Ensimmäinen pojanpoikani aloitti juuri koulun.
Tuli mieleen, onko vielä tapana muistaa lasta jotenkin?
Ennen annoimme lapseille jotain mukavaa koulun alkajaisiksi.
Kortin ja vihkoja, onniteltiin uudesta koulutiestä jne. mitä vain keksittiin.
Onko enää ollut tapana?
Tuli mieleen, onko vielä tapana muistaa lasta jotenkin?
Ennen annoimme lapseille jotain mukavaa koulun alkajaisiksi.
Kortin ja vihkoja, onniteltiin uudesta koulutiestä jne. mitä vain keksittiin.
Onko enää ollut tapana?
Vastaukset 5
Vanhimmat
mutta, itse annan aina lukukauden alussa lapselle jotakin kouluun liittyvää, ja samoin teen sisareni pikku koululaisille. Meillä näin on ollut tapana tehdä jo kun itse olin lapsi, tuskinpa kukaan pahastuu asiasta.
Meilläkin ensimmäinen lapsenlapsi lähti kouluun, eipä mummut ja paapat edes puhuneet asiasta...
Lapsen elämässä suuri muutos, eikä mokomat tuon vertaa voineet muistaa, edes sillä kortilla onnitellen.
Pojan kaverit kertoivat, kuinka heidän isovanhemmat ja kummit olivat ostaneet repun koulun alkajaisiksi...
Sun viestistä kyllä välitty se, että parasta muistamista olis, jos isovanhemmat ostaisivat jotain ja mielellään repun.
Kyllä se repun ostaminen on lapselle paljon kivempaa, kun se tapahtuu äidin kanssa.
Muistaa voi lasta muutenkin, ei pidä opettaa siihen, että aina kun tapahtuu tavallisesta poikkeavaa, lasta lahjotaan.
En todellakaan sanonut että mummun ja paapan PITÄISI ostaa reppu.Älä vääristele.
Kyse oli muistamisesta, kortilla, tai edes ÄÄNEEN onnitella pientä koulun-aloittajaa.
En ole kuullut tuollaisesta tavasta, mutta kyllähän koulun alkuun liittyy kaikenlaista uuden hankintaa, johon voi halutessaan osallistua. Koulureppu ja kynäpussi nyt ainakin on sellaisia kolunaloitushankintoja. Yleensä on tarvetta myös uusille vaatteille ja voi olla että listalla on kalliimpiakin hankintoja kuten polkupyörä ja kännykkäkin taitaa olla jo 7 vuotiaiden toivelistalla.