Ilmantulo?

Mukava lukea millaisia virityksiä niitä voi olla, aivan riemastutti! :) Kun meilläkin kohtalaisen tiivis talo, remontin jälkeen, niin ei sitä happea tuppaa ihan niinkuin ennen lapsena joka raosta. Kai monet laittavatkin uuteen taloon sen koneellisen ilmanvaihdon, mutta ei sitä varmaan monikaan vanhempaan?

Veljeni teki kotitaloon tiiviin remontin, ja kun lämmittävät talvisin tupaa ja kamareita pelkästään puuhellan ja kamiinan ja toisinaan myös leivinuunin avulla, niin ei juuri viitsi kauaa viipyä kyläreissullaan siellä kun tuntuu aina jo kahvipöydässä että on ilma niinsanotusti "kortilla"! Ei pelkistä ikkunan raoista luulis tulevan korvausilmaa kunnolla, nekin kun teipattu kiinni. On yritetty esittää heille että parempi olisi saada jostain raotettua ikkunaa vähän. Heillä ei ole näitä nykyajan tuuletusluukkuja. Sitä ihmettelemme, ettei uutta leivinuunia tehdessään muurari mitenkään ottanut tuota puheeksi, vaikka tiesi ettei ole kuin tavalliset kiinteät ikkunat. Voiko jopa tulipesä lakata vetämästä, ja hömpsäyttää tuhkat silmille joskus? Palotarkastajan tarvis tuosta varmaan sanoa, eivät pidä meidän puheita minäänkään. Me kyllä joudutaan pitämään kyläilyt lyhyenlaisina, ja, välillä pistäydytään pihalla "jaloittelemassa", ja samalla hengittelemässä, pakkohan se on?

aloittaja kirjoitti:

Mukava lukea millaisia virityksiä niitä voi olla, aivan riemastutti! :) Kun meilläkin kohtalaisen tiivis talo, remontin jälkeen, niin ei sitä happea tuppaa ihan niinkuin ennen lapsena joka raosta. Kai monet laittavatkin uuteen taloon sen koneellisen ilmanvaihdon, mutta ei sitä varmaan monikaan vanhempaan?

Veljeni teki kotitaloon tiiviin remontin, ja kun lämmittävät talvisin tupaa ja kamareita pelkästään puuhellan ja kamiinan ja toisinaan myös leivinuunin avulla, niin ei juuri viitsi kauaa viipyä kyläreissullaan siellä kun tuntuu aina jo kahvipöydässä että on ilma niinsanotusti "kortilla"! Ei pelkistä ikkunan raoista luulis tulevan korvausilmaa kunnolla, nekin kun teipattu kiinni. On yritetty esittää heille että parempi olisi saada jostain raotettua ikkunaa vähän. Heillä ei ole näitä nykyajan tuuletusluukkuja. Sitä ihmettelemme, ettei uutta leivinuunia tehdessään muurari mitenkään ottanut tuota puheeksi, vaikka tiesi ettei ole kuin tavalliset kiinteät ikkunat. Voiko jopa tulipesä lakata vetämästä, ja hömpsäyttää tuhkat silmille joskus? Palotarkastajan tarvis tuosta varmaan sanoa, eivät pidä meidän puheita minäänkään. Me kyllä joudutaan pitämään kyläilyt lyhyenlaisina, ja, välillä pistäydytään pihalla "jaloittelemassa", ja samalla hengittelemässä, pakkohan se on?

Lue lisää

Ittekki tiedän pari tuttua jokka teheny uure uuni vanahaan tupaa ja samote tiivistäneet talon jottei varmaha tule mistän uutta ilimaa akkunat vanaha ei mitän korvausilimavenntiileitä .Kyläilesä ei jaksa kauaa istua niin se o.Tarttes olla jokku neuvo tomosis .

>>
"Tällöin ulkoilma sekoittuu ja lämpenee muun huoneilman kanssa, eikä aiheuta ongelmia tulevaisuudessa."

Haluaisin kuulla mitä ongelmia mielestäsi voi aiheutua, jos korvausilma tuodaan esimerkiki mahdollisimman suoraan tulisijalle? Ja kyseessä siis nimenomaan _tulisijan korvausilma_, eikä varsinaisen muun ilmanvaihdon korvausilma.

Jos talossa on esimerkiksi vain koneellinen tai painovoimainen ilmanpoisto, niin olen samaa mieltä, että korvausilmaventtiilien oikea paikka on mainitsemasi; ulkoseinässä lähellä katonrajaa.

Sen sijaan jos talossa on nykyaikainen tulo/poistoilmanvaihto, niin mielestäni ulkoseiniin ei pitäisi asentaa yhtäkään raitisilmaventtiiliä. Monissa tapauksissa tulisijan takia ei tarvita minkäänlaista korvausilmaventtiiliä, ilmanvaihdon alipaineistuksesta huolimatta veto on riittävä (tai sytytysvaiheessa voidaan käyttää hetkellistä ylipainetta takkakytkimellä). Jos kuitenkin tulisijalle halutaan tuoda raakaa korvausilmaa ohi ilmanvaihdon tuloilman, niin mielestäni turhan vedontunteen välttämiseksi se on parempi tuoda mahdollisimman suoraan tulisijalle.

Onko muuten tarjolla mitään todellisia lukuja tavanomaisen tulisijan korvausilmamääristä? (eli kuinka monta litraa/minuutti) Noin näppituntumalla oman takkani luukkujen ilma-aukoissa käy ainakin samansuuruinen puhuri kuin koneellisen ilmanvaihton tulo- tai poistoventtiileissä, eli uskoisin sillä kyllä olevan merkitystä (jos nimittäin talo on hyvin tiiviiksi rakennettu).

... kirjoitti:

>>
"Tällöin ulkoilma sekoittuu ja lämpenee muun huoneilman kanssa, eikä aiheuta ongelmia tulevaisuudessa."

Haluaisin kuulla mitä ongelmia mielestäsi voi aiheutua, jos korvausilma tuodaan esimerkiki mahdollisimman suoraan tulisijalle? Ja kyseessä siis nimenomaan _tulisijan korvausilma_, eikä varsinaisen muun ilmanvaihdon korvausilma.

Jos talossa on esimerkiksi vain koneellinen tai painovoimainen ilmanpoisto, niin olen samaa mieltä, että korvausilmaventtiilien oikea paikka on mainitsemasi; ulkoseinässä lähellä katonrajaa.

Sen sijaan jos talossa on nykyaikainen tulo/poistoilmanvaihto, niin mielestäni ulkoseiniin ei pitäisi asentaa yhtäkään raitisilmaventtiiliä. Monissa tapauksissa tulisijan takia ei tarvita minkäänlaista korvausilmaventtiiliä, ilmanvaihdon alipaineistuksesta huolimatta veto on riittävä (tai sytytysvaiheessa voidaan käyttää hetkellistä ylipainetta takkakytkimellä). Jos kuitenkin tulisijalle halutaan tuoda raakaa korvausilmaa ohi ilmanvaihdon tuloilman, niin mielestäni turhan vedontunteen välttämiseksi se on parempi tuoda mahdollisimman suoraan tulisijalle.

Onko muuten tarjolla mitään todellisia lukuja tavanomaisen tulisijan korvausilmamääristä? (eli kuinka monta litraa/minuutti) Noin näppituntumalla oman takkani luukkujen ilma-aukoissa käy ainakin samansuuruinen puhuri kuin koneellisen ilmanvaihton tulo- tai poistoventtiileissä, eli uskoisin sillä kyllä olevan merkitystä (jos nimittäin talo on hyvin tiiviiksi rakennettu).

Lue lisää

Että "Pesällinen puita ei paljoa ilmaa tartte". Mutta kun meillä ainakin käy talvisin asiat niin, että ukko lyö tulet hellaan joskus ennen kahdeksaa jo aamulla (ulkona miinusta 10 ), ja sitten sitä poltellaan usein pienellä tulella iltaan asti. Kovemmilla pakkasilla sitten lämmittää parilla pesällisellä kiertoilmatakkaakin, se lämmittää ison takkahuoneen ja kamareita hyvin. Tupakeittiössä ja olohuoneessa emme ole pitäneet sähköpattereita päällä yli 15 vuoteeen, samoin tuolla vain takimmaisessa kamarissa vähän päällä ollut sähköpatteri aamun jäähtymistä varten. Hyvin on pärjätty, ja sähköä säästetty! Kun muutimme tähän, niin yhden talven palelimme vaikka oli joka huoneessa patterit päällä (ja haisivat vielä pahalle, kai siihen pintaan paloikin kaikki pöly?)

Silloinen takka oli avonainen, savuutti, ei poltettu usein kun lapset pieniä ja niin epämukavaa sen savun takia. Sitten mies teki lämpöremontin seuraavana kesänä ulkoseiniin ja katolle puhallusvillaa, ja myöhemmin takkaan lasiluukun ja muurasi lisätiiliä takan sisään (en tiedä mikä siinä on ideana). Aika paljon vaan savua muodostuu tulipesään palamisen alkuvaiheessa, ja piipustakin tuppaa, eli olisikohan parempi aloittaa polttaminen pienemmällä puumäärällä? Mies mielellään lyö pesän aika täyteen, pystyyn puut sinne. Luukku on tehdastekoinen, ilmarakoja alareunassa itse suurennettu, ja pellissä kun suora ja kierto, niin säätelee vetoa sillä. Riittääköhän piipussa "laajuutta" vai mitä se on, savun määrälle? mitä vahinkoa on, jos liian pieni/laaja? Sauna on sitten seinän takana. Pukuhuoneessa joskus on savun tuntua kun takkaa on poltettu, semmonen noen haju vähän.

Vedon tuntua on kovemmilla pakkasilla varsinkin keittiön lattialla vähän, kun ikkuna raollaan, mutta hyvä on hengittää kun on raikasta. Kun olen kokeillut raollaan olevan ikkunan luona, niin huomaa että lämmintä ilmaa poistuu lasin yläosasta, ja kylmää tulee alareunasta, niin johtuuko vaan tuuletusluukun korkeudesta, vai tapahtuisiko sama myös puöreän reiän kyseessäollen, pienemmässä mitassa? Jos kapea kaistale vaan ikkunan yläpuolella, se poistaisi huoneen yläosan lämmintä ilmaa, ei tuo raikasta korvausilmaa? Joku edellinen kirjoittaja sanoi kyllä, että sekoittuisi lämpimään ilmaan, ei tuntuisi niin vetoa sitten. Samasta asiasta tuli mieleen saunan ilmanvaihto, että jos ei johdeta ulkoa raikasta ilmaa istumakorkeudelle, niin se ei sitten nouse ihmiselle asti ennenkuin tarpeeksi on poistunut lämmintä yläilmaa pois? meiän isäntä ei ainakaan hevillä päästä löylyjä ulos ennenkuin lopettaa lauteella käymisen (ja kylmässä vedessä pulahtamisen siinä välillä! ) :) Sitten voi päästää höyryt ulos. Ja sanoo mies niinkin, että ulkosaunassa kun lattian ja seinän välissä rako, että sieltä tulee tarpeeksi raitista kiukaalle ja kylpijöille, ei tarvitse vetää ilmaputkea lauteille asti. En tiedä, kun en itse ota löylyjä. Sisäsaunassa on se putki, ei yllä aivan kiukaan tasalle kyllä. Itse tykkään siitä kun uutta happea tulee.

aloittaja kirjoitti:

Että "Pesällinen puita ei paljoa ilmaa tartte". Mutta kun meillä ainakin käy talvisin asiat niin, että ukko lyö tulet hellaan joskus ennen kahdeksaa jo aamulla (ulkona miinusta 10 ), ja sitten sitä poltellaan usein pienellä tulella iltaan asti. Kovemmilla pakkasilla sitten lämmittää parilla pesällisellä kiertoilmatakkaakin, se lämmittää ison takkahuoneen ja kamareita hyvin. Tupakeittiössä ja olohuoneessa emme ole pitäneet sähköpattereita päällä yli 15 vuoteeen, samoin tuolla vain takimmaisessa kamarissa vähän päällä ollut sähköpatteri aamun jäähtymistä varten. Hyvin on pärjätty, ja sähköä säästetty! Kun muutimme tähän, niin yhden talven palelimme vaikka oli joka huoneessa patterit päällä (ja haisivat vielä pahalle, kai siihen pintaan paloikin kaikki pöly?)

Silloinen takka oli avonainen, savuutti, ei poltettu usein kun lapset pieniä ja niin epämukavaa sen savun takia. Sitten mies teki lämpöremontin seuraavana kesänä ulkoseiniin ja katolle puhallusvillaa, ja myöhemmin takkaan lasiluukun ja muurasi lisätiiliä takan sisään (en tiedä mikä siinä on ideana). Aika paljon vaan savua muodostuu tulipesään palamisen alkuvaiheessa, ja piipustakin tuppaa, eli olisikohan parempi aloittaa polttaminen pienemmällä puumäärällä? Mies mielellään lyö pesän aika täyteen, pystyyn puut sinne. Luukku on tehdastekoinen, ilmarakoja alareunassa itse suurennettu, ja pellissä kun suora ja kierto, niin säätelee vetoa sillä. Riittääköhän piipussa "laajuutta" vai mitä se on, savun määrälle? mitä vahinkoa on, jos liian pieni/laaja? Sauna on sitten seinän takana. Pukuhuoneessa joskus on savun tuntua kun takkaa on poltettu, semmonen noen haju vähän.

Vedon tuntua on kovemmilla pakkasilla varsinkin keittiön lattialla vähän, kun ikkuna raollaan, mutta hyvä on hengittää kun on raikasta. Kun olen kokeillut raollaan olevan ikkunan luona, niin huomaa että lämmintä ilmaa poistuu lasin yläosasta, ja kylmää tulee alareunasta, niin johtuuko vaan tuuletusluukun korkeudesta, vai tapahtuisiko sama myös puöreän reiän kyseessäollen, pienemmässä mitassa? Jos kapea kaistale vaan ikkunan yläpuolella, se poistaisi huoneen yläosan lämmintä ilmaa, ei tuo raikasta korvausilmaa? Joku edellinen kirjoittaja sanoi kyllä, että sekoittuisi lämpimään ilmaan, ei tuntuisi niin vetoa sitten. Samasta asiasta tuli mieleen saunan ilmanvaihto, että jos ei johdeta ulkoa raikasta ilmaa istumakorkeudelle, niin se ei sitten nouse ihmiselle asti ennenkuin tarpeeksi on poistunut lämmintä yläilmaa pois? meiän isäntä ei ainakaan hevillä päästä löylyjä ulos ennenkuin lopettaa lauteella käymisen (ja kylmässä vedessä pulahtamisen siinä välillä! ) :) Sitten voi päästää höyryt ulos. Ja sanoo mies niinkin, että ulkosaunassa kun lattian ja seinän välissä rako, että sieltä tulee tarpeeksi raitista kiukaalle ja kylpijöille, ei tarvitse vetää ilmaputkea lauteille asti. En tiedä, kun en itse ota löylyjä. Sisäsaunassa on se putki, ei yllä aivan kiukaan tasalle kyllä. Itse tykkään siitä kun uutta happea tulee.

Lue lisää

>> "Jos kapea kaistale vaan ikkunan yläpuolella, se poistaisi huoneen yläosan lämmintä ilmaa, ei tuo raikasta korvausilmaa?"

Jos näin kävisi, niin silloin rakennuksen ilmanvaihto on totaalisen pielessä... Normaalisti ilmanvaihto toimii siis niin, että 'käytetty' sisäilma poistuu joko painovoimaisesti tai koneellisesti katolle (joko ilmanvaihtohormin tai ilmanvaihtokanavan kautta). Ja korvausilmaventtiilistä tällöin imeytyy vastaava määrä uutta raitista ilmaa sisälle. Ilmanpoisto siis aiheuttaa vähäisen alipaineen rakennuksen sisälle ja tästä johtuen ilmaa imeytyy räppänästä vain sisään, ei todellakaan poistu ulospäin.

Oma lukunsa sitten tietysti ovat vanhat harvahkot rakennukset, joissa erillisiä korvausilmaventtiilejä ei ole, vaan korvausilma imeytyy sisälle hallitsemattomasti rakenteiden läpi. Myöskään nykyaikaisen koneelliseen tulo/poistoilmanvaihdon tapauksessa ei passiivisia korvausilmaventtiilejä tarvita, vaan tuore ilma puhalletaan sisään ilmanvaihtokanavien kautta (lämmitettynä).

Pienikin tuuletusikkuna on kooltaan niin suuri, että ikkunan raollaan pitämistä voi verrata korvausilmaventtiilin toimintaan. Ja lisäksi ikkunan korkea muoto aiheuttaa juuri kuvaamasi kaltaisen lämpimän ilman karkaamisen ikkunan yläreunasta (painovoimaisesti, koska lämmin ilma on kylmää kevyempää) - mutta tämä on siis mahdollista vain siksi, että vastaava määrä kylmää ilmaa virtaa sisään ikkunan alareunasta...

No ei todellakaan ulkoseinään, vaan ihan tulipesän ilmanoton viereen! Mieluiten uunin/takan sisälle. Siis ei lämmitettyä ilmaa palamiseen. Se ilmamäärä on muutes valtava. Käytännössä koko talon ilmat vaihtuu polton aikana. Sen takia just vanhat talot jäähtyy uunia lämmitettäessä vähäksi aikaa. Siis kovalla pakkasella.

et voi olla kirjoitti:

No ei todellakaan ulkoseinään, vaan ihan tulipesän ilmanoton viereen! Mieluiten uunin/takan sisälle. Siis ei lämmitettyä ilmaa palamiseen. Se ilmamäärä on muutes valtava. Käytännössä koko talon ilmat vaihtuu polton aikana. Sen takia just vanhat talot jäähtyy uunia lämmitettäessä vähäksi aikaa. Siis kovalla pakkasella.

Lue lisää

Että on meillä kun puuhella on keittiössä niin siinä hormissa on se pyöreä säädettävä ilmanpoisto aukko, ja se on aina käytännössä vähän ainakin auki, kesällä koko ajan. Se on vaan hankala kun se on just sen valurautaisen hellankannen yläpuolella,niin siinähän tahtoo lämpöäkin mennä jos on auki lämmittäessä. Jos ois vastakkaisella puolen? Viehän se kyllä höyryjäkin siitä kun keittelee. Wc on eteisen vieressä, niin sieltä tuntuu kanssa kunnolla ilma poistuvan. Se vaan on huvittava ollut huomata, että jos hellassa tuli, ja eteisen ja wcn ovi auki niin (varsinkin ISÄNNÄN viipyessä siellä) niin on naurettu yhdessä miten hellan veto vetää myös vessan tuoksut siihen hellan eteen! että "semmoinen" kaasupoltin.

Takkahuoneessa ei ole muurissa tuota valkoista pyöreää luukkua, mutta kaippa siitä kun pelti auki niin jonkun verran vaihtuu siitäkin.

Ja mitä se on se, että parissa tunnissa pitäis huoneilman kerran vaihtua kokonaan? mitenhän käytännössä sitten, paitsi nämä koneelliset kun on. Viekös keskusimuri kanssa sen ilmamäärän jonnekin komeroon missä on se säiliö? tarvii olla samalla myös koneellinen ilmanvaihtoko? En ole aiemmin näistä mistään katellut, eikä kauan ollut nettikään vielä. Kai paljonkin tietoa saatavilla asiasta kuin asiasta kun vaan ehtisi ja osaisi oikeasta paikasta hakea.

Vaikkei meillä olekaan pattereita keittiön, olohuoneen ja takkahuoneen ikkunoitten edessä, ei silti ole sitä höyrystymistä laseihin juuri koskaan. Kovilla pakkasilla on vähän kertynyt keittiössä huurua jos on jäänyt yöksi rullaverho alas, se pitäisi muistaa nostaa ylös aina. Pitäisi oikein muistaa kysyä miesväeltä, kuinka paljon sähköä on säästynyt kun puilla lämmitetty. Enimmät puut saatu tutuilta suoraan metsästä, mies itse karsinut ja ajanu pihaan, ja laudanpätkää saanut työmaaltaan halvalla. Aikaisemmat asukkaat lämmitti suoralla sähköllä, ja vanhat patterit, ja harva talo.

et voi olla kirjoitti:

No ei todellakaan ulkoseinään, vaan ihan tulipesän ilmanoton viereen! Mieluiten uunin/takan sisälle. Siis ei lämmitettyä ilmaa palamiseen. Se ilmamäärä on muutes valtava. Käytännössä koko talon ilmat vaihtuu polton aikana. Sen takia just vanhat talot jäähtyy uunia lämmitettäessä vähäksi aikaa. Siis kovalla pakkasella.

Lue lisää

Näinhän siin kävi kuten ennustin.Neropatti löytyi varsin pian.
Kyllä se vaan niin on,että sinne ulkoseinään se kuuluu, ja nimenomaan siksi että ilma ei menisi kylmänä pesään ja tekisi niitä ongelmia-eli pudottaa lämpötilaa,rapauttaa pesää jne.
Suoraan pesän(tai tuhkapesään tuotuna)alla se on suorastaan turvallisuusriski..niinkö puolilaiton juttu.Rakentämismääräykset!
Eli ei jääkylmää ilmaa vaan lämmitettyä->siksi sinne seinään ja tietysti omat sulkuventtiilit.
Teoreettinen ilmamäärä on 8m3/puukilo, eli 4 kilon pesällinen tarvitsee 32 mottia ilmaa tunnin palon aikana joka on 9 litraa sekunnissa, eli eipä juuri paskaakaan.
Mutta kuten sanottu- tyypillinen LVI-suunnitteluinsinööri piirtää viisauksissaan röörin komeasti pesän alle ja onniomakotirakentajat uskoo siihen kuin kirveen silmään.

Muurari11 kirjoitti:

Näinhän siin kävi kuten ennustin.Neropatti löytyi varsin pian.
Kyllä se vaan niin on,että sinne ulkoseinään se kuuluu, ja nimenomaan siksi että ilma ei menisi kylmänä pesään ja tekisi niitä ongelmia-eli pudottaa lämpötilaa,rapauttaa pesää jne.
Suoraan pesän(tai tuhkapesään tuotuna)alla se on suorastaan turvallisuusriski..niinkö puolilaiton juttu.Rakentämismääräykset!
Eli ei jääkylmää ilmaa vaan lämmitettyä->siksi sinne seinään ja tietysti omat sulkuventtiilit.
Teoreettinen ilmamäärä on 8m3/puukilo, eli 4 kilon pesällinen tarvitsee 32 mottia ilmaa tunnin palon aikana joka on 9 litraa sekunnissa, eli eipä juuri paskaakaan.
Mutta kuten sanottu- tyypillinen LVI-suunnitteluinsinööri piirtää viisauksissaan röörin komeasti pesän alle ja onniomakotirakentajat uskoo siihen kuin kirveen silmään.

Lue lisää

ja tosiaan tarpeeton viedä sitä suoraan uunin sisälle. Eikä sitä sinne kukaan järkevä suunnittelija laita.

laiton putki kirjoitti:

ja tosiaan tarpeeton viedä sitä suoraan uunin sisälle. Eikä sitä sinne kukaan järkevä suunnittelija laita.

Mistähän se laittomuus siihen tulee? Kyllä se kuuluu nimenomaan sinne uunin sisään. Matalaenergia ja passiivi tulee, halusit tai et! Ja siitä rapautumisesta sen verran, että kyllä sitä on tutkittu ja testattu ja ei se vaikuta uunin kuntoon mitenkään. Uunin hyötysuhteeseen kylläkin. Se rapautuminen taitaa olla joku urbaani lekenda. Ulkoseinän puhkojat ja miiluttajat ovat jäänne menneiltä vuosikymmeniltä.

putken asentaja kirjoitti:

Mistähän se laittomuus siihen tulee? Kyllä se kuuluu nimenomaan sinne uunin sisään. Matalaenergia ja passiivi tulee, halusit tai et! Ja siitä rapautumisesta sen verran, että kyllä sitä on tutkittu ja testattu ja ei se vaikuta uunin kuntoon mitenkään. Uunin hyötysuhteeseen kylläkin. Se rapautuminen taitaa olla joku urbaani lekenda. Ulkoseinän puhkojat ja miiluttajat ovat jäänne menneiltä vuosikymmeniltä.

Lue lisää

Maailman yksinkertaisin asia on tehdä 110 reikä ulkoseinään.Oikeaoppisesti.
Passiivit ja muut matalaenergiat on turhaa hömpötystä, ilmavirran kulku tuon venttiilin kautta on 1% koko talon ilmanvaihdosta,joten sillä ei ole passiivihömpötykseen mitään merkitystä.
Tulipesässä puhtaan palamisen saavuttamiseksi pyritään mahdollisimman suureen lämpötilaan- sitä ei edesauta pahimmillaan -30 asteinen ilma.
Rapautumista tapahtuu se on tosiasia,ja kylmä ilma pudottaa rajusti lämpötilaa sijassa.
No ei se nyt ihan laiton ole, mutta ei voi päättyä ulkona puurakenteisen seinän viereen.

Joka tapauksessa- röörin veto takan alle/eteen on rakenteellisesti huonoin mahdollinen ratkaisu palamisilman johdattamiseksi- oli sitten kyseessä massiivi,passiivi- tai muu nimihirviöasumus.

Reikä seinään ja sillä siisti,toimii niinkuin junan vessa, eikä tartte höpöttää turhasta, piste.

Muurari11 kirjoitti:

Näinhän siin kävi kuten ennustin.Neropatti löytyi varsin pian.
Kyllä se vaan niin on,että sinne ulkoseinään se kuuluu, ja nimenomaan siksi että ilma ei menisi kylmänä pesään ja tekisi niitä ongelmia-eli pudottaa lämpötilaa,rapauttaa pesää jne.
Suoraan pesän(tai tuhkapesään tuotuna)alla se on suorastaan turvallisuusriski..niinkö puolilaiton juttu.Rakentämismääräykset!
Eli ei jääkylmää ilmaa vaan lämmitettyä->siksi sinne seinään ja tietysti omat sulkuventtiilit.
Teoreettinen ilmamäärä on 8m3/puukilo, eli 4 kilon pesällinen tarvitsee 32 mottia ilmaa tunnin palon aikana joka on 9 litraa sekunnissa, eli eipä juuri paskaakaan.
Mutta kuten sanottu- tyypillinen LVI-suunnitteluinsinööri piirtää viisauksissaan röörin komeasti pesän alle ja onniomakotirakentajat uskoo siihen kuin kirveen silmään.

Lue lisää

>> "Suoraan pesän(tai tuhkapesään tuotuna)alla se on suorastaan turvallisuusriski..niinkö puolilaiton juttu.Rakentämismääräykset!"

Kerropa nyt vielä se Suomen rakentamismääräyskokoelman osa ja kohta minkä perusteella tämä on kielletty. Sitten uskon :)


>> "Teoreettinen ilmamäärä on 8m3/puukilo, eli 4 kilon pesällinen tarvitsee 32 mottia ilmaa tunnin palon aikana joka on 9 litraa sekunnissa, eli eipä juuri paskaakaan."

Enpä nyt sanoisi ihan niinkään. Esimerkiksi koneellisessa tulo/poistoilmanvaihdossakin tuo 9 litraa sekunnissa voisi olla tavanomaisen poistoilmaventtiilin virtaama. Eli kyllä sillä merkitystä on. Ja kuten sanoit, tuo on palamisen teoreettinen ilmamäärä, todellinen lienee jonkinverran suurempi (eli hormiin poistuu painovoimaisesti myös kuumennutta ilmaa pelkkien palokaasujen lisäksi).

Muurari11 kirjoitti:

Maailman yksinkertaisin asia on tehdä 110 reikä ulkoseinään.Oikeaoppisesti.
Passiivit ja muut matalaenergiat on turhaa hömpötystä, ilmavirran kulku tuon venttiilin kautta on 1% koko talon ilmanvaihdosta,joten sillä ei ole passiivihömpötykseen mitään merkitystä.
Tulipesässä puhtaan palamisen saavuttamiseksi pyritään mahdollisimman suureen lämpötilaan- sitä ei edesauta pahimmillaan -30 asteinen ilma.
Rapautumista tapahtuu se on tosiasia,ja kylmä ilma pudottaa rajusti lämpötilaa sijassa.
No ei se nyt ihan laiton ole, mutta ei voi päättyä ulkona puurakenteisen seinän viereen.

Joka tapauksessa- röörin veto takan alle/eteen on rakenteellisesti huonoin mahdollinen ratkaisu palamisilman johdattamiseksi- oli sitten kyseessä massiivi,passiivi- tai muu nimihirviöasumus.

Reikä seinään ja sillä siisti,toimii niinkuin junan vessa, eikä tartte höpöttää turhasta, piste.

Lue lisää

>> "ilmavirran kulku tuon venttiilin kautta on 1% koko talon ilmanvaihdosta"

Aiemmassa laskelmassasi sanoit yhden pesällisen polton vaativan korvausilmaa 32 kuutiometriä tunnissa. Tavanomaisesti rakennuksen ilma mitoitetaan vaihtumaan noin kerran tunnissa. Yhden prosentin mukaan laskien sinulla on siis vaatimaton 3200 kuutiometrin lukaali :D Meillä keskivertotaviksilla korvausilman osuus pyörii pikemminkin 10%:n kieppeillä kokonaisilmanvaihdosta.

Tarvittee ihan lukea useamman kerran ja sulatella rauhassa! Tuhannet kiitokset Kotitarvekäristäjälle.

Meillä aika tiukka talo varmaan. Kun aukaisee ulko-oven vaikka niin takkahuoneen ja olohuoneen välinen ovi liikahtaa välittömästi. Myös huonekorkeus matala, no, lämpiää pienempi ilmatila nopeammin. Melko lämmintä on yläkaappien ylähyllyjen kohdalla (en pidä ruoka-aineita).

Miksi menee samassa hormissa vierekkäin savupiippu ja ilmanpoisto ? Eli voisi tuoda savuista ilmaa alaspäin sisälle, jos ei muualta saa se hella?

Ja jos ei pakkasillakin pidä ikkunaa edes himpun rakosellaan, niin vetää kait wcn katon kautta venttiilistä ilmaa koska siellä tulee tosi kylmä(ja raikas)

Sanokaas joku neuvo mitä tehdä, kun joskus alkanut kiuas esim "humpsuttamaan" ilmaa, ehkä liiasta nopeasta palamisesta alussa ,liikaa helposti syttyvää? Ilmaa sai putkesta hyvin. Panin heti tuhkaluukun aivan pienimmilleen, ja painoin varmuudeksi yläluukkua tiukasti kun säikähdin oikeasti! Olisiko pitänyt avata yläluukku aivan auki, silläkö aaltomainen hums hums loppuisi? Vai sekö olisi vienyt mennessään "tuhkatkin pesästä"?
Peltiäkin pienensin hädissäni, ei ollut mitään kokemusta tuommoisesta.

Sai olla kuitenkin viimeinen kerta kun laitoin pahvia yms niin paljon kerralla! Nämä pitää varmaan itse kokea ennenkuin tajuaakaan. Olisi vaan säästynyt säikähykseltä jos tämänkin olisi joku selittänyt joskus, että mitä ja miksi! (Huh)

Näköjään porukka haluaa röörittää takanalustan.
No,eihän se menoa tietysti haittaa.
Mahtuuhan sinne muutama kuokallinen pruukiakin sopivasti.
Hyviä korvausilmoja toivottelee muurari11

Muurari 11 kirjoitti:

Näköjään porukka haluaa röörittää takanalustan.
No,eihän se menoa tietysti haittaa.
Mahtuuhan sinne muutama kuokallinen pruukiakin sopivasti.
Hyviä korvausilmoja toivottelee muurari11

Lue lisää

Uskallatko tunnustaa, että oot laittanu? Muista IP:t.

et varmaan kirjoitti:

Uskallatko tunnustaa, että oot laittanu? Muista IP:t.

ku rööri sattuu olemaan takan alla, niin kärryllinen multaa,se on varma.
Koska;Se on epäsuositeltava ratkaisu.
Sano mitä sanot!

oli tuossa tyhmälle minulle... kirjoitti:

Tarvittee ihan lukea useamman kerran ja sulatella rauhassa! Tuhannet kiitokset Kotitarvekäristäjälle.

Meillä aika tiukka talo varmaan. Kun aukaisee ulko-oven vaikka niin takkahuoneen ja olohuoneen välinen ovi liikahtaa välittömästi. Myös huonekorkeus matala, no, lämpiää pienempi ilmatila nopeammin. Melko lämmintä on yläkaappien ylähyllyjen kohdalla (en pidä ruoka-aineita).

Miksi menee samassa hormissa vierekkäin savupiippu ja ilmanpoisto ? Eli voisi tuoda savuista ilmaa alaspäin sisälle, jos ei muualta saa se hella?

Ja jos ei pakkasillakin pidä ikkunaa edes himpun rakosellaan, niin vetää kait wcn katon kautta venttiilistä ilmaa koska siellä tulee tosi kylmä(ja raikas)

Sanokaas joku neuvo mitä tehdä, kun joskus alkanut kiuas esim "humpsuttamaan" ilmaa, ehkä liiasta nopeasta palamisesta alussa ,liikaa helposti syttyvää? Ilmaa sai putkesta hyvin. Panin heti tuhkaluukun aivan pienimmilleen, ja painoin varmuudeksi yläluukkua tiukasti kun säikähdin oikeasti! Olisiko pitänyt avata yläluukku aivan auki, silläkö aaltomainen hums hums loppuisi? Vai sekö olisi vienyt mennessään "tuhkatkin pesästä"?
Peltiäkin pienensin hädissäni, ei ollut mitään kokemusta tuommoisesta.

Sai olla kuitenkin viimeinen kerta kun laitoin pahvia yms niin paljon kerralla! Nämä pitää varmaan itse kokea ennenkuin tajuaakaan. Olisi vaan säästynyt säikähykseltä jos tämänkin olisi joku selittänyt joskus, että mitä ja miksi! (Huh)

Lue lisää

Sinulla on ilmeisesti painovoimainen ilmanvaihto. Miten on kovausilmaventtiilit? Tulisijan veto on painovoimaisen ilmanvaihdon vetoa suurempi ja ilma kulkee helposti väärään suuntaan. Muutenkin painovoimaisessa on ongelmana että ilma vaihtuu jos vaihtuu ja suuntakin voi kääntyä vaikkapa tuulen mukaan. Painovoimaisen ilmanvaihdon moottorina toimii sisä- ja ulkolämpötilojen ero. Pakkasella voimaa riittää ja lämpimällä ei.

"Miksi menee samassa hormissa vierekkäin savupiippu ja ilmanpoisto ?"

Lämpimässä hormissa on vetoa kesälläkin(jos hellaa käytetään ympäri vuoden). Näin se on mitä mainioin paikka ilmanpoistolle ja painovoimainen ilmanvaihto toimii kohtuulisesti kesälläkin.

" Eli voisi tuoda savuista ilmaa alaspäin sisälle, jos ei muualta saa se hella?"

Noinhan siinä käy. Varsinkin nyt kun ulkona on lämmintä ja painovoimaisessa ei ole juuri voimaa, niin suunta voi kääntyä. Onko korvausilmaventtiilit auki/olemassa.

Uusissa taloissa ilmanvaihto ei käänny väärään suuntaan kun ilmaa liikutetaan puhaltimilla.

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Sinulla on ilmeisesti painovoimainen ilmanvaihto. Miten on kovausilmaventtiilit? Tulisijan veto on painovoimaisen ilmanvaihdon vetoa suurempi ja ilma kulkee helposti väärään suuntaan. Muutenkin painovoimaisessa on ongelmana että ilma vaihtuu jos vaihtuu ja suuntakin voi kääntyä vaikkapa tuulen mukaan. Painovoimaisen ilmanvaihdon moottorina toimii sisä- ja ulkolämpötilojen ero. Pakkasella voimaa riittää ja lämpimällä ei.

"Miksi menee samassa hormissa vierekkäin savupiippu ja ilmanpoisto ?"

Lämpimässä hormissa on vetoa kesälläkin(jos hellaa käytetään ympäri vuoden). Näin se on mitä mainioin paikka ilmanpoistolle ja painovoimainen ilmanvaihto toimii kohtuulisesti kesälläkin.

" Eli voisi tuoda savuista ilmaa alaspäin sisälle, jos ei muualta saa se hella?"

Noinhan siinä käy. Varsinkin nyt kun ulkona on lämmintä ja painovoimaisessa ei ole juuri voimaa, niin suunta voi kääntyä. Onko korvausilmaventtiilit auki/olemassa.

Uusissa taloissa ilmanvaihto ei käänny väärään suuntaan kun ilmaa liikutetaan puhaltimilla.

Lue lisää

Kun ei ole niitä vempeleitä laitettuna. Vaikka vois varmaan vanhaankin taloon. Ei ole niitä korvausilmaventtiileitä, niin siksi pidetäänkin tuuletusikkunaa rakosellaan. Monen mielestä varmaan huono tuo tuuletusikkunan käyttö, ehkä ukko vielä innostuu joku päivä tekemään ne oikeat reiät?

Kesällä ei puuhellassa ole polteltu, mutta heti kun vähän jäähtyy niin sitten on ruvettu. Joskus sitten on jouduttu polttelemaan pienessä horminluukussa paperia kun ei ole heti ruvennu vetämään, ja lyöny savua. Nyt on aina testattu ekana pienellä paperinpoltolla hellassa.

Kesällä on paljon pidetty ovia ja ikkunoita sepposen selällään, silloin ei ongelmia etteikö ois raikasta. Ja pakkasilla on todellakin oiva ilmanvaihto kun hellassa tuli. Sitä ei ole tullut koskaan ennen ajatelleeksi muuten, että mitä eroa tai haittaa on kylmän/lämpimän ilman otolla tulipesään. Sais sen vanhan "käytetyn" ilman kierrätettyä palamisen kautta ulos?

Poika selitti minulle viisaasti, että "ne on kuule äiti happi ja ilma vähän eri asiat". Mulle ne on olleet synonyymejä.

Sen tiedän kyllä miltä tuntuu päänpuristus parin tunnin kuluttua jos ukko on unohtanut raottaa ikkunan, ja tehnyt tulet, lisäillyt puita, oikaissut sohvaan, ja itse olen vaikka lukenut kirjaa kamarissa enkä tiennyt tilanteesta! Kun joku jopa sanonut, että kuvittelen muka että ilma loppuu! :/

aloittaja kirjoitti:

Kun ei ole niitä vempeleitä laitettuna. Vaikka vois varmaan vanhaankin taloon. Ei ole niitä korvausilmaventtiileitä, niin siksi pidetäänkin tuuletusikkunaa rakosellaan. Monen mielestä varmaan huono tuo tuuletusikkunan käyttö, ehkä ukko vielä innostuu joku päivä tekemään ne oikeat reiät?

Kesällä ei puuhellassa ole polteltu, mutta heti kun vähän jäähtyy niin sitten on ruvettu. Joskus sitten on jouduttu polttelemaan pienessä horminluukussa paperia kun ei ole heti ruvennu vetämään, ja lyöny savua. Nyt on aina testattu ekana pienellä paperinpoltolla hellassa.

Kesällä on paljon pidetty ovia ja ikkunoita sepposen selällään, silloin ei ongelmia etteikö ois raikasta. Ja pakkasilla on todellakin oiva ilmanvaihto kun hellassa tuli. Sitä ei ole tullut koskaan ennen ajatelleeksi muuten, että mitä eroa tai haittaa on kylmän/lämpimän ilman otolla tulipesään. Sais sen vanhan "käytetyn" ilman kierrätettyä palamisen kautta ulos?

Poika selitti minulle viisaasti, että "ne on kuule äiti happi ja ilma vähän eri asiat". Mulle ne on olleet synonyymejä.

Sen tiedän kyllä miltä tuntuu päänpuristus parin tunnin kuluttua jos ukko on unohtanut raottaa ikkunan, ja tehnyt tulet, lisäillyt puita, oikaissut sohvaan, ja itse olen vaikka lukenut kirjaa kamarissa enkä tiennyt tilanteesta! Kun joku jopa sanonut, että kuvittelen muka että ilma loppuu! :/

Lue lisää

Et välttämättä kuvittele ollenkaan jos tuntuu että "ilma loppuu" kun tulisijaa käytetään. Kun teillä ei ole korvausilmaventtiileitä niin ilma tulee jostain raosta, lattian alta, seinän välistä tms.. Ilmanlaatu voi huonontua kun lattian alta voi tulla maaperän hajuja/mätänemiskaasuja, seinän välistä voi tulla villapölyä jne.

Yritä tunnustella ja haistella ilmaa onko siinä oikeasti eroa tulisjan polton aikana. Vaikea tietysti päästä ennakkokäsityksestä eroon kun ei ihan sokkotestiä voi tehdä. Tuntemuksesi voi ehkä viestiä jostain piilossa olevasta rakennusongelmasta. (tai sitten se on vain kuvittelua :))

" Sais sen vanhan "käytetyn" ilman kierrätettyä palamisen kautta ulos? "
Tuo on totta. Tulisija vaihtaa ilmaa ja tähän on perustunut paljolti vanhojen talojen ilmanvaihto. Niissä on lämmitetty vain puilla ja hellakin toimi puilla. Hellaa kun on käytetty kesälläkin niin hormissa on ollut vetoa.

Kerrankin kunnolla perusteltu ja todellisilla esimerkkiluvuilla hyvin höystetty vastaus. Epämääräisten perustelemattomien mutuilujen (jotka esitetään hyvin voimakkainakin mielipiteinä) vastapainoksi tällaisia on ilo lukea!

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Et välttämättä kuvittele ollenkaan jos tuntuu että "ilma loppuu" kun tulisijaa käytetään. Kun teillä ei ole korvausilmaventtiileitä niin ilma tulee jostain raosta, lattian alta, seinän välistä tms.. Ilmanlaatu voi huonontua kun lattian alta voi tulla maaperän hajuja/mätänemiskaasuja, seinän välistä voi tulla villapölyä jne.

Yritä tunnustella ja haistella ilmaa onko siinä oikeasti eroa tulisjan polton aikana. Vaikea tietysti päästä ennakkokäsityksestä eroon kun ei ihan sokkotestiä voi tehdä. Tuntemuksesi voi ehkä viestiä jostain piilossa olevasta rakennusongelmasta. (tai sitten se on vain kuvittelua :))

" Sais sen vanhan "käytetyn" ilman kierrätettyä palamisen kautta ulos? "
Tuo on totta. Tulisija vaihtaa ilmaa ja tähän on perustunut paljolti vanhojen talojen ilmanvaihto. Niissä on lämmitetty vain puilla ja hellakin toimi puilla. Hellaa kun on käytetty kesälläkin niin hormissa on ollut vetoa.

Lue lisää

Olet erittäin samaa mieltä kotikärventäjän kanssa ilmansaannista.

Hieman ihmettelen ihmisten tärkeysjärjestyksiä. Sillä ei ole merkitystä, vaikka nupissa heittää kun on huono ilma, mutta takan pitää palaa hyvin.

Nykyaikaisessa talossa, kuten nykyisessä minkä rakensin ei takkojen käyttö tuota mitään ongelmaa. Ikkunoita en ole avannut ikinä muuta kuin pesua varten. Talvella kun lämpötilaero on iso, niin sen kuin sytyttää takan. Tuossa pari viikkoa sitten kun ilma oli vielä lämminta ja en ollut käyttänyt takkaa kevään jälkeen ja piippu oli kylmä/ kostea, niin sytyttäessä olisi ehkä tullut savut sisälle, mutta painoin takkakytkintä, niin se muodosti hetkeksi ylipaineen taloon ja takka veti iloisesti. Takkakytkin maksoi ehkä 30 juuroa. Huomattavasti parempi ja halvempi ratkaisu, kuin erilaiset putkiviritykset.

Itsellä kaksi takkaa, eikä mitään ongelmia ole, vaikka mitään räppäni ei ole. Ei ole mitään kylmää vetoa sisällä, eikä takkojen kanssa ongelmia.

Painovoimainen ilmanvaihto on ollut hyvä ja toimiva aikoinaan. Nyt kun ihmiset ovat alkaneet tiivistää talojaan, niin 95% unohtaa että tuosta ilmanvaihdosta voi olla ihmisille ja talolle jotain hyötyäkin. Ikkunat tiivistetään ja karmien raot tukitaan. Raittiille ilmalle ei löydy enään riittävästi tuloreittejä. Lopputuloksena on sisäilman laadun romahtaminen. Tämä aiheuttaa hiilidioksipitoisuuden nousemista, mikä tuntuu parhaiten jyskyttävänä päänsärkynä aamuisin esim. jos makkarin ovi on yön kiinni. Talvisin ikkunat huurtuvat, tai jopa jäätyvät kun kosteus nousee puutteellisen ilmanvaihdon seurauksena isoksi. Varsinkin talvella alipaine kasvaa pullotalossa ja korvausilma revitään rakenteiden lävitse, josta saadaan iloisesti kaikki paskat sisälle. Paskalla en tässä tarkoita kirjaimellisesti paskaa, vaan erilaisia kemiallisisa yhdisteitä, hometta, pölyä, pienhiuykkasia jne. Talvella kohonnut ilmankosteus kulkeutuu hörynpaineen (vastaa helposti n. 50Pa painetta) avulla rakenteisiin ja tuolla kastepisteen seurauksena tiivistyy vedeksi rakenteisiin.

Säästäminen on monelle niin iso juttu. Kun taloa alkaa tiivistämään, niin kannattaisi hieman miettiä minkä kustannuksella (ihmiset & rakennus)tämä tehdään.

Kuutiokoneet jäättyvät joskus se on fakta, mutta ei ne koko ajan pakkasella ole niin jäässä että sulatus käynnistyy.
Olen seurannut Ilto x100:sen toimintaa,siinä on ledi mikä ilmaisee kun kenno on sulatus toiminassa,kovinkaan usein niin ei tapahdu koska infrapuna anturi "näkee" milloin kuutio on jäässä,jos sulatus toiminto pelkän termostaatin varasssa pätkii kone huomattavasti enemmän.
Olen muutaman kerran avannut koneen kun ulkona noin 15 astetta pakkasta ja jäätä oli vain vähän reunoilla mutta kenno muuten täysin auki,lähinnä saunomisen ja suihkussa käynnin jälkeen reilummilla pakkasilla sulatus lähtee käyntiin kohonneen kosteuden takia muuten ei juuri ollenkaan.