Vihreiden jäsen, Tony Hagerlund, Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnasta kirjoittaa HS mielipiteissä tänään:
Hän kertoo opiskelevan vanhemman suurimmaksi ongelmaksi rahan puutteen, että voisi noudattaa Liisa Hyssälän kehotusta lasten tekemiseen jo opiskeluaikana.
"Opintojen edistämisen kannalta olisi hyödyllistä, jos kotona lastaan hoitava vanhempi voisi suorittaa opintoja oman ehtimisensä mukaan. Etenkin, jos lähellä on lastenhoidossa auttavia sukulaisia tai ystäviä, eivät sivutoiminen opiskelu ja kotivanhemmuus sulje pois tisiaan. Välivuosien aikainen yhteys oppilaitokseen auttaisi luultavasti opintojen pariin palatessa.
Vietin itse viitisen vuotta sitten vuoden koti-isänä. Tuona aikana en saanut s uorittaa yliopistolla opintoja, sillä silloin kotihoidon tuki olisi lakannut. Opintotukea olisin kyllä saanut, eli olisin voinut olla aina välillä opiskelija. Valitettavasti rahallinen tuki olisi ollut tällöin huomattavasti pienempi.
Lisäksi opiskelutahtini lapsen hoidon ohessa ei olisi millään riittänyt täyttämään täysipainoisen opiskelun kriteereitä. Niinpä olisin ennemmin tai myöhemmin joutunut palauttamaan opintorahani.
Ristiriitaiseksi asian tekee se, että kotona lastaan hoitava vanhempi saa kuitenkin käydä pienimuotoisesti töissä. Toisin sanoen sivutoiminen opiskelu on estetty, mutta sivutoiminen työnteko ei.
Taustasyy on luultavasti täysin hallinnollinen: hakijan täytyy valita, mitä KELA:n tukea hän haluaa nostaa - ja toimia sen mukaisesti. Jos palkkarahat kiertäisivät Kelan kautta, työntekokin olisi varmaan kielletty.
Byrokratian selkeyttäminen helpottaisi opiskelun ja vanhemmuuden yhdistämistä, eikä se edes maksaisi mitään."
Hän kertoo opiskelevan vanhemman suurimmaksi ongelmaksi rahan puutteen, että voisi noudattaa Liisa Hyssälän kehotusta lasten tekemiseen jo opiskeluaikana.
"Opintojen edistämisen kannalta olisi hyödyllistä, jos kotona lastaan hoitava vanhempi voisi suorittaa opintoja oman ehtimisensä mukaan. Etenkin, jos lähellä on lastenhoidossa auttavia sukulaisia tai ystäviä, eivät sivutoiminen opiskelu ja kotivanhemmuus sulje pois tisiaan. Välivuosien aikainen yhteys oppilaitokseen auttaisi luultavasti opintojen pariin palatessa.
Vietin itse viitisen vuotta sitten vuoden koti-isänä. Tuona aikana en saanut s uorittaa yliopistolla opintoja, sillä silloin kotihoidon tuki olisi lakannut. Opintotukea olisin kyllä saanut, eli olisin voinut olla aina välillä opiskelija. Valitettavasti rahallinen tuki olisi ollut tällöin huomattavasti pienempi.
Lisäksi opiskelutahtini lapsen hoidon ohessa ei olisi millään riittänyt täyttämään täysipainoisen opiskelun kriteereitä. Niinpä olisin ennemmin tai myöhemmin joutunut palauttamaan opintorahani.
Ristiriitaiseksi asian tekee se, että kotona lastaan hoitava vanhempi saa kuitenkin käydä pienimuotoisesti töissä. Toisin sanoen sivutoiminen opiskelu on estetty, mutta sivutoiminen työnteko ei.
Taustasyy on luultavasti täysin hallinnollinen: hakijan täytyy valita, mitä KELA:n tukea hän haluaa nostaa - ja toimia sen mukaisesti. Jos palkkarahat kiertäisivät Kelan kautta, työntekokin olisi varmaan kielletty.
Byrokratian selkeyttäminen helpottaisi opiskelun ja vanhemmuuden yhdistämistä, eikä se edes maksaisi mitään."
Vastaukset 5
Vanhimmat
anneta vaihtoehtoja.
Joko on opiskeltava päätoimisesti tai sitten on pidettävä välivuosi, jolloin kirjautuu poissaolevaksi yliopistolta. Miksi näin?
Miksi opintoja ei saa suorittaa lapsen hoidon ohella?
Viimeisin tutkinnonuudistuslakikaan ei tunne sivutoimisia opintoja. Yliopistosta on valmistuttava säädetyssä määräajassa, poissaololukuvuosia voi muistaakseni pitää joistakin perustelluista syistä: äitiysloma, sairaus, intti... En muista oliko tässä listassa edes hoitovapaa-aikaa.
Tässä asiassa on käännyttävä ensin opetusministeriön puoleen, joka voisi tehdä lakimuutoksen sivutoimisesta opiskelusta. Tähän ei hevin suostuta, koska halutaan lyhentää erittäin pitkiä opiskeluaikoja.
Asiallinen ehdotus, että myös opiskelijalla olisi helpompaa lastensa hoidossa, ettei lasten teko viivästyy ja estyy kokonaan opintojen takia ja iän takia.
Suomen työntekijöiden pulaa - ja uskon että sitä koetaan jo nyt, johtuu paljon maahanmuuton riittämättömyyden takia, että heitä on liian vähän ja että maahanmuuton ikä on alle 50 v.
Lasten hoidon kysymyksen asettelussa on samaan aikaan väärää rakennuskivi, että kotihoitoa ajatellaan sivutoimisena, mitä sen ei pitäisi olla. Sivutoiminen lastenhoito tarkoittaa varastamista omien lapsien luonnolliselta tarpeelta onnelliseen lapsuuteen. Yhteiskunta varastaa terveyttä, rakkautta, aikaa, onnea ym. vanhempien lapsilta ja opettaa vanhempia tekemään samoin.
Nykyiset vanhemmat eivät enää osaa hoitaa lapsia, koska eivät ole koskaan hoitaneet niitä, eivätkä heidän vanhempansa ole hoitaneet nykyisiä vanhempia.
Se on Lännen pahenevaa kriisi, uskon. Perheiltä puuttuu yhdistävä side ja se heijastuu laajasti kansan hyvinvointiin. Nykyistä monimutkaista yhteiskuntarakennetta ei ehkä olisi tarvittu siinä muodossa kuin se on nyt, jos perhe olisi yhtenäinen yksikkö.
Yhteiskannan ongelma on eriarvoisuus, niin kuin Baabelin tornin rakentamisessa paska hajosi siihen, etteivät ihmiset löytäneet yhteistä kieltä.
Nykyinen yhteiskunta EI PIDÄ arvokkaana, että lapsella JA vanhemmalla on tarvetta RAUHALLISEEN, TÄYSIPAINOISEEN vanhemmuuteen, että on kotona 24 tuntia vuorokaudessa turvaamassa omien lasten kasvua. Sellaista lakia ei ole olemassa, joka antaisi äidille täydellistä kuukausipalkkaa siitä hyvästä, että on äiti. Äitiys on ammatti, joka Lännestä voisi jo kadota, ellei Luonto Äiti määräisi essentiaalisesti planeettojen vaikutuksien kautta, että äitiys on luonnollista, eikä kulttuurillisesti saavutettavissa. Eli vanhemmilla on perkeleen tarvetta hoitaa omia lapsiaa, että heistä kasvaisi terveitä, tasapainoisia, onnellisia lapsia.
Jotta Lännen perhekriisiltä vältyttäisiin, niin Euroopaan on johdatettu pakolaisia, joilla ON parempi perhehoitovietti, kuin valkoisella ihmisellä.
Sivutoiminen lasten hoito ei ole mahdollinen ratkaisu luonnossa, paitsi niillä eläimillä, joiden lapset syntyvät aikuisina.
Yhteiskunnan hyvinvointi ON yhtä kuin LAPSIMURHAA.
----
Yhteiskunnassa on paljon lakipykäliä, joita ei osaa/jaksaa/pysty eritellä, mutta niitä pystyy yksinkertaistaa yhdeksi laiksi, joka turvaa perheen oikeuden. Kansalaispalkka turvaa samalla tavalla ihmisen perustarpeen. Onko järkeä eritellä miljoonia tarpeettomia lakipykäliä tai asettaa yksi kansalaispalkkaomainen hinta jokaiselle maassa elävälle ihmiselle. Byrokratian rattaat vapautuvat kuormalta.
HAISTAKAA persereikääni jumalauta saatanat kikkeli pippeli esinahka takana että VITUTTAA SAATANASTI
NlGGA