Koska käytän internetistä löytyviä valmiita tutkimuksia yhtenä sukututkimus-osa-alueena, kiinnostaakin se, että jos on olemassa sukuja joita ovat useat tutkineet, löytyy myös sukunimiksi samoille henkilöille "eri versioita" talon nimen tai sukunimi talon nimen tmv syyn mukaan. Löytyisikö internetistä sellaisia sivuja joista selviäisi, milloin jokin sukunimi on otettu käytäntöön jollakin paikkakunnalla vai pitääkö lähteä tutkimaan paikallishistoriaa.
Tämä kysymykseni siksi, että suvussani on tullut tälläisiä tapauksia vastaan useitakin, joissa on eri tutkijoilla (mukaan lukien kirkkoherranviraston antamat tiedot) eri sukunimi (ja/tai talon nimestä juontuva toinen sukunimi) samalle tutkitulle esi-isälle. Tämä epätietoisuus luonnollisesti askarruttaa enkä tiedä miten pääsisin asiassa eteenpäin. .
Kumpi oli ensin, tai mitä merkitsevät sukunimet vai tarkoittavatko sittenkin kaikki sukunimet alun perin taloja, vai miten tämä menee :)
Esimerkit:
-Matti Yrjönpoika Pahkamäki tai Lill-Laukkonen s.15.3.1763 Soini, Pahkamäki (talo)
- David Gustafsson (Taavetti Kustaanpoika Hernesmaa (sukunimi internetistä) tai Saari (Soinin kirkkoherranvirastosta) s. 3.5.1811 Lehtimäki Hernesma (talo)
Tämä kysymykseni siksi, että suvussani on tullut tälläisiä tapauksia vastaan useitakin, joissa on eri tutkijoilla (mukaan lukien kirkkoherranviraston antamat tiedot) eri sukunimi (ja/tai talon nimestä juontuva toinen sukunimi) samalle tutkitulle esi-isälle. Tämä epätietoisuus luonnollisesti askarruttaa enkä tiedä miten pääsisin asiassa eteenpäin. .
Kumpi oli ensin, tai mitä merkitsevät sukunimet vai tarkoittavatko sittenkin kaikki sukunimet alun perin taloja, vai miten tämä menee :)
Esimerkit:
-Matti Yrjönpoika Pahkamäki tai Lill-Laukkonen s.15.3.1763 Soini, Pahkamäki (talo)
- David Gustafsson (Taavetti Kustaanpoika Hernesmaa (sukunimi internetistä) tai Saari (Soinin kirkkoherranvirastosta) s. 3.5.1811 Lehtimäki Hernesma (talo)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pääsääntöisesti itäsuomalaisilla on ollut sukunimet käytössä ikiaikaisesti, naiset käyttivät monin paikoin itä-Suomea -tar -tär päätteistä johdetta sukunimestä esim. Karhuin - Karhutar, Pölläin-Pöllätär. Säätyläisillä on aina ollut sukunimet. Käsityöläisillä ja sotilailla samoin. Sotilailla tosin sukunimi ei välttämättä periytynyt lapsille, ellei ammattikin periytynyt. Länsi-Suomi on haasteellisempi. Siellä oltiin enemmänkin jonkun poikia ja tyttäriä ja talonnimeä on saatettu käyttää sukunimen tavoin. Tästä voi syntyä kiivas keskustelu. Sukunimiasia on aiemminkin saanut valtaisaa mielipiteenvaihtoa aikaan eri keskustelukanavilla. Jotkut ovat olleet jopa sitä mieltä, ettei kenelläkään Suomessa ollut sukunimeä ennen vuoden 1922 sukunimilakia, joka määräsi, että jokaisella pitää olla sukunimi.
ko mie oon kuult,et kaskeejat tarvis tiion, mille suvul niie kasket kuulu,jossai kylis tarvis vuan tietee, mistähä talost se Aatami Aatminpoeka ol.
"Jotkut ovat olleet jopa sitä mieltä, ettei kenelläkään Suomessa ollut sukunimeä ennen vuoden 1922 sukunimilakia, joka määräsi, että jokaisella pitää olla sukunimi."
Heh heh. Etunimilaki tuli voimaan 1945. Sitä ennen ei suomalaisilla ollut etunimeäkään!
Länsi-Suomessa, myös tutkimallasi seudulla Etelä-Pohjanmaalla tavallisen kansan "sukunimi" muodostui yleensä asuinpaikan, siis talon tai torpan nimen mukaan. Niinpä se saattoi muuttua useasti elämän aikana.
On makuasia, mitä lisänimistä pitää "oikeana", sillä sukunimistä ei ole kyse. Sukututkimus on hankalampaa Itä-Suomen oikeiden sukunimien alueeseen verrattuna.
Pohjanmaalla (ja Länsi-Suomessa) nimi tosiaan muuttui, kun talo vaihtui. Esim. vävy taloon tullessaan otti talon nimen tai kun talo ostettiin, tulijat ottivat itselleen talon nimen sukunimeksi. Näin esim. kun eräät Jääskät muuttivat Alavudelta Soiniin 1800-luvulla ja ostivat Saarenkedon, he ottivat nimekseen Saarenkedon. Siispä Soinin Saarenkedot eivät ole mitenkään sukua poismuuttaneille Saarenkedoille, joita asuu vielä ainakin Alajärvellä ja Karstulassa. Samoin Lill-Laukkonen oli alkujaan keski-suomalainen Parantainen. Sitä paitsi sukunimi oli Länsi-Suomessa hyvin suhteellinen käsite, ihmisellä saattoi olla kolmekin "sukunimeä", lähteestä riippuen. Sukunimi tuli pakolliseksi vasta 1920-luvulla ja silloin sai ottaa melkein minkä nimen halusi ja tästä johtuen monilla veljeksillä on eri sukunimi.
Eräs perhe kulki Raahen rippikirjoissa 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa kolmella eri sukunimellä samoin kuin syntyneissä, vaihdellen eri nimiä vähän niinkuin vuorotellen. Nimet eivät tulleet talon mukaan, koska he asuivat kaupungissa. Mielenkiintoista oli, että välillä perheenisä kulki myös vaimonsa sukunimellä.
Ja kaiken lisäksi ainakin kaksi perheen pojista otti äitinsä sukunimen oman sukunimensä pohjaksi, josta tuli sitten vähän pitempi ja hienompi. Kuitenkin nuorempi näistä pojista muuttaessaan Raahesta käytti toista isänsä sukunimistä. Siinäpä sitä olikin hiukan selvittelemistä.
kun mies voi otaa avioituessa vaimon sukunimen, yhdistelmänimi on naisilla yleinen, avoliitossa lapset taitaa mennä avovaimon nimellä tai miten lienee, sukunimen voi vaihtaa, jos "sopiva" nimi löytyy,eikä maksa paljon, eli tulevilla sukututkijoilla lienee hauskaa
Nainen ottaa äitinsä tyttönimen ja kun mennään naimisiin mies ottaa saman nimen, eli siis anoppinsa tyttönimen.