Neljäkymppiä

Minulla polvi rikki, sairaslomalla oon ollu ja siksi on aikaa roikkua täälläkin....
Minulla on vielä vääntöä lääkärin kanssa jalan korjaamisesta, että ei peli vielä vanhankaan ammatin suhteen ole menetetty. Mutta kyllä tässä on jo ehtinyt miettii vaikkas mitä.

Itseasiassa on paljonkin ammatteja jotka kiinnostaa, mutta ne kaikki on sellaisia jaloillaan olevia hommia....

Sinulla kun on selkä rikki, ei istumatyö ainakaan käy, se on terveellekkin selälle kuolemaksi. Mitä teit aiemmin? olisiko olemassa mitään samantyylistä kevyempää työtä olemassa?

Olen itse vaihtanut usein ammattia; kouluttautunut tai opiskellut työn ohella uusia taitoja. Nyt työni on koulutus- ja ohjaustyötä ja pidän siitä aivan valtavasti. Koulutus-, ohjaus, hoiva- ja hoitotyöt sopivat aikuiselle 4-kymppiselle mikäli ne itseä kiinnostavat ja sopivat persoonaan. Kannattaa joka tapauksessa hankkia koulutuksen kautta päteyys, päädyitpä mihin ammattiin vain sillä takaat paremman palkan ja ´paremman ammattitaidon; pelkkä työkokemus ei tee kenestäkään aitoa ammattilaista.

Kipases työkkäriin ammatinvalinnan testeihin. Itse kävin parikymppisenä, kolmikymppisenä ja viimeks nelikymppisenä. Kaikki eri paikkakunnilla. Käytännössä tulokset ja johtopäätökset olivat kaikki samanlaiset. Olen kyllä terve, työllistymisen kanssa ollut välillä vaikeaa, siksi koittanut keksiä vaihtoehtoja. Periaatteessa ala on ollut koko ajan sama, tehtävät vaihdelleet ja joutessaan tullut jokunen tutkintokin hankittua.

Ei, ei, ei kukaan voi toiselle sanoa mitä pitäisi työkseen tehdä. Mutta testit antaa hyvin osviittaa mihin kukakin on suuntautunut. Jos sitten saa ammatinvalintaan apua, niin hyvinkin voi löytää mieluisan ja sellaisen ammatin kuin hyvä on.

Työkkärissä on tuollaiseen tarkoitettuja kurssejakin. Niissä käydään läpi kaikenlaisia asioita, tutustutaan eri ammatteihin, käydään harjoittelijana käytännössä kokeileen kiinnostavia jne.

Ja sitä kautta saa suorittaa kaikenlaisia tutkintoja, ei tosin yli opistotason. J kaikki ilmaiseksi.

No joo, nyt sitten joku osram alkaa urputtamaan "höpöhöpö- kursseista jne. Totta, osa on totaali skeidaa, mutta on paljon hyvääkin. Vaikka jonkin kurssin kävisikin, mistä ei varsinaisesti töitä saa, se selkiyttää omia toiveta ja mahdollisuuksia.

Luulen että voit saada avustusta jostain Kelalta, jos menet jonnekin omarahoitteeseen kouluun. Sekin selviää joko Kelasta tai työkkäristä.

Paas laittaen aktivoituen. Pitemmän päälle hommilla on taipumus vaikeutua.

Niin, en ole työkkäristä tms. En edes asiakas nykyään. Mutta olen noita kuvioita kolunnut koko työikäni aika-ajoin.

eläkkeelle
Heitä jo sinäkin maiset huolet.

...seuraava ammatti valita kiinnostusten pohjalta - siis hararstusten kautta etsien. Ja hakea voi kaempaa nuoruudestakin - hararstuksista tai nuoruuden unelmista löytyy monelle ammatinvaihtajalle uusi kiintopiste elämään.

Nelikymppisenä vielä ehtii hyvinkin tehdä "toisen uran" ja tavoitteena tulee olla, että se jälkimmäinen on laadukkaampi.

Aika monta tunnen, jotka ovat kiertäneet kaivoa kaksikymmentä vuotta (Tuomari Nurmio: miehen elämää) ymmärtämättä, että melkein saman palkan saa jostain henkisesti tyydytystä tuottavastakin työstä.

Ja, jos olet sivussa työelämästä selkävaivojen vuoksi, niin sinullahan on mahdollisuus tuettuun uudelleenkoulutukseen - se kannattaa ehdottomasti hyödyntää, kunhan ensin keksi sen "hullun unelman", joka nuoruudessa jäi toteuttamatta.