Vanha talo

Vanha talo




Hirret valittaa painoa pärekaton.

Vanhan talon nurkan kimakka narahdus.

Kiirien tuulettomassa loppukesän lämmössä.

Kimmoten kivistä kaikuna,
poukkoillen jonnekkin.

Pihan reunalla, yhtä vanha vanhus kuin talokin.

Koukkuisella selällä astellen vekkaisesti,
lyhentyneellä askeleella.

Katsellen mennyttä elämäänsä.

Muistojen kirvotessa silmäkulmaan pieninä pisaroina.

Huokaisu, ehtoopuolella jo ollaan pitkän matkaa,
sanoo vanhus.

Rukkaskäden pieni heilautus,
terve vaan ja hyvästi viimeistä kertaa.

Jaksa ei vanhus taloaan asustaa.

Kääntyy hän, tippa silmäkulmasta isonee,
hihalla hän peittää tunteensa.

Hän on mies.
4366
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Karu, herkkä ja kaunis.
Hyvin osasit kuvailla, näin tämän "sieluni silmillä". Kiva kun olet taas täällä!:)
Kiitti lukuelämyksestä.

Äänestä
  • kiitoksia kommentista.
    Tässä oli tarkoituksena saada tunnetta mukaan, vanhan miehen näkökulmaa,, toivottavasti onnistuin.
    En minä minnekkään kadonnut ole ,mutta työ heittelee eikä kerkiä millään kirjoitella, mutta sitä ei lopeteta ,päässä muhii vaikka kuinka aiheita.
    ter kobo

    Äänestä

todella koskettava on tämä runosi - aikalailla
erilainen kuin useinpasi ovat. Hyvin voi nähdä
kaiken sielunsa silmin, niin kuin taisi E.vekin
mainita palautteessaan.

Mutta todellisuudessa, eihän miehenkään enää
tänään tarvitse peittää kyyneliään, se on sitä
kasvatusmetodia, mitä ennenaikaan pojille opetet-
tiin.

Kiitos haikeasta runostasi.

Äänestä
  • Terve ..
    Tunteella kirjoittelin ja taisin onnistua siinä.
    yritän laajentaa skaalaa mistä aiheista teen kirjoitelmia.
    Näkökulma olikin vanhan miehen, ajasta jolloin ei herkkyyttä näytetty..niin se aika muuttuu.
    Toivottavasti kosketti sisintä.
    ter kobo

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


koboltti1 kirjoitti:

Vanha talo




Hirret valittaa painoa pärekaton.

Vanhan talon nurkan kimakka narahdus.

Kiirien tuulettomassa loppukesän lämmössä.

Kimmoten kivistä kaikuna,
poukkoillen jonnekkin.

Pihan reunalla, yhtä vanha vanhus kuin talokin.

Koukkuisella selällä astellen vekkaisesti,
lyhentyneellä askeleella.

Katsellen mennyttä elämäänsä.

Muistojen kirvotessa silmäkulmaan pieninä pisaroina.

Huokaisu, ehtoopuolella jo ollaan pitkän matkaa,
sanoo vanhus.

Rukkaskäden pieni heilautus,
terve vaan ja hyvästi viimeistä kertaa.

Jaksa ei vanhus taloaan asustaa.

Kääntyy hän, tippa silmäkulmasta isonee,
hihalla hän peittää tunteensa.

Hän on mies.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu