Olen tässä alkanut miettiä, olenko pelkästään wnb?
Vaatekaapista löytyy jättikokoisia vaatteita ja tiukkoja vaatteita. Tasapainoittelen hopparin ja emon välillä. Musiikkia kuuntelen laidasta laitaan. Olen aina kokenut olevani tunteellinen ja mustaa on aina ollut vaatekaappi täynnä.
Olen vaakutellut itselleni etten ole vielä löytänyt sitä 'minua' , mutta alkaa tuntua siltä että olen vain wannabe, koska tyyli vaihtuu kerran puolessa vuodessa. Ihmisenhän on toki muututtava, mutta onko tämä liikaa? Olenko wannabe?
Vaatekaapista löytyy jättikokoisia vaatteita ja tiukkoja vaatteita. Tasapainoittelen hopparin ja emon välillä. Musiikkia kuuntelen laidasta laitaan. Olen aina kokenut olevani tunteellinen ja mustaa on aina ollut vaatekaappi täynnä.
Olen vaakutellut itselleni etten ole vielä löytänyt sitä 'minua' , mutta alkaa tuntua siltä että olen vain wannabe, koska tyyli vaihtuu kerran puolessa vuodessa. Ihmisenhän on toki muututtava, mutta onko tämä liikaa? Olenko wannabe?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Omakaan tyylini ei ole mihinkään musiikkiin sitoutunut. En voi pitää itseäni mitenkään goottina, emona taikka äärihopparina. Kuuntelen itekin kaikenlaista. Oma vaatekaappi koostuu lähinnä ihan perusvaatteista ilman mitään räikeitä yksityiskohtia. Jotai perusmustaa ja harmaata. En laita tukkaa mitenkään ihmeellisesti pidän puolipitkänä, joskus silmän päällä, joskus ponnarilla. Ei sitä tarvii olla totaalisesti jotain.
Siis, jos tykkäät vaihdella tyyliä, vaihtele vaan! Kaikkien pitäis pukeutuu niinku tykkää.
Wannabe on sitä paitsi tyhmä käsite.
ne raha-asi:ouus vaate komero 2 kertaa vuodessa,puhumuttakaan luonnon tuhlauksesta huhhuh...
Ole mikä ikinä oletkin. Stereotyyppinen yleistys kusee pahasti.