kummallista
ei sinun mielestäni pitäisi kukkia enää
muut ovat marjoja jo
mutta sinä
yksinäinen valkoinen ruusu
aloitat vasta
kuin tahtoisit uuden kesän
tuot mieleeni hänet
joka kerran kaamoksen illassa
kuiskasi
minä rakastan sinua niin
että tahtoisin olla ruusu
ja kukkia meille
uudeksi menneen kesän
minulle hän kukki
vain minulle
vielä montakin kesää
anteeksi
sinä kesän viimeinen ruusu
jos vartesi taitan
minä tahdon viedä sinut
luo toisen ruusun
ei sinun mielestäni pitäisi kukkia enää
muut ovat marjoja jo
mutta sinä
yksinäinen valkoinen ruusu
aloitat vasta
kuin tahtoisit uuden kesän
tuot mieleeni hänet
joka kerran kaamoksen illassa
kuiskasi
minä rakastan sinua niin
että tahtoisin olla ruusu
ja kukkia meille
uudeksi menneen kesän
minulle hän kukki
vain minulle
vielä montakin kesää
anteeksi
sinä kesän viimeinen ruusu
jos vartesi taitan
minä tahdon viedä sinut
luo toisen ruusun
Vastaukset 7
Vanhimmat
runo ruususta,,,joskus ruusutkin innostuvat
kukkimaan syksyn tullen.
Oli nautinto lukea runoasi:)
Kiitos
Aamukävelyllä tämän kaunottaren tapasin
En kylläkään taittanut vaikka mieli teki
Runon tapasen rustasin
Haikea ja kaunis runosi tuosta valkeasta ruususta jossa on aina sitä mystistä ja viatontakin kauneutta. Pidin runostasi enkä pelkästään vain siksi, mutta valkoinen ruusu on aina yhtä ihastuttava ja kaunis oli tämä runokin.
Kiitos kauniista palautteestasi
Aamukavelyllä jos ei ole kiire luonto vilauttaa tällaisia. Jopa runon aiheita.
Tai oikeastaan luontohan on täynnä runoa jos vain haluaa katsoa
Sinä tunteiden tulkki.
Kuinka se valkoinen ruusu onkin niin sitkeä,
kukkii kun pitäisi jo marjaksi muuttua.
Ehkä Kohtalolla on ollut sormensa pelissä, kun
on sen silmiesi eteen taikonut ja nostattanut
muistot vuosien takaa. Niin melankolinen runo
jälleen, olet taituri luomaan tunnelman ja maise-
mat lukijalle.
Kiitos lukuhetkestä.
olen otettu ihan ylpistyn
Sinä kehut liikaa
Tämä oli aamukävelyn tulos
Ei minun ansioni vaan sen ruusun, jonka näin
Tämä sinun runosi
oli todella hieno!
Ja juu marjoja tuli
sangollinen!