Tämä on siis tilanne:
* Vanhemmillani ei ollut avioehtoa eli kaikki puoliksi
* Asuntolainaa 40 000e
* Autolainaa n.2300e
* Veljelleni olivat takaamassa 8000e, jota joutuvat nyt maksamaan
* Varsinaista omaisuutta ei ole (kuten metsää, peltoa tms.)
* Vanhempani kävivät oikeutta käräjillä muutamasta asiasta, jossa ovat joutuneet jo korvaamaan muille. Vielä päätöksiä tulematta siitä kuka omistaa mitä ja mitä joutuu maksamaan ja tekemään muutoksia omistamallaan tontilla.
Koskeeko tämä viimeisin kuinka minua ja sisaruksiani, nyt kun isää ei ole, joka joutuisi korvaamaan? Vai korvaako äiti vain omalta osaltaan?
Onko velkavastuu jo vältetty sillä, että tekee perunkirjoituksen ajoillaan ja toimittaa sinne kaikki mahdolliset? Entä missä tapauksessa pitää pesä antaa pesänselvittäjälle ja mitä se käytännössä tarkoittaa?
Voiko tästä kaikesta huolimatta tehdä silti perinnönjaon ja kannattaako sekin vasta tehdä sitten, jos saa vanhempien asunnon myytyä, johon kaikki ovat suostuvaisia?
Missä tapauksissa haetaan konkurssia kuolinpesälle? Ja jos hakeekin, onko perinnönjako vielä mahdollista?
* Vanhemmillani ei ollut avioehtoa eli kaikki puoliksi
* Asuntolainaa 40 000e
* Autolainaa n.2300e
* Veljelleni olivat takaamassa 8000e, jota joutuvat nyt maksamaan
* Varsinaista omaisuutta ei ole (kuten metsää, peltoa tms.)
* Vanhempani kävivät oikeutta käräjillä muutamasta asiasta, jossa ovat joutuneet jo korvaamaan muille. Vielä päätöksiä tulematta siitä kuka omistaa mitä ja mitä joutuu maksamaan ja tekemään muutoksia omistamallaan tontilla.
Koskeeko tämä viimeisin kuinka minua ja sisaruksiani, nyt kun isää ei ole, joka joutuisi korvaamaan? Vai korvaako äiti vain omalta osaltaan?
Onko velkavastuu jo vältetty sillä, että tekee perunkirjoituksen ajoillaan ja toimittaa sinne kaikki mahdolliset? Entä missä tapauksessa pitää pesä antaa pesänselvittäjälle ja mitä se käytännössä tarkoittaa?
Voiko tästä kaikesta huolimatta tehdä silti perinnönjaon ja kannattaako sekin vasta tehdä sitten, jos saa vanhempien asunnon myytyä, johon kaikki ovat suostuvaisia?
Missä tapauksissa haetaan konkurssia kuolinpesälle? Ja jos hakeekin, onko perinnönjako vielä mahdollista?
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Vanhemmillani ei ollut avioehtoa eli kaikki puoliksi"
-> jos leskellä enempi omaisuutta, niin ei tarvitse luovuttaa tasinkoa. Negatiivista perintö ei tarvitse ottaa vastaan.
>> * Vanhemmillani ei ollut avioehtoa eli kaikki puoliksi > * Varsinaista omaisuutta ei ole (kuten metsää, peltoa tms.) > * Vanhempani kävivät oikeutta käräjillä muutamasta asiasta, jossa ovat joutuneet jo korvaamaan muille. Vielä päätöksiä tulematta siitä kuka omistaa mitä ja mitä joutuu maksamaan ja tekemään muutoksia omistamallaan tontilla.
Koskeeko tämä viimeisin kuinka minua ja sisaruksiani, nyt kun isää ei ole, joka joutuisi korvaamaan? Vai korvaako äiti vain omalta osaltaan? > Onko velkavastuu jo vältetty sillä, että tekee perunkirjoituksen ajoillaan ja toimittaa sinne kaikki mahdolliset? Entä missä tapauksessa pitää pesä antaa pesänselvittäjälle ja mitä se käytännössä tarkoittaa? > Voiko tästä kaikesta huolimatta tehdä silti perinnönjaon ja kannattaako sekin vasta tehdä sitten, jos saa vanhempien asunnon myytyä, johon kaikki ovat suostuvaisia? > Missä tapauksissa haetaan konkurssia kuolinpesälle? Ja jos hakeekin, onko perinnönjako vielä mahdollista?
Itselleni nämä ovat hankalia asioita, sillä koskaan ei ole joutunut tällaiseen tilanteeseen aiemmin. Voi olla, että selitin hieman hankalasti joitain asioita joten korjaan niistä muutaman:
Eli äitini on siis elossa, hän on joskus perinyt sukulaiseltaan metsää, jolle ei ole tehty mitään (vanhempien yhteisesti hankittua peltoa, metsää tms. ei ole enää vaan ne on myyty ajat sitten). Onko meillä lapsilla siihen mitään oikeutta, jos aattelee sitä että vanhemmillani ei ollut sitä avioehtoa, jonka johdosta kaiken pitäisi käsittääkseni mennä puoliksi?
Tarkoititko ylivelkaisuudella juuri sitä, jos velkaa on siis enemmän kuin omaisuutta? Entä mitä tarkoitit, että äitini voisi vedota tasinkoprivilegiinsä, eikö kaikki olekaan puoliksi, eli äitille puolet ja lapsille isän osuus joka jaetaan lasten lukumäärällä?
Omaisuudella juuri tarkoitin tuota metsää ja peltoa, joten en sitä tajunnut että asunnon tonttikin kuuluu omaisuuteen, vaan olin sen laskenut siihen asuntoon mukaan. Sitä on siis hieman.
Missä tilanteessa pesänselvittäjä siis pitää ottaa?
Itse asuntoa ja "tonttia" riita-asia ei siis koske, vaan entisellä seudulla, jossa asuivat on jotain häikkää josta riidellään ja siksi halusinkin tietää, onko mahdollista että me isän rintaperillisinä joutuisimme vastuuseen sellaisesta, mistä meillä ei ole mitään hajua?
Mitä kaikkea pitää vielä tehdä perunkirjoituksen jälkeen tilanteessani ja missä järjestyksessä?
> Onko meillä lapsilla siihen mitään oikeutta, jos aattelee sitä että vanhemmillani ei ollut sitä avioehtoa, jonka johdosta kaiken pitäisi käsittääkseni mennä puoliksi? <
Äitisi saa edelleen pitää oman omaisuutensa. Peritte sen sitten kun hän kuolee. Toisin kuin jotkut edelleen luulevat, avioliitto ja avio-oikeus eivät tarkoita että puolisot omistaisivat omaisuutensa yhdessä, vaan kaikissa 1.1.1930 jälkeen vihityissä avioliitoissa omaisuuden omistaa se jolla on siihen saanto, ilman että avioliitto loisi minkäänlaista "yhteistä pesää" joka sitten jaettaisiin.
> Tarkoititko ylivelkaisuudella juuri sitä, jos velkaa on siis enemmän kuin omaisuutta? <
Kyllä. Tässä velaksi on tulkittava laajasti kaikki vainajan vastuut, esim. vahingonkorvausvelvollisuus oikeuden tuomion perusteella.
> Entä mitä tarkoitit, että äitini voisi vedota tasinkoprivilegiinsä, eikö kaikki olekaan puoliksi, eli äitille puolet ja lapsille isän osuus joka jaetaan lasten lukumäärällä? <
Tasinkoprivilegi on vakiintunut ilmaus avioliittolain 103 §:n 2. momentin lauseelle "Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille." Tätä siis sovelletaan jos äitisi oli (isäsi kuolinpäivänä) varakkaampi kuin isäsi (kun kaikki velat on huomioitu). Jos on taas toisinpäin, niin isäsi kuolinpesä on velvollinen antamaan osan omaisuudestaan äidillesi. Äitisi ei tosin ole pakko vedota tasinkoprivilegiin, tosin tämä on käytännössä harvinaista, ja ainakin kannattaa varoa ettei äitisi omaisuutta mene isäsi velkojille.
> Missä tilanteessa pesänselvittäjä siis pitää ottaa? <
Ei ole pakkoa ottaa käräjäoikeuden määräämää pesänselvittäjää. Yleensä on halvempi tulla toimeen ilman, jos sopuratkaisu vaan kaikille onnistuu. Sen sijaan jos on epäselvää, onko pesä ylivelkainen, on kannattavaa turvautua lakimiehen apuun. Häntä ei tarvitse hakea pesänselvittäjäksi, hän voi asiamiehenäkin ohjata pesän osalliset järkevään ratkaisuun riidattomassa asiassa.
> Mitä kaikkea pitää vielä tehdä perunkirjoituksen jälkeen tilanteessani ja missä järjestyksessä? <
Ottaisin selvää, mikä tämä "häikkä" on. Sehän voi olla vain jotain kuulopuhetta tms. Nyrkkisääntö on että velkojilla on oikeus viimeiseenkiin euroon joka tarvitaan velkojen maksuun ennen kuin osakkaat saavat ensimmäisenkään euron itselleen. Eli siis ensiksi velat selville. Sen jälkeen voitte selvittää talon myynnin (mikä mahdollisesti tarvitaan velkojen maksuun tai sitten lesken PK 3:1a oikeus estää sen myynnin kokonaan). Sen jälkeen ositus- ja perinnönjako, jos on mitä jakaa. Jos taloa ei tarvitse myydä velkojen takia, voi myös jakaa talon ensin ja jakaa rahat perinnönjaossa. Verotus ja kaupanvastuu ovat vaihtoehdoissa erilaisia. Hankala neuvoa tämän tarkemmin näillä lähtötiedoilla.
Oikein lämmin kiitos sinulle. Neuvosi auttoivat todella paljon. Sinun kaltaisiasi asiallisia ihmisiä saisi olla enemmänkin. Täällä foorumeilla kun pyörii ja tulee jotain kysyttävää, niin sitä aina miettii, että millasiahan vastauksia sieltä taas satelee.
Aurinkoista syksyn jatkoa ja kiitos vielä kerran :).