Sijoitettujen lasten määrä kasvaa
Julkaistu 15.08.2008, klo 11.28 (päivitetty 15.08.2008, klo 13.29)
Kodin ulkopuolelle oli viime vuonna sijoitettuna yli 16 000 lasta ja nuorta. Määrä nousi edellisvuodesta 1,8 prosenttia. Sijoitustapausten määrän kasvu hidastui hieman. Muutaman viime vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on noussut vuosittain 2 - 5 prosenttia.
Kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 1,2 prosenttia. Kaupungeissa sijoitettujen lasten ja nuorten osuus oli 1,2 prosenttia, taajamissa 0,8 prosenttia ja maaseudulla 0,7 prosenttia.
Lähes 62 500 lasta ja nuorta oli viime vuonna lastensuojelun avohuollon asiakkaina. Näistä uusien asiakkaiden osuus oli 31 prosenttia. Kokonaislukumäärä nousi 5,8 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen 2006.
Luvut ilmenevät Stakesin tilastoista. Stakes kerää avohuollon tukitoimien piirissä olevista lapsista ja nuorista vain lukumäärätietoja.
Lasten hyvinvoinnin parantaminen vaatii paljon työtä
Lasten ja nuorten huostaanottojen lisääntyminen askarruttaa lastensuojelun työntekijöitä. Selkeää syytä ilmiölle ei ole, kertoo Stakesin erikoistutkija Tarja Heino. Yleisesti voi sanoa, että osa lapsista voi huonosti nyky-yhteiskunnassa.
Stakesin tilastoista ilmenee, että samalla kun lasten ja nuorten sijoittaminen kodin ulkopuolelle yleistyy, myös tahdonvastaiset ja kiireiset huostaanotot yleistyvät. Eniten huostaanotetaan 12 - 18-vuotiaita nuoria.
Heinon mukaan yhteiskunnalla on paljon tehtävää, jotta huostaanottoluvut saadaan laskuun. Perheiden tukien on parannuttava selvästi ja lasten ongelmia on ehkäistävä ennakolta entistä enemmän. Heinon mukaan kuntien välillä on tässä suhteessa valtavat erot. Osa kunnista on hoitanut asiat hyvin, osa hyvin puutteellisesti. Myös sijoitustoiminnan rakenne vaatisi Heinon mukaan uudistamista.
Vaikeimmassa asemassa ovat ne lapset, joiden perheet eivät ole halukkaita ottamaan apua vastaan. Myös avioerolasten joutuminen vanhempien pitkäaikaisten riitojen, etenkin huoltajuusriitojen välikappaleiksi on Heinon mukaan erittäin lohdutonta katsottavaa.
Heino painottaa, että vaikeimmassa tilanteessa olevien lasten on saatava parasta mahdollista apua. Eniten hyötyä saadaan, kun tukitoimet ovat pitkäjänteisiä.
YLE Uutiset
Julkaistu 15.08.2008, klo 11.28 (päivitetty 15.08.2008, klo 13.29)
Kodin ulkopuolelle oli viime vuonna sijoitettuna yli 16 000 lasta ja nuorta. Määrä nousi edellisvuodesta 1,8 prosenttia. Sijoitustapausten määrän kasvu hidastui hieman. Muutaman viime vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on noussut vuosittain 2 - 5 prosenttia.
Kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 1,2 prosenttia. Kaupungeissa sijoitettujen lasten ja nuorten osuus oli 1,2 prosenttia, taajamissa 0,8 prosenttia ja maaseudulla 0,7 prosenttia.
Lähes 62 500 lasta ja nuorta oli viime vuonna lastensuojelun avohuollon asiakkaina. Näistä uusien asiakkaiden osuus oli 31 prosenttia. Kokonaislukumäärä nousi 5,8 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen 2006.
Luvut ilmenevät Stakesin tilastoista. Stakes kerää avohuollon tukitoimien piirissä olevista lapsista ja nuorista vain lukumäärätietoja.
Lasten hyvinvoinnin parantaminen vaatii paljon työtä
Lasten ja nuorten huostaanottojen lisääntyminen askarruttaa lastensuojelun työntekijöitä. Selkeää syytä ilmiölle ei ole, kertoo Stakesin erikoistutkija Tarja Heino. Yleisesti voi sanoa, että osa lapsista voi huonosti nyky-yhteiskunnassa.
Stakesin tilastoista ilmenee, että samalla kun lasten ja nuorten sijoittaminen kodin ulkopuolelle yleistyy, myös tahdonvastaiset ja kiireiset huostaanotot yleistyvät. Eniten huostaanotetaan 12 - 18-vuotiaita nuoria.
Heinon mukaan yhteiskunnalla on paljon tehtävää, jotta huostaanottoluvut saadaan laskuun. Perheiden tukien on parannuttava selvästi ja lasten ongelmia on ehkäistävä ennakolta entistä enemmän. Heinon mukaan kuntien välillä on tässä suhteessa valtavat erot. Osa kunnista on hoitanut asiat hyvin, osa hyvin puutteellisesti. Myös sijoitustoiminnan rakenne vaatisi Heinon mukaan uudistamista.
Vaikeimmassa asemassa ovat ne lapset, joiden perheet eivät ole halukkaita ottamaan apua vastaan. Myös avioerolasten joutuminen vanhempien pitkäaikaisten riitojen, etenkin huoltajuusriitojen välikappaleiksi on Heinon mukaan erittäin lohdutonta katsottavaa.
Heino painottaa, että vaikeimmassa tilanteessa olevien lasten on saatava parasta mahdollista apua. Eniten hyötyä saadaan, kun tukitoimet ovat pitkäjänteisiä.
YLE Uutiset
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miksi pitää viedä lapsi pois vieraiden ihmisten luo. Miksei panosteta vaohuoltoon jolloin lasta ei huostaanoteta vaan perhettä autetaan muin keinoin. Tämä tuo vain surua ja katkeruutta.
palveluita kunnissa ja kaupungeissa esimerkiksi uhkasakkojen avulla lain mukaisiksi.
Samoin päivähoito, opetustoimi, terveydenhuolto, harrastustoiminta myös kunnissa sellaisiksi kuin se on ollut ennen tätä "lamaa", (joka päättyikin jo 15 vuotta sitten kestettyään 2-3 vuotta...),päihdehuolto jne.
Kun peruspalvelut saadaan edes lain määrämille minimitasoille tämän maan kunnissa ja kaupungeissa
niin huostaanotetuiksi ja sijoitetuiksi
jää lapsista ja nuorista alle 20 % nykyisestä määrästä,
eli noin 2 500 - 4 000 lasta ja nuorta.
Maamme kuntien ja kaupunkien viisaus on aivan muualla kuin kuntapäättäjien penkeillä.
Jos sitä todellista viisautta ei sinne päättäjien penkeillä istujille riitä
palveluiden saattamiseksi ja ylläpitämiseksi edes lain määräämillä tasoilla
niin valtiovallan on vain yksinkertaisesti tiukennettava otettaan
näistä "kunnissa on viisaus" -päättäjistä ja virkamiehistä.
Onhan jopa YK:ssakin annettu "moitetta" tästä kuntien ja kaupunkien paikallishallinnon vallankäytön valvomattomuudesta Suomea koskien.
hulluutta viime vuosilta. Sen alkavat näköjään Stakesissakin ymmärtää vihdoin ja viimein.