Kysymyksiä sokeudesta

1. Miten sokea ottaa selvää paljonko kello on, jos ei ole ketään, jolta kysyä?
Tietääkseni sokeilla on sellainen kello, mistä voi sormin tunnustella, mihin suuntaan viisarit on.

3. Onko olemassa pistemerkkisiä näppäimistöjä?
Onhan niitä, ainakin olen sellaisista joskus kuullut.

4. Onko muuten olemassa mitään ohjelmia/systeemejä, että sokea voi käyttää tietokonetta?    
On olemassa. Esim sellaisia jotka lukevat ääneen tekstin näytöltä tms.

1. Miten sokea ottaa selvää paljonko kello on, jos ei ole ketään, jolta kysyä?

Näkövammaisia varten valmistetaan erikoiskelloja, jotka puhuvat kellonajan ääneen tai sitten niissä on kohoviisarit ja numerot, joita voi tunnustella.

2. Maksaako opaskoira? En ole monella sokealla niitä nähnyt. Pelkästään kepin kanssa menevät. Vai onko syy hoitola-asuntojen/asuntojen EI lemmikkejä-säännöistä

Ei johdu asuntojen säännöistä. Opaskoirilla on erivapauksia. Ne eivät ole lemmikkejä, vaan palveluskoiria, joten ne saavat kulkea siellä, missä muut koirat eivät. Kaikki eivät halua koiraa monistakin syistä. Raha ei kuitenkaan ole syy, sillä koiran hankinnan ja ylläpidon kustantaa yhteiskunta. Yksi syy, miksi jotkut eivät halua opaskoiraa, koska opastaminen on sille tosi rankkaa ja stressaavaa puuhaa. Yksi koira ei jaksa sitä montaa vuotta tehdä. Ja mitähän tapahtuu "käytöstä poistetuille" opaskoirille? Arvaas ...

3. Onko olemassa pistemerkkisiä näppäimistöjä?

On kait niitä, mutta eihän niitä tarvita. Sekä sokean että näkevänkin on hyvä opetella kirjoittamaan kymmensormijärjestelmällä näppäimiin katsomatta. Se on kaikille se nopein tapa.

4. Onko muuten olemassa mitään ohjelmia/systeemejä, että sokea voi käyttää tietokonetta?

On paljonkin. On ruudunlukuohjelmia, puhesyntikoita ja sitten pistenäyttö. Pistenäyttö muuntaa ruudulla olevat kirjaimet (siis vain tekstin) braille- eli pistekirjoitukseksi. Tätä kirjoitusta sokea lukee sormillaan pistenäytön lukuriviltä, joka sijaitsee näppäimistön etureunan alla. Pisterivillä on "piikkejä" (ei teräviä kuitenkaan), jotka muodostavat braille-kirjaimet. Tämän rivin sokea sitten "pyyhkäisee" sormillaan siitä näppäimistön alta. Jotkut osaavat tehdä sen tosi nopeasti ja jopa pelkällä peukalolla.
Erityisesti merkkipohjaiset käyttöliittymät, esim. Linuxin shell, komentokehote ja kaikki ei-graafiset ohjelmat sen alla, kuten Lynx-selain toimivat hyvin pistenäytöllä. Sen sijaan Windows ja muut graafiset systeemit ovat vähän hankalia. Ja tieysti www-sivut, joissa on paljon grafiikkaa, flashia ym. kilkkeitä, jotka häiritsevät.


Katso lisätietoja välineistä esim.
http://www.aviris.fi/kuvasto/index.php
ja wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Näkövammaisen_apuvälineet

Opaskoirista lue hyvä wiki-artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Opaskoira

4. Ilmeisesti on, sillä tietojeni mukaan rakkaus-palstankin seriffi, Synkopoppi, on sokea. :]

Tämä on vanha ketju, mutta kun ei näy kukaan muu vastanneen niin tässä olisi. Olen itse sokea, joten nämä pitävät paikkansa.


1: No esimerkiksi kännykästä tai läppäriltä. Sekä kännykässä, että läppärillä on ruudunlukuohjelma ja puhesyntetisaattori, joten kellonajan saa selville puheena. Vaihtoehtoisesti toki voi kytkeä pistenäytön puhelimeen tai tietokoneeseen, mutta harva nyt sitä tekee pelkän kellonajan selvittämiseksi. Esimerkiksi Android -älypuhelimet sanovat puheena kellonajan kun näytön herättää virtanappia painamalla.

2. Opaskoirat eivät maksa ja niistä aiheutuvat kulut korvataan täysimääräisesti. Opaskoira on apuväline siinä mielessä kuin valkoinen keppikin, joten siitä aiheutuvat kulut korvataan. Opaskoiraa pitää hakea ja sillon selvitetään millainen koira itselle sopivsi ja onko itsestä opaskoiran käyttäjäksi. Opaskoiria on myös saatavilla rajallisesti eikä kaikki näkövammaiset voi tai halua ottaa opaskoiraa esimerkiksi elämäntilanteen vuoksi. Opaskiri ei valitettavasti riitä kaikille halukkaille ja sen lisäksi sitä pitää tosiaan hakea ja siitä seuraa hakuprosessi, jossa sekä näkövammaista, että koiraa koulutetan toimimaan yhdessä.


3. Periaatteessa voisi toki olla, utta käytännössä en ole sellaisesta kuullut. Toisaalta sellaiselle ei edes ole taretta, koska ihan tavallisella näppäimistöllä pystyy kirjoittamaan sokeanakin ongelmitta kunhan osaa kymmensormijärjestelmän. Ei ole mitään tarvetta nähdä näppäimistön merkintöjä, jos kymmensormijärjestelmä on hallussa. Lisäksi sekä läppärien että pöytäkoneiden näppäimistöihin on saatavilla kohotarroja, joilla merkitä haluamiaan näppäimiä. Tarkoittamissani kohotarroissa ei siis ole kirjainmerkkejä vaan ne on tarkoitettu vain käien asemoimisen helpottamiseen ja ne on kaikki samanlaisia. Niillä voi silti merkitä haluamiaan näppäimiä, jollon niiden löytäminen on helpompaa.

4. Kyllä on.uuten olemassa mitään ohjelmia/systeemejä, että sokea voi käyttää tietokonetta?
4. Kyllä on. Sokean tietokoneen käytön tärkeimmät apuvälineet ovat ruudunlukuohjelma, puhesyntetisaattori ja pistenäyttö. Ruudunlukuohjelma on apuvälineohjelma, joka puhuu puhesyntetisaattoriohjelmiston avulla tietokoneen näytöllä olevan tekstin sekä käyttöjärjestelmän ja sovellusohjelmien käyttöliittymät nappeineen, listoineen, valikoineen, tekstinsyöttökenttineen jne jne jne. Ruudunlukuohjelma voi myös ohjata pistenäyttöä. Pistenäyttö on tietokoneeseen USB -piuhalala tai langattomasti Bluetoothilla kytkettävä laite, joka näyttää tietokoneen ruudulla olevan tekstin ja käyttöliittymät pistekirjoituksella. Monissa pistenäytöissä on myös mahdollisuus kirjoittaa tekstiä pistenäytössä olevilla pistekirjoitusnäppäimillä. Sokeat käyttäät tietokonetta pelkästään tietokoneen näppäimistöltä ja mahdollisesti myös pistenäytöltä käsin. Sokeana hiiren käyttö ei tietenkään onnistu. Tietokonetta käytetään kirjoittamalla tekstiä sekä käyttöjärjestelmän ja sovellusohjelmien näppäimistöpikakomenntojen avulla. Lisäksi ruudunlukuohjelmat tarjoavat omat näppäimistöpikakomentonsa. Näppäimistöpikakomentojen avulla voidaan ohjata sekä käyttöjärjestelmän, sovellusohjelmien että ruudunlukuohjelman toimintaa.