksia.
Sirkuksiakin on enää niin vähän liikenteessä...
estroja 14-vuotta ja aion käyttää edelleen kun täytän 50v. Miten käy jos lopetan käytön? Pysyykö nuorekkaana jos jatkan käyttöä ? käytän tällä hetkellä progynovaa 2mg pvä.
Minä nappailen estroja loppuikäni, tosin annostusta madaltaen. Loppupeleissä 2-4mg / vrk.
Eihän ne estrot niin kovin kalliita ole, mutta testot onkin sitten jo kalliimpia. Kyllä ainakin minä mieluummin käytän sen 95 € vuodessa muuhun, mikä säästyy erityiskorvauksella. Kun sen vielä kertoo loppuelämän vuosilla, niin kertyyhän sitä siitäkin melkoinen potti.
Kela ei taida korvata senttiäkään edes mustan parran laseroinnista. Se hoito saadaan hoitojärjestelmästä 22 € kertamaksulla (taisi juuri tulla korotus) ja laserointikertojakin on maksimissaan 7. Vaaleat partakarvatkin ja kaikki vartalon karvoituksen joutuu maksamaan aina itse kokonaan.
Asiantuntijat ovat sitä mieltä että TS:n on käytettävä hormonihoitoa elämänsä loppuun asti. Onhan tavallisilla naisilla ja miehillä pientä hormonitoimintaa loppuun saakka, vaikka se ikääntyessä väheneekin. TS:llä ei ole sitäkään koska sukurauhaset on poistettu.
...tietää aina kaiken paremmin kuin paraskaan kansainvälinen asiantuntija.
KELA ei korvaa FFS:n kustannuksia. eikä edes siitä aiheutuvia sairaslomia, vaikka hoitosuosituksen mukaan transsukupuolisten hoitoon sellainen tarvittaessa kuuluukin.
Fiktiivisessä maailmassaan vailla konkreettista kosketusta todelliseen elämään.
Hassuinta on kelan "mainoskampanja" kelan oikeudenmukaisuudesta samoja ryhmiä kohdeltaessa, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Samaan "sairausryhmään" kuuluvien lääkekorvattavuutta toteutetaan eri tavalla.
Siinä missä toinen saa erityiskorvattavuudeen, niin toiselta se evätään.
Tosin näyttää sille, että miehiä kohdellaan suopeammin kuin naisia.
Revi siitä sitten...
murehtia siitä, että vuodessa menee 95€ hormoonilääkkeisiin, niin pienestäpä murehtii.
Sama ihminen voi ryypätä illassa saman määrän ja moni paljon enemmän
että jokainen kustantaa itse kaiken mahdollisen.