Mites onko kukaan ollu leikkauksessa jossa leikataan tuo läppä mahasta sieltä ylhäältä:)
Eli mulla on reflux tauti ja se ei mene ohi niin ajattelin leikkausta.
tehdään minun tietääkseni tähystyksessä mutta onko kuinka pitkä temppu, koska minulla oli normaalissa tähystyksessäkin todellisia onkelmia pitää kädet pois letkusta.
että jos kestää 30 minuuttiakin niin en kyllä ehkä pysty siihen:)
Kokemuksia kellään???
Eli mulla on reflux tauti ja se ei mene ohi niin ajattelin leikkausta.
tehdään minun tietääkseni tähystyksessä mutta onko kuinka pitkä temppu, koska minulla oli normaalissa tähystyksessäkin todellisia onkelmia pitää kädet pois letkusta.
että jos kestää 30 minuuttiakin niin en kyllä ehkä pysty siihen:)
Kokemuksia kellään???
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ennen kuin menet leikkaukseen, kannattaa kokeilla vielä yhtä keinoa. Läppäleikkaus ei nimittäin poista vaivaasi. Sen jälkeen hapot pysyy vatsassa ja vaivat jatkuvat ellei itse perussyytä poisteta.
Eräs kaverini leikattiin kolmekymppisenä - hälle laitettiin läppä, ja mitä tapahtui sen jälkeen. Kaveri turposi kuin ilmapallo. Hapot eivät enää nousseet vatsasta ylös, mutta vatsaongelmat kyllä jatkuivat.
Lopulta hän ei voinut syödä kuin vähän puuroa ja silti hän oli kuin ilmapallo. Sitten hän kuuli
ph-tasapainosta eräältä toiselta tutultaan. Perehtyi asiaan ja otti viherlitkun juomien korvikkeeksi. Närästys loppui ja hän sai olonsa tasapainoon ja painoakin putosi. Tällä hetkellä hänen ei tarvitse olla enää niin yksipuolisella ruokavaliollakaan.
Eli vaihtoehtoja on. Hyvä kun lähdit kyselemään ja laitoit viestin tänne eetteriin.
Sain aikoinaan kaverilta tämän linkin ja vaikuttaa ihan loogiselta
www.ph-tasapaino.fi
Pitääpä tutustua, lääkkeetkään ei auttanut kuin sen aikaa kun niitä viitsii pureskella.
Olisi aika saada jo vatsa kuntoon, 14-15 vuotta kärsineenä:)
Mulla on leikattu tähystyksellä reflux-maha ja kyllä tauti jäi sairaalaan. Kotiin, ku tulin niin aluksi kesti pelkän jogurtti-purkin syöminen melkein koko päivän. Mutta sehän oli selvä kun sisäkalut olivat turvoksissa ja mahaporttia tai mikä lie nimeltään oli siis vain kiristetty,(mitään ei otettu pois), koska se falskasi kaikki ruoka tuli suuhun takaisin ja ruokatorvi oli tulehtunut sitten vielä äänihuulet, etten pystynyt puhumaan. Koska mahahapot olivat ne niin polttaneet. Tosiaan ruokailu leikkauksen jälkeen oli pieniä annoksia kerrallaan ja sitten kaikki oli taas ihan hyvin. Lääkäri kyllä kehoitti minua etten söisi purukumia tai hapollisia limsoja, koska en pysty röyhtäilemään ja purukumin aiheuttama ilma ei tule suun kautta pois vaan sitä toista kautta ja se voi aiheuttaa kipuja, kun ilma on kiertänyt koko suoliston läpi. Kyllä minä suosittelen ehdottomasti tätä leikkausta. Tiedän kaksi tapausta, joilla jatkuvasti vaivasi ko. sairaus ja ruokatorvi tulehtunut, niin syöpä tuli. Mene nielemään se letku vaan . Jos sinulla on vaikeuksia olla paikoillaan niin kerrot sen etukäteen ja saat varmasti rauhoittavaa sen verran ettet kesken leikkausta pomppaa pois.
Mulla oli ruokatorven tulehdus mutta onneksi lievä sekä vatsahaava, sekä tuo reflux.
On se pakko saada pois, ja kokeilen nyt vielä kerran salaateilla ja semmosilla ja lopetan kaikki kahvin ja närästävän syönnin / juonnin, ja jos ei auta niin meen leikkaukseen.
Tota syöpää mä just pelkäänkin.
Moi,
Mulla myös positiivinen kokemus fundoplikaatiosta. Tehtiin tähystyksessä (ja siis nukutuksessa), leikkaus kesti noin tunnin. Pari päivää leikkauksen jälkeen hartiasärky oli kova ja pahin ongelma. Ja tietysti syöminen oli vaikeaa ja minimaalista; kipua, kouristuksia, yökkimistä, maha tuli heti täyteen, just yhden jugurttipurkin syöminen kesti ikuisuuden. No, parissa viikossa jo tilanne helpottui tosi paljon. Ekat kaks viikkoa oli hieman hankalaa aikaa, mutta sen jälkeen kaikki ok. Kuukauden päästä leikkauksesta tein jo hiihtolenkkejä jne.
Nyt on kulunut about 9kk ja tilanne on hyvä. kertaakaan ei oo leikkauksen jälkeen närästänyt.Syöminen ehkä hieman hitaampaa kuin ennen leikkausta ja maha täytyy pienemmistä ruokamääristä, mut onko tuo nyt sitten niin negatiivista.. ;) Välillä tulee tunne ruoan juuttumisesta ja sitten yökkäilen tunnetta, mutta tämä alkaa olla jo harvinaista ja menee sitten nopeasti ohi.
Suosittelen kyllä leikkausta oman kokemukseni perusteella, mutta tiedän kyllä, ettei se kaikilla onnistu yhtä hyvin. Miinuksena omalta osaltani mainitsisin, että yskäoire ei ole täysin hävinnyt (kylläkin helpottunut aika tavalla) ja arvet ovat aika näkyvät, vaikkakin pienet; edelleen punaiset ja erottuvat kyllä selvästi.
ps: pystyn juomaan myös hiilihapollisia juomia, ehkä vastustavat hieman, mutta ihan ok kuitenkin. Maha ei niistä sen enempää ole turvonnut kuin ennenkään. ja mulla cuplaton auttaa tosi hyvin noihin ilmavaivoihin.
Nuo punoittavat arvetkin vaalentuvat vuosien mittaan. Mulle se leikkaus tehtiin 6/2000 ja ei ole moneen vuoteen näkynyt ku pari jälkeä. Parastahan on se että nyt on hyvä olla. Muuten mä laihduin aika tavalla noin parin viikon aikana, ku tosiaan se syöminen oli niin hidasta, maha kun tuli niin äkkiä täyteen. Mutta mulla oli kyllä mistä laihtua, että ihan hyvä sekin. Tsemppiä sulle TomppaK vaan oikein paljon.
Joo, tosiaan ei varmaan kannattaisi vielä 9 kuukauden jälkeen hätäillä arpien kanssa. Silikonilaastareita oon niissä pitänyt. Välillä olin ilman ja tuntui, että arvet tuli sinä aikana entistä näkyvämmiksi, joten otin laastarin uudestaan käyttöön muutama päivä sitten.
Onko sulla närästys pysynyt täysin poissa siis jo 8 vuotta? Itse pelkään usein tekeväni jotain, joka voisi aiheuttaa sen mansetin rikkoontumisen. Ensin se yökkiminen pelotti, ja nyt kun kantaa painavia kantamuksia tms, niin aina tulee mieleen, et ei kai vaan mansetti kärsi...no, vielä ei ainakaan oo närästänyt. Ja tavallaan on aina helpotus, kun tulee jotain pientä vaivaa esim nielemisessä, niin ainakin tietää että on paikallaan :-)
Laihduin myös leikkauksen jälkeisinä viikkoina, mut eipä se muakaan paljoo haitannut...miehillä saattaa olla vähän eri juttu. Mulle oli muuten leikkauksen jälkeen iso yllätys se, että veden tai muun nesteen juominen oli kaikkein vaikeinta. Jugurtti tms meni alas helpommin. Omituista...
Ja vielä jos saa kysyä vähän arkaluontoista asiaa; huomasitko mahan toiminnassa muutoksia leikkauksen jälkeen? Musta tuntuu, että maha olis nykyään löysemmällä (välillä enemmänkin), mutta sillähän ei sit välttämättä oo leikkauksen kanssa mitään tekemistä. Sorry brutaali aihe;)