Lahjojen hankinta uusperheessä???

tyhmä. Mikä ihme sitä (AIKUISTA!!) miestä vaivaa, kun ne lahjat noin merkkaa? Ja tuo tikkari-juttu!! Vie lapselta ihan täysin sen lahjan antamisen ilon.

Meillä ei tulis kuuloonkaan, että miehen lasta tai yhteistä pakotettaisiin noin saati, että lapsen toinen vanhempi laitettaisiin maksamaan! Synttärilahjoissa toinen lapsi kuuluu lahjanantajien kimppaan. Ja äitienpäivät ja isänpäivät hoitaa lapset itse puolisot avustaa.

Onhan sitä eri tapoja, mutta kyllä nyt tosi paljon ihmetyttää tuo käytös! :( Siis lapsethan noita lahjojaan kuolaa, ei aikuisen ihmisen enää tarvis..

Taitaisin sinuna varata tikkarin isän seuraavaan syntymäpäivään/isänpäivään! ;)

ihan tyhmä/vain tyhmä!

Meillä menee näin:
Lasten isällä eron jälkeen uuden kanssa vielä yksi lapsi, jolle myöskin on nykyään etävanhempi.
Itselläni uusi (ei asuta yhdessä), joka yhdelle lapselle etävanhempi.

Lapset tekevät usein koulussa/päiväkodissa äitien- ja isänpäivälahjat, joten ne hoituu sillain. Synttärilahjat isälleen ja isän nuorimmalle lapselle lapset hoitavat yleensä isän vanhempien kanssa ja samoin joululahjat tai sitten itse askartelevat jotain. Kertaakaan en ole joutunut ex:lle tai hänen kuopukselleen ostamaan lasten puolesta lahjaa. Se on mielestäni isän oma asia, miten lahjansa saa vai saako ollenkaan.

Nykyisen miehen lapselle mietitään lasten kanssa aina lahja ja samoin mieheni yhdessä lapsensa kanssa minun lapsilleni. Ikinä ei ole tullut mieleenkään, että ex:n pitäisi siihen asiaan jotenkin osallistua.

Mielestäni voisit opettaa lapsellesi, että ei ole isänsä lahjojen vaivanen. Pärjää hyvin ilman, että isä antaisi tikkaria kummempaa jouluna. Eihän se ole oikein poikaa kohtaan, mutta ei kasva isänsä kaltaiseksi lahja-ahneeksi.
Kyllähän hän kuitenkin teiltä varmasti saa lahjoja ihan riittävästi.

Ja edellisen kanssa samaa mieltä :) Isälle tikkareita vain lahjoiksi tästä lähtien :)

Exäs tosi outo ja lapsellinen minusta.Että ny kiristää tolla lailla.Veikkaan että on jonnin sortin kiusausta sua kohtaan lapsen kautta tosin.Itse en lähtis moiseen mukaan.Sanoisin itse taikka vinkkaisin lapselle, että ei tollanen ole oikein.Voisin ehkä ilkeyttäni vinkata exälle että ensi isänpäivänä uusi puolisosi saa hänelle tarkoitetun isänpäiväkortin ku tyypillä kypsyys taso on tuota luokkaa.

keskenkasvuiselta. Eihän aikuiselle yleensä kuitenkaan lapset lahjoja osta - tai jos ostaa, niin vapaasta tahdostaan! Koko lahjan antamisen riemukin menee tuossa, kun tuolla tavalla muistutetaan ja kiristetään. Etkö pystyisi puhumaan miehen kanssa asiasta.

uusperheessä että ja kun minulla ja miehelläni on lapsi yhteinen ostetaan sitten lahja kaikkien nimissä niin veljien kun meidän jne.. tälle omalle ja miehen aikaisemmille lapsille:)

mutta tuo on hiukan hassua että teidän tartteisi siihen toiseen perheeseen jossa ei käsittääkseni (sinun lastasi asu?? jos oikein luvin) hankkia lahjoja ja viellä kiristetään sillä kyllä minusta jos ollaan uusioperhe ei tartte enään sinne puolison uusioperheelle mitään hommata..

kunhan omat hoitaa;D eli ketkä kuuluu sinun omaan uusioperheeseen.. älä sinäkään mitään osta miehellesi tai muista isä/syntymäpäivinä.. jokaisen olis oma perheensä huollettava:)

mutta erottuamme oli lapset aika pieniä ja jäivät minulle. alkuun isä piti niitä ja meiläoli hyvä yhteistyö. tavattuaan uuden naisen tapaamiset väheni ja loppui melkein kokonaan.
kuitenkin aina muistuttelin lapsille että nyt on isänpäivä ja nyt on isän synttärit jne.
autoin siis lapsia jos halusivat laittaa korttia taikka ostaa jotakin. myös joululahjan.

koskaan en ole häneltä edes saanut onnitteluja mistään. enkä nyt sitä kaivannutkaan.

no tässä muutama vuosi sitten kun lapset olivat jo niin isoja ja hoitivat kontaktinsa ihan itse jo isänsä kanssa niin päätin että nyt lopetan muistuttamisen. ja ne unohtivat isänsä syntymäpäivän joka on joulukuun alussa. sinä jouluna ei isänsä laittanut edes joulukorttia lapsille.
ei soittanut jouluaattona eikä lapset saanut lahjan lahjaa. että aika naurettavaa käytöstä aikuiselta ihmiseltä.
no, sen jälkeen ei ole lapset oikeastaan pitäneet mitään yhteyttäkään enään.

ei ole tosiaankaan sinun asiasi ostella mitään lahjoja. sittenkun lapset ovat isompia niin saavat tehdä itse. jos juttu olisi molemminpuolinen niin olisi eri asia.

että minä laittelin lasten kanssa kortteja isänisälle ja- äidille. käytin heitä tapaamassa heitäkin. laitoin valokuvia jne.
yritin siis ylläpitää isän puolesta kontaktia heidänkin puolen isovanhempiin.
mitään en ole koskaan saanut vastineeksi eikä lapsetkaan. nykyisin ei ole mitään yhteyttä keneenkään koko suvussa ja hyvä niin. lapset
jos ottavat yhteyttä niin se on heidän asia. en enään puutu mihinkään.

Meillä mieheni etälapset ei osta lahjoja, he vaan saavat niitä. Isälle eikä ainakaan äitipuolelle ei anneta merkkipäivinä mitään. Olemme tottuneet siihen, koska lapsilla ei ole omaa rahaa ja mieheni ex ei luonnollisestikaan ole kiinnostunut hankkimaan lahjoja meille.

Siis mitä! En ole uskoa silmiäni. Mun mielestä lapsesi ei ole velvollinen ostamaan lahjoja isänsä kautta tulleille uusille sisaruksille, Kyllä se on vanhempien tehtävä siellä päässä. Enkä kyllä ymmärrä sitäkään , että jos lapsi on poikkeuksellisesti hänen luonaan ylimääräisen viikon, niin siitäkin heti veloitetaan.Kyllä on pikkusieluista!

Näin ainakin meillä.

Meillä on uusioperhe, miehen kaksi lasta asuu meillä ja minun kaksi lasta. Esim mieheni lapset ovat menossa äidin sukulaisiin ristiäisiin. Sanoin lapsille että jos ristiäisiin tarvii ostaa jotakin vaatteita, äiti saa ostaa kun on kyse heidän suvun juhlista. (lapset 10 ja 13, ymmärtävät jo asioita)
Asia meni mukisematta läpi, mutta aina ei suinkaan ole ollut niin. Alussa olivat siellä sitä mieltä että emme huolehdi lapsista. Me vaan sitkeästi ei ostettu mitään lahjoja tai vaatteita kaikenmaailman kissanristiäisiin, niin jossain vaiheessa lakkasivat vaatimasta sitä.

Jos mieheni lapset haluavat ostaa sukulaisilleen jotain lahjoja niin ostavat ne omilla käyttörahoillaan. Jos rahaa ei satu olemaan saavat sopia äitinsä kanssa lahjasta. Ainut poikkeus on jos syntyy uusia sisarpuolia, niin silloin olemme laittaneet vaan onnittelukortin uuden siskon synytessä.

Välit miehen lapsen äitiin on tosi huonot, ei keskustella ja sovita mistään. Lapset tapaavat äitiään vain mummolassa. Me vaan toimitaan niin kuin itse parhaaksi näemme, ja siihen emme puutu miten äiti toimii silloin kun lapset ovat siellä.

Kiitos mielipiteistänne!

Näin se näköjään on että tuo ex vie minua vieläkin kun pässiä narussa. En ole lapsen takia halunnut riitaa. Ja keskittyä ennen kaikkea tähän elämään joka minulla nyt on. Kun on paljon parempaa kuin ennen.

Eräs kirjoittaja tuossa mainitsi noista juhlavaatteista. Niistäkin tullut vaikka millä mitalla kaikenlaisia vaatimuksia. Eivät ole halpoja, ja on ketuttanut ostaa niitä heidän juhliinsa. Ja käyttöä on ollut vain sen ainokaisen kerran.. *huoh*

Minun ex on peliriippuvainen. Enpä ole kysellyt miten tuo asia on tänä päivänä, joskus väitti lopettaneensa. Ehkä sekin osaltaan tuo vaatimuksia ja nimenomaan taloudellisia. Kuitenkin aina, aina on se ajatus että kaikki pitäisi olla hänelle päin tulossa..

Juttelin pojan kanssa pikkaisen ja hän oli sitä mieltä, että hän on osittain isällä perheenjäsen = joutuu vahtimaan pikkusisaruksia ja siivoamaan, ja osittain sitten vieras = pitää noita lahjoja hankkia itse.
Hän on sitä mieltä että jos isällä pitää käydä niin kerran kuukaudessa olisi riittävästi.

Tuokin mielipide kertoo minulle äitinä karua kieltä siitä että hänellä ei siellä ole kovin kiva olla.

Jätin jo viestiä lastenvalvojalle, että ottaisi yhteyttä. Meinasin että käymme tämän lahja/vaate yms keskustelun ulkopuolisen ihmisen avustuksella kun keskustelu ei kahden kesken luonnistu.

Samalla voimme muuttaa tapaamis-sopimusta niin että kerran kuukaudessa poika kävisi siellä.

Ja tarkistetaan sitä loma-aikaa muutenkin. Sopimuksessa on että kaksi viikkoa lomaa olisi siellä, mutta eihän tuo ole ollut kun sen viikon edellisenä kesänä. Kun ei poika kuulemma mahtunut lomamökkiin muun perheen kanssa. Nyt kertoi että sinne oli mennyt kyllä ystäviä ja tuttavia jotka sitten olivat menneet hänen edelleen.

Alkaa aika kypsä olemaan tuo poikakin isäänsä... Harmi, koska olen yrittänyt tukea hänen isyyttään puhumalla isästä hyvää jne.

Onneksi meillä on kotona pojalla minun uudesta puolisosta isän mallia hieman eri tavalla. Joskus ennen ajattelin että se on väärin, kun on vain isäpuoli, nyt ajattelen toisin..

On siis aika alkaa pitää puoliaan ja pojan puolia entistä tiukemmin!

Ei lapsen tarvi kellekään olla lahjoja ostamassa, mitä vittua? Jos oikein edes ymmärsin näin nopealla lukemalta