Miksi valehtelet minulle?
Haluat antaa itsestäsi
lämpimän ja empaattisen kuvan.
Kehoitat avoimuuteen, taakkojen jakamiseen
suoruuteen, rehellisyyteen.
Mitä teet kun annan sinulle vihani?
Käännät katseesi pois
et ole huomaavinasi.
Olet välinpitämätön,
sinua ei kiinnosta.
Sanot: en jaksa kantaa sinun kuormaasi.
Tai mikä pahinta
hyssyttelet hiljaiseksi.
Miksi jauhat tällaista skeidaa?
Haluat kyllä kurkistella ihmisten elämään,
mutta vain omilla ehdoillasi
ja omista lähtökohdistasi käsin.
Olet fariseus ja julma sellainen.
Jukraviti miten vihaan sinua!
Sen sanominen ääneen helpottaa.
Älä leiki enää kanssani.
Sinulta on pääsy kielletty elämääni,
pystytän seinän välillemme,
siinä lukee: STOP!
Haluat antaa itsestäsi
lämpimän ja empaattisen kuvan.
Kehoitat avoimuuteen, taakkojen jakamiseen
suoruuteen, rehellisyyteen.
Mitä teet kun annan sinulle vihani?
Käännät katseesi pois
et ole huomaavinasi.
Olet välinpitämätön,
sinua ei kiinnosta.
Sanot: en jaksa kantaa sinun kuormaasi.
Tai mikä pahinta
hyssyttelet hiljaiseksi.
Miksi jauhat tällaista skeidaa?
Haluat kyllä kurkistella ihmisten elämään,
mutta vain omilla ehdoillasi
ja omista lähtökohdistasi käsin.
Olet fariseus ja julma sellainen.
Jukraviti miten vihaan sinua!
Sen sanominen ääneen helpottaa.
Älä leiki enää kanssani.
Sinulta on pääsy kielletty elämääni,
pystytän seinän välillemme,
siinä lukee: STOP!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kiitos viha.
Teit tehtäväsi.
Voin pudottaa sinut tienposkeen.
Mitä siihen tarvittiin?
Monta päivää,
aggressiivista musiikkia,
miettimistä.
Kuorin itseäni kuin sipulia,
kerros kerrokselta.
Kun luulin tulleeni perille
löysin uuden kerroksen,
kunnes vihdoin törmäsin valkeaan ytimeen.
Kerroksilla oli erilaisia nimiä:
Yksinäisyys,
huomionkipeys,
läheisyydentarve.
Ytimestä löysin kateuden.
Se on synneistäni
huomaamattomin, pienin,
vähiten häiritsevä.
Joskus luulen, että sitä ei olekaan.
Mutta siellä se on ytimessä.
Tunnen itseni nyt paremmin.
En pidä siitä mitä löysin,
en vielä osaa armahtaa itseäni.
Jatkan nyt matkaani tällaisena rujona, avonaisin haavoin.
Etsin lähimmän sidontapaikan.
En halua haavojeni tulehtuvan.
Sitä kipua en enää jaksaisi.
Mitä muuta opin?
Kanna kuormasi yksin.
Kenestäkään muusta ei ole sitä jakamaan.
Jokaisella on omansa.
Opin myös että toinen ihminen ei ole sen kummempi kuin minäkään.
Syytä häpeään ei siis oikeastaan ole.
Matkalla sidontapaikalle askeleeni on hieman kevyempi.
Musiikki on vaihtunut.
Marssiani tahdittaa nyt pan-huilu.
Stefan Nicolain: Never On Sunday.
Kiitos sinulle Ihminen
joka laitoit tämän prosessin alulle.
En vihaa sinua enää.
Kun katson sinua,
katson itseäni.
Saanko laskea pystyttämäni STOP- merkin alas?