Vaikka linuxia kehutaankin, on sillä heikot puolensa työpöytäkäyttiksenä.
1. RPM- systeemiä kehitettävä
Monet rpm- paketit ovat yhteensopimattomia ja vaativat juuri uudempia tai vanhempia kirjastoja asennettavaksi koneelle, jolloin näistä riippuvaiset paketit joudutaan päivittämään tai poistamaan. Jopa saman jakelijan paketit eivät ole yhteensopivia edellisien jakeluversioiden kanssa ja päivitysrumba on valmis.
Rpm olisi helppo tapa asentaa ja hallinnoida koneeseen asennettuja ohjelmistoja, mutta tällä hetkellä se on yllättämän kenkkumainen systeemi etupäässä netistä imuroitaville paketeille.
2. Ohjelmien asentaminen tehtävä helpommaksi
Avoin-koodi pistää aloittelijat ymmälleen. Se että koodi on avointa, on tietysti hienoa, mutta se luo yllättävän suuren kynnyksen ohjelmien hyväksymiselle. Se että joudut kokoamaan lähdekoodit ./configure make, make install komennoilla, jonkin ohjelman kokoaminen saattaa kestää jopa pari tuntia.
Tästä voi olla montaa mieltä, onko se helppoa vai vaikeaa.. kovin helppoa ajanhukkaa sanoisin. (ainahan voit tehdä tietysti muuta)
3. Rajapinnoille ja tekniikoille/ kirjastoille luotava yhteinen nimike.
On pyrittävä eroon kaikenkirjavista kirjastoista joita joudut asentamaan koneellesi silloin tällöin koska joku uusi ohjelma sen vaatii. Eikö olisi mahtavaa jos kaikki olisi yhden nimikkeen alla.
4. Laiteajurien saatavuutta parannettava
Laitevalmistajia on saatava mukaan keinolla tai toisella, vaikka linux on ilmainen, ei se tarkoita sitä että ajurien koodin tarvitsisi olla avointa. Windowsin kaltainen ajurien asentaminen olisi tärkeintä mitä linux jakelut voisivat yhdessä kehittää. Vaikka sellainen on jo, esim Mandrakessa, mutta tuetut laitteistot ovat rajattuja ja eikä sinne voi viedä ajureita vaikka sellainen olisi. Aloittelijalle painajainen.. ja sen jälkeen kun lukee ohjeet on "häh" tunne.. ja sitten "höh". Se että pitääkö ajurin asentamista vaikeana, on makuasia.. silti, aloittelija ei ole valmis kirjoittamaan mitään kryptisiä komentoja.
En väitä etteikö linux olisi petrannut asioissa viimevuosina. Tosin eihän laite ajurien tekeminen ole Microsoftin harteilla, senhän tekevät valmistajat. Linux ajurit saattavat jäädä uupumaan vieläkin monista laitteista.
5. Ohjelmien ja pelien saatavuutta lisättävä
Se että ohjelmat ja pelit ovat yleisesti vain Windowsille, se tulee muuttumaan tulevaisuudessa kun kysyntä linux versioista lisääntyy. Se on vain kaupallinen kysymys. Pelit ja ohjelmat eivät ole Linuxille mikään ongelma... tekijöistä vain pula
Haluaisiko joku jatkaa listaa? :D Onnistuuko enää.. onko tässä kaikki?
1. RPM- systeemiä kehitettävä
Monet rpm- paketit ovat yhteensopimattomia ja vaativat juuri uudempia tai vanhempia kirjastoja asennettavaksi koneelle, jolloin näistä riippuvaiset paketit joudutaan päivittämään tai poistamaan. Jopa saman jakelijan paketit eivät ole yhteensopivia edellisien jakeluversioiden kanssa ja päivitysrumba on valmis.
Rpm olisi helppo tapa asentaa ja hallinnoida koneeseen asennettuja ohjelmistoja, mutta tällä hetkellä se on yllättämän kenkkumainen systeemi etupäässä netistä imuroitaville paketeille.
2. Ohjelmien asentaminen tehtävä helpommaksi
Avoin-koodi pistää aloittelijat ymmälleen. Se että koodi on avointa, on tietysti hienoa, mutta se luo yllättävän suuren kynnyksen ohjelmien hyväksymiselle. Se että joudut kokoamaan lähdekoodit ./configure make, make install komennoilla, jonkin ohjelman kokoaminen saattaa kestää jopa pari tuntia.
Tästä voi olla montaa mieltä, onko se helppoa vai vaikeaa.. kovin helppoa ajanhukkaa sanoisin. (ainahan voit tehdä tietysti muuta)
3. Rajapinnoille ja tekniikoille/ kirjastoille luotava yhteinen nimike.
On pyrittävä eroon kaikenkirjavista kirjastoista joita joudut asentamaan koneellesi silloin tällöin koska joku uusi ohjelma sen vaatii. Eikö olisi mahtavaa jos kaikki olisi yhden nimikkeen alla.
4. Laiteajurien saatavuutta parannettava
Laitevalmistajia on saatava mukaan keinolla tai toisella, vaikka linux on ilmainen, ei se tarkoita sitä että ajurien koodin tarvitsisi olla avointa. Windowsin kaltainen ajurien asentaminen olisi tärkeintä mitä linux jakelut voisivat yhdessä kehittää. Vaikka sellainen on jo, esim Mandrakessa, mutta tuetut laitteistot ovat rajattuja ja eikä sinne voi viedä ajureita vaikka sellainen olisi. Aloittelijalle painajainen.. ja sen jälkeen kun lukee ohjeet on "häh" tunne.. ja sitten "höh". Se että pitääkö ajurin asentamista vaikeana, on makuasia.. silti, aloittelija ei ole valmis kirjoittamaan mitään kryptisiä komentoja.
En väitä etteikö linux olisi petrannut asioissa viimevuosina. Tosin eihän laite ajurien tekeminen ole Microsoftin harteilla, senhän tekevät valmistajat. Linux ajurit saattavat jäädä uupumaan vieläkin monista laitteista.
5. Ohjelmien ja pelien saatavuutta lisättävä
Se että ohjelmat ja pelit ovat yleisesti vain Windowsille, se tulee muuttumaan tulevaisuudessa kun kysyntä linux versioista lisääntyy. Se on vain kaupallinen kysymys. Pelit ja ohjelmat eivät ole Linuxille mikään ongelma... tekijöistä vain pula
Haluaisiko joku jatkaa listaa? :D Onnistuuko enää.. onko tässä kaikki?
Vastaukset 13
Vanhimmat
1. Niin on.
-Dependensies-kierre on surkea ominaisuus niin RPM: ien
kuin tarripallojen kanssa touhutessa.
2. Ei tarvitse helpottaa asennusta.
Koodin avoimmuudella tai "sulkeutuneisuudella" sinällään ei ole aivan sitä merkitystä, kuin on jeesusteltu asian tiimoilta.
Se, että esim. Microsoft pitää OS:iensa koodin suljettuna,
antaa tietysti lisäintoa monille valita avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä. Se taas miten moni jaksaa lukea ja varsinkin ymmärtää esim. Linuxin sorsat on eri asia. Toisaalta mm. turvapäivityksiä on Linuxiinkin ilmestynyt aika paljon, eli jotain on mennyt alunperin koodatessa vikaan, jos tarkkoja ollaan, tai halutaan keskustella samalla tasolla kuin Windowsin tietoturvavirheistä...
Se taas että kuka tahansa voi muokata Linuxia tai
näplätä sen koodia...kai se joillekin on tärkeää, modaus.
Siihenkin vaan aikuisiällä kyllästyy, aivan samoin kuin
mopon viritys alkaa jossain iässä maistua puulta, ja muut asiat alkavat kiinnostaa, (vrt. valmiit käyttöjärjestelmät tietokonepuolella.)
Linuxin ohjelmien asennus on kyllä helppoa jos unohdetaan riippuvuusongelmat. ./configure --> make --> make install lienee yksi helpoimpia asioita Linuxissa.
Se mainitsemasi ajanhukka Linux-ohjelmien asennuksessa tosiaan johtuu yhteensopivuusongelmista, jota varmaan itsekin ajoit takaa.
3.-
4.Ajurien asennus on helppoa.
Kunhan a: löydät ajurin b: noidut aikasi, ja etsit uuden ajurin joka korvaa sen ensimmäisen, nimenomaan alustallesi ja distrollesi räätälöidyn ajurin, joka normaaliin tapaansa kaatoi esim. X-n.
Onneksi on foorumeita, joilta löytyy "pingviinin kanssa hautaan" mentaliteetilla varustettuja kavereita, jotka ovat jaksaneet kokeilla ne kaikki 19 ajuria, jotka saattaisivat käydä tarpeisiisi.
5. Ohjelmia ja pelejä lisätään sitä mukaa kuin
on tarvista.
Jos kaikki on yhtä vaikeaa tai helppoa kuin tähän mennessä on Linux-distrojen kanssa nähty, ei tarvinne ihmetellä, jos aikaa kuluu varsinaisten gurujen siirtymiseen
hieromaan ko. käyttöjärjestelmälle ohjelmia. Jos nykyisten linux-jakeluversioiden ohjelmien kehittäjät kuvittelevat olevansa jotain guruja, olisikohan kannattanut heidän jättää väliin esim. ulkoasuiltaan surkeat ja toimimattomat käyttöliittymät moniin varsin nykyaikaisiin Linux-ohjelmiin?
pistän linkin aihetta sivuten:
http://www.extremetech.com/article2/0,3973,1236324,00.asp
"3. Rajapinnoille ja tekniikoille/ kirjastoille luotava yhteinen nimike.
On pyrittävä eroon kaikenkirjavista kirjastoista joita joudut asentamaan koneellesi silloin tällöin koska joku uusi ohjelma sen vaatii. Eikö olisi mahtavaa jos kaikki olisi yhden nimikkeen alla. "
Mielestäni ei olisi ollenkaan hyvä jos kaikki kirjastot olisi jonkun suberlib:n alla. Kaikki eivät kumminkaan tämän superkirjaston kaikkia ominaisuuksia tarvitsisi jolloin se veisi paljon turhaa tilaa. Tulisi myös hankalaksi ylläpitää yhtä suurta kirjastoa. RPM järjestelmän helppokäyttöisyydessä on vielä paljon parantamisen varaa, mutta se on jo aika hyvä.
Esim. vertaisin sitä esim windowsien service pack päivityksiin..
onhan siinä puolensa, tosin yksi superlib olisi sitten se ongelmaton ja yhteensopivin kaikkien ohjelmien kanssa. Esim jos ohjelma sanoo että vaatii vähintään tämän version, niin se myös toimii.. ilman ylimääräistä rpm pakettien kanssa sähläilyä. Ja sitä superlibbia vois päivittää patcheilla.. jne.. en usko että olisi vaikeaa toteuttaa käyttäen rpm systeemiä. Siis yksinkertaistaisi kummasti.. ja tämä superlib kuitenkin tarjoaisi nämä jo olemassa olevien kirjastojen nimikkeillä, että yhteensopivuus olisi taaksepäin taattu, vanhempiinkin ohjelmiin....
En ymmällä.. en.. en tykkää sähläilystä... Linus Torvaldsille viestiä.. kootkaa tekniikka yhteen ja hommatkaa yleinen linja...
Totaalinen vapaus valita vai ylhäältä annettu "vaihtoehto", kas siinä pulma. Ei kumpikaan, vaan jotain siltä väliltä.
Aluksikin tuosta kirjastosta tulisi valtava. Minulla ei itselläni olisi sille millään tilaa. Sitten pitäisi perustaa ryhmä joka sitä päivittää. Olisi hankala pitää kasassa tuollaista kokonaisuutta ja jotkut haluavat levittää BSD lisenssillä ja toiset GPL lisenssillä josta tulisi ongelmia. Suuri osa ohjelmista tulisi tämän kirjaston takia tehdä uudestaan.
Paras vain odottaa, että RPM systeemi hoitaa kirjastojen asennuksen niin, että kun lataa ohjelman RPM:n niin se vain sanoo asennuksessa "Ohjelma tarvitsee seuraavat kirjastot toimiakseen:" ja lataa kirjastot asennuksessa jos niitä ei vielä koneella ole(Eli ollaan siinä tilanteessa, että käyttäjä ei edes huomaa kirjastoja).
Kumpi noista kuulostaa paremmalta vaihtoehdolta? Tulee hirveästi ongelmia ja hirveästi vaivaa vai että Linuxin käyttö muuttuu helpoksi ilman ongelmia.
Johan tuollainen systeemi on olemassa... asennappa Debian!
>Johan tuollainen systeemi on olemassa... asennappa Debian!
Ei taaskaan ole edes mikään jakeluversiosidonnainen softa. Apt-get:in voi asentaa siis muihinkin jakeluversioihin.
Asiasta puheenollen...
apt-get vaikuttaa hyvin kätevältä.
Onko apt-get mahdollista asentaa Mandrake 9.1
distroon?
Löysin tälläisen .rpm paketin joka väittää
olevansa apt-get for mandrake 9.1
(apt-0.5.5cnc3-1mdk.i586.rpm)
Ongelma tulee vastaan yrittäessä asentaa
tuota pakettia...asennus tahtoisi tälläistä
libapt-pkg-libc6.3.5.so.3.3
pakettia jota en mistään ole pitkän hakemisen
jälkeenkään löytänyt mistään.
http://www.google.fi/search?q=apt-get mandrake&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi&btnG=Google-haku&lr=
http://www.linuxquestions.org/questions/showthread.php?threadid=25074
http://rpmfind.net/
Haepa senverran vanha apt-get, joka käyttää kirjastoja, jotka on koneeseesi asennettu.
Päivittelepä sitten myöhemmin, jos tarvis...
Mandrake-jakeluissa on mukana apt-get:iä vastaava ohjelma:
http://www.linux-mandrake.com/cooker/urpmi.html
Periaatteessa totta, siis itse ohjelma löytyy muihinkin distroihin, Debianissa on kuitenkin ylivertainen kokoelma näitä ohjelmia apt-get:n kanssa asennettavaksi. 95%:ssa tapauksista kun kuulee jonkin ohjelmannimen, apt-get install ohjelmannimi asentaa sen. Ihan perusdistrossakin noita paketteja on yli 10000, taitaa olla huomattavasti enemmän kuin missään muussa.
Hmmm... Linux-jakeluversiot ovat vain kokoelma erilaisia paketteja, johon on paketoitu Linux-kernelin päällä käytettäviä ohjelmia.
Ohjelma, joka toimii jossakin jakeluversiossa toimii todennäköisesti myös toisessa.
Eroja toki löytyy, mutta Linux-filosofian perusasioita on se, että ohjelma on käännettävissä lähdekoodista omaa konekontruktiota varten.