tunturikurussa
sumu tunkee harmaana kosteana alas
peittää nopeasti koivikot
se sulkee allensa kaiken
on pakko pysähtyä
en minä eksyä tahdo
istahdan varvikkomättäälle
kaivan rinkasta termarin
odotan
on aika taas muistella sinua
sinua joka menet ja tulet
en ihan varmasti vieläkään tiedä
milloin olet
en minä sinua elämästä estä
elä niin kuin se sinulla parhaiten kulkee
sumu hälvenee
tuolla on tunturin laki
rinkka selkään ja matkaan
tiedän
kun perille pääsen
sinne hän tulee
sumu tunkee harmaana kosteana alas
peittää nopeasti koivikot
se sulkee allensa kaiken
on pakko pysähtyä
en minä eksyä tahdo
istahdan varvikkomättäälle
kaivan rinkasta termarin
odotan
on aika taas muistella sinua
sinua joka menet ja tulet
en ihan varmasti vieläkään tiedä
milloin olet
en minä sinua elämästä estä
elä niin kuin se sinulla parhaiten kulkee
sumu hälvenee
tuolla on tunturin laki
rinkka selkään ja matkaan
tiedän
kun perille pääsen
sinne hän tulee
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tässä nyt Muru kulki rinkassa mukana ja niin oli mukava tunne että! :)
Tuoksui raikkaalle ja näkyi kauas - sinersi -
ja värit siellä täällä varvikosta pisti esiin jo..
Hieno tunnelmaltaankin runosi! Pidin todella! :)
Mukvaa 'patikointimatkaa' tähänkin pvään, peres toivottaa Muru! :)
http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/matkailu/kotimaa/kotimaassa_nyt/2006/388548.jpg
olet tässä runossasi Peres.
Jälleen ihana tunnelma, haikeuskin.
Mutta runon päätös on lohdullinen
' sinne hän tulee '
olin,sinua ei näkynyt?
Sie oot kyllä melkoinen
sananiekka,miten tästäkin
voisi olla tykkäämättä..
Ei mitenkään!
T: Lapinnoita