Lääkäripula vaihtuu työttömyydeksi
Oulun yliopiston hammaslääketieteen professori Markku Larmas ennustaa, että lääkäripula vaihtuu lääkärien työttömyydeksi Suomessa jo lähivuosina. Hän perustaa näkemyksensä matematiikkaan.
- Lääkärimäärän muutos on tuotoksen eli valmistuvien ja poistuman eli eläkkeelle siirtyvien välinen ero.
Suomessa on Larmaksen mukaan otettu lääkärikoulutukseen noin 550 opiskelijaa vuodessa muutamaa vuotta lukuun ottamatta vuodesta 1973, jolloin lääkärikoulutus alkoi Kuopiossa ja Tampereella. Nyt sisäänotto on noin 650 vuodessa.
Tähän asti eläkkeelle on siirtynyt normaalissa eläkeiässä vain Turusta ja Helsingistä valmistuneita lääkäreitä. Ensimmäiset Oulusta valmistuneet tulevat eläkeikään vasta kolmen vuoden kuluttua.
Larmas laskee, että lääkäreitä siirtyy lähivuosina eläkkeelle noin 300 vuodessa ja valmistuu noin 500.
http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=572714
Oulun yliopiston hammaslääketieteen professori Markku Larmas ennustaa, että lääkäripula vaihtuu lääkärien työttömyydeksi Suomessa jo lähivuosina. Hän perustaa näkemyksensä matematiikkaan.
- Lääkärimäärän muutos on tuotoksen eli valmistuvien ja poistuman eli eläkkeelle siirtyvien välinen ero.
Suomessa on Larmaksen mukaan otettu lääkärikoulutukseen noin 550 opiskelijaa vuodessa muutamaa vuotta lukuun ottamatta vuodesta 1973, jolloin lääkärikoulutus alkoi Kuopiossa ja Tampereella. Nyt sisäänotto on noin 650 vuodessa.
Tähän asti eläkkeelle on siirtynyt normaalissa eläkeiässä vain Turusta ja Helsingistä valmistuneita lääkäreitä. Ensimmäiset Oulusta valmistuneet tulevat eläkeikään vasta kolmen vuoden kuluttua.
Larmas laskee, että lääkäreitä siirtyy lähivuosina eläkkeelle noin 300 vuodessa ja valmistuu noin 500.
http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=572714
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lääkäripula iski keikkafirmoihin
Kunnat voivat joutua pulittamaan entistä enemmän rahaa keikkalääkäreistä ja ulkoistuksista vastaisuudessa.
- Hinnat ovat nyt pohjalla, ja painetta korottamiseen on. Liiketoiminta on vaikeutunut julmetusti puolessatoista vuodessa. Tilannetta pahentaa tuore kandiasetus, joka vie markkinoilta yli 700 päivystävää lääkäriä, sanoo MedOnen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.
Lääkäripula kiusaa erityisesti pieniä syrjäkuntia. Coronarian omistama Hoitoketju houkuttelee Ilomantsiin lääkäriä 7 500 euron kuukausipalkalla ja ilmaisella asunnolla. Hankasalmella on tarjolla 7 000 euroa ja golfosakkeen käyttöoikeus.
Sairaaloiden ja isojen kaupunkien terveyskeskusten tilanne on parempi. Kirurgian erikoistumispaikoista on jopa pulaa.
Rahakaan ei riitä
- Ilomantsissa lääkäri voi tienata jopa 2 000 euroa enemmän kuin Porvoossa. Yli 50 prosentin verotuksella nettotulot eivät kuitenkaan merkittävästi kasva. Lisäksi puolisoille on vaikeaa löytää töitä syrjäkyliltä, Karjalainen sanoo.
Nyt pulassa on myös Kemi, jonne Coronarian omistama Hoitoketju ei ole saanut houkuteltua lääkäreitä. Kemin lääkäritilanne oli pitkään huono. Paremmin meni vuosina 2006 ja 2007.
- Kaikilla alan yrityksillä on tilauksia enemmän kuin ne voivat toimittaa. Lisäksi Kemillä on maine paikkana, jossa on raskas työtaakka, vaikka kunta on tehnyt monia parannuksia, sanoo Hoitoketjun toimitusjohtaja Antti Hynninen.
Kaupungilla on kolme terveysasemaa, mutta hiihtolomaviikkojen aikana vain yksi lääkäri on pitämässä vastaanottoa. Hän istuu keskustan terveysasemalla. Nyt on pohjoisen hiihtolomaviikko ja muut lääkärit ovat talvilomalla.
- Kun terveysasemat eivät vedä, kaikki potilaat tulevat päivystykseen, vaikka sen pitäisi olla varattu päivystyspotilaille, sanoo päivystyksessä työskentelevä viidennen vuoden kandidaatti Eeva-Liisa Lantto (kuvassa). Lantto työskentelee Coronaria Hoitoketjun palkkalistoilla.
Kemi on mukana hoitajien tehtäviä lisäävässä koulutushankkeessa ja kehittää parityöskentelyä.
Kemi ostaa Hoitoketjulta lääkäreitä terveyskeskuspäivystykseen ja ajanvarausvastaanottoon.
Päivystykseen hoitoketju on toimittanut 1,5 lääkäriä toimitustakuusopimuksella. Sakkomaksut lankeavat heti, kun lääkäri ei saavu paikalle.
Yhä useammat kunnat haluvavat sopimuksiinsa toimitustakuun. Tämä nostaa sopimuksen hintaa jopa 30 prosentilla.
Kemin terveysasemista tehdyssä sopimuksessa on siinäkin sanktiopykälät.
Lääkärit jäivät tulematta
- Hoitoketjun piti tammikuun alusta lähtien toimittaa terveysasemille 2-3 lääkäriä. Ensimmäisellä viikolla saimme 1,5 lääkäriä. Sen jälkeen ketään ei ole tullut, sanoo Kemin sosiaali- ja terveysjohtaja Liisa Ståhle.
Kemin kaupunki arvioi ensi viikon tiistaina, jatkaako se yhteistyötä Hoitoketjun kanssa ja millä ehdoilla.
Kemin kaupungin neuvottelemassa sopimuksessa on määritelty sakkomaksut, mikäli Hoitoketju ei toimita lupaamiaan palveluita.
Ståhlen mukaan Hoitoketju joutuu joka tapauksessa korvaamaan kaupungille syntyneen vahingon.
- Sanktiopykälä astuu voimaan, jos yhtiö ei tiettyyn päivämäärään mennessä ole täyttänyt velvoitteitaan. Se aikamäärä on nyt umpeutunut, sanoo Ståhle.
Kemin terveysasemilla on 5-6 omaa lääkäriä. Hoitoketjun epäonnistuminen on tuonut lisäkustannuksia kaupungille.
Terveyskeskuksen toiminta on tehotonta; työvuorolistoja on vaikea tehdä ja asiakkaille jo annettuja aikoja on jouduttu perumaan.
Eeva-Liisa Lantto on Kemissä vain lyhyellä hiihtolomakeikalla.
- On ymmärrettävää, ettei tällaiseen päivystykseen ole potilaana kovin mukavaa tulla. Kaikkien pinna on kireällä.
Ulkoistukset jatkuvat yhä
Pertti Karjalainen uskoo, että kunnat joutuvat entistä useammin turvautumaan terveysasemien ulkoistukseen. Näin saattaa käydä myös Kemissä. Yksityinen yritys voisi muutamalla lääkärillä pyörittää yhtä Kemin kolmesta terveysasemasta.
- Meidän on helpompi rekrytoida henkilökuntaa, jos hoidamme itse koko paketin, sanoo Hynninen.
Hoitoketjun perimmäinen ongelma Kemissä voi olla huokea hinta.
- Me olimme mukana kilpailutuksessa. Hoitoketjun tarjoamaan matalaan hintaan sisältyi riski, joka on nyt realisoitunut, sanoo Karjalainen.
Karjalainen uskoo syrjäseutuja vaivaavan lääkäripulan jatkuvan vielä vuosia.
Kaikki yksityiset lääkäripalvelut eivät näe tilannetta yhtä synkäksi.
- Rekrytointi on ollut pitkään haasteellista, mutta me olemme tuplanneet lääkärimäärämme, sanoo Mediverkon toimitusjohtaja Carlo Meloni.
http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=1322162
Lääkäripula
14.02.2007 - 22:15
Lääkäreitä on tänä päivänä Suomessa enemmän kuin koskaan, mutta silti lääkäripula on paikoin uhaksi julkiselle terveydenhuollolle. Varsinkin terveyskeskuksiin, Itä- ja Pohjois-Suomeen on vaikea saada vakituisia lääkäreitä.
Lääkäripulaa on yritetty sysätä Lääkäriliiton vastuulle. Suomessa ei kuitenkaan mikään ammattiliitto päätä alan koulutusmääristä. Päinvastoin laman aikaan Esko Ahon hallitus vähensi lääketieteellisistä tiedekunnista 150 aloituspaikkaa.
Lääkäripula olisi luultavasti yllättänyt meidät, vaikka koulutusmääriä ei olisikaan laskettu. Lääketieteen kehitys on johtanut uusiin hoitomuotoihin, jotka myös vaativat lisää lääkärityövoimaa. Samaan aikaan lausuntojen ja sairauskertomusten kirjoittaminen vie entistä enemmän työaikaa lääkäreiltä. Yhdysvalloissa sähköiseen sairaskertomukseen siirtyminen lisäsi lääkärien tehokkuutta, mutta Suomessa täysin onnettomat sähköiset sairaskertomukset ovat heikentäneet lääkärien työtehoa.
Yleisen harhaluulon mukaan nykyinen lääkäripula olisi lääkärien kannalta toivottavaa. Kieltämättä töiden saanti on helppoa, mutta samalla joutuu olemaan tarkkana, ettei lupaudu töihin uppoavaan laivaan. Lääkäripulan vaivaamalla työpaikalla joutuu tekemään kahden lääkärin työt, eikä ole työkavereiden tukea vaikeissa tapauksissa. Terveydenhuollossa on tietty määrä töitä, jotka täytyy tehdä työvoiman määrästä riippumatta. Jos työntekijöitä on vähemmän, pitenee päivä entisestään. Lääkärit ovat perinteisesti tehneet pitkiä työviikkoja, joten työviikon pidentämisestä ei ole ratkaisuksi.
Lääkärit haluaisivat tehdä työnsä huolella. Nykyinen tilanne kuitenkin pakottaa karsimaan kaikesta vähemmän tärkeästä. Potilaille ei ehdi selittämään perusteellisesti hoidosta ja hoitovaihtoehdoista, eikä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ole riittävästi aikaa.
Omalääkärin vastaanotolle tulevat ovat entistä sairaampia ja osa potilaista hakeutuu jo ennestään ruuhkaisiin päivystyksiin, koska omalääkärin vastaanotto ei vedä. Päivystys ruuhkautuu, eivätkä lääkärit halua enää päivystää. Yhteiskunnalle päivystysaikana hoidetut vaivat tulevat kalliiksi, ja vielä kalliimmaksi tulee, jos päivystykseen joudutaan palkkaamaan kovalla rahalla vuokralääkäreitä. Potilaat ovat tyytymättömämpiä kiireisen lääkärin hoitoon, mikä heijastuu myös lääkärien töissä viihtymiseen. Kukaan ei halua töihin työvoimapulasta kärsivään terveyskeskukseen tai sairaalaan, mistä kehittyy itseään ruokkiva noidankehä.
Hallitus yritti vastoin Lääkäriliiton varoituksia korjata aiheuttamaansa lääkäripulaa muuntokoulutuksella. Lopputuloksena saadaan sairaanhoitajista lääkäreitä samassa ajassa kuin Helsingin yliopistossa ylioppilaista (5½ vuotta). Rahaa uuden koulutusmuodon perustamiseen kului paljon, eikä muuntokoulutettavien aiempi sairaanhoitajakoulutuskaan ole ollut ilmaista. Muuntokoulutetut ovatkin varmasti Suomen kalleimmin koulutettuja. Kaiken lisäksi sairaanhoitajapula on jo joissakin sairaaloissa lääkäripulaa suurempi ongelma. Sairaanhoitajapula onkin paikoin johtanut osastojen sulkemisiin, vaikka lääkärityövoimaa riittäisi osastoja pyörittämään.
Nostettujen koulutusmäärien ansiosta ensi vuonna valmistuu entistä enemmän nuoria lääkäreitä, mutta heitä varten sairaaloiden erikoistumisvirkoja ei ole lisätty. Lähitulevaisuudessa erikoislääkäripula pahenee merkittävästi, mutta erikoistumisvirkoja ei ole lisätty. Lääkärit ovat uhkaavasta erikoislääkäripulasta varoitelleet. Odotan mielenkiinnolla hetkeä, jolloin erikoislääkäripulasta jälleen syytetään Lääkäriliittoa.
Laittaisit sen blogin linkin mieluummin, että näkisi, kuka tuon on kirjoittanut.
Lääkäriliitto on itse jatkuvasti vastustanut lääkäreiden koulutusmäärien kasvattamista, sillä lääkäriliitto haluaa ylläpitää lääkäripulaa. Näin varmistetaan tähtitieteellisen palkat tulevaisuudessa. Olisikohan lääkäriliiton eettisissä ohjeissa parantamisen varaa?
Lääkäreitä oli Suomessa vuoden 2008 alussa 22358 ja vuonna 1996 opiskelijasisäänoton ollessa pienimmillään vastaavasti 16684. Nousua on tänä aikana 5674 eli 473 lääkäriä vuodessa! Tasaisen vauhdin taulukolla olisi lääkäreitä vuonna 2020 jo 28032 eli 1 lääkäri per 198 suomalaista (väestöennuste 5546000). Lääkäreitä on siis tullut markkinoille todella paljon joka ikinen vuosi ja sama suuntaus jatkuu.
Tällä hetkellä koulutuksen aloittaa noin 600 opiskelijaa kun ikäluokan koko on noin 60000. Siis joka sadas ikäluokasta koulutetaan lääkäriksi ja tämän perusteella jossain vaiheessa lääkäreitä olisi jopa 50000. Luulisi koulutusmäärien riittävän hyvinkin ja jopa johtavan lääkärityöttömyyteen.
Lääkäriliitto ajaa tietenkin jäsenistönsä etua esimerkiksi palkka-asioissa aivan kuten mikä tahansa ammattiliitto esim. Paperiliitto tai Tehy. Kaikesta huolimatta ei ole lääkäreidenkään etu että terveyskeskuksiin ei ole saatu lisää tk-lääkäreitä koska työmäärä kaatuu siellä jo työskentelevien niskaan. Kuntapäättäjien pitäisi tehdä jotain tilanteen korjaamiseksi.