Henning Mankell: Kennedyn aivot
Jaa-a, jos "arvostetun" kirjailijan tuotoksessa lähes joka sivulta löytyy kappale, joka alkaa "yhtäkkiä" (toki muutamilla sivuilla parikin kertaa) - onko mielestänne kyseessä ilmaisun latteus vai mahdollisesti kääntäjän mielikuvituksen puute?
Kääntäjä on samaisessa hengentuotteessa sählännyt useammassakin kohdassa henkilöiden nimet sekaisin esim. s. 286. Ihmettelen myös juonen latteutta, ennalta-arvattavuutta ja loppuratkaisun helppoutta. Ovatko nämä kirjat oikeasti suosittuja?
Jaa-a, jos "arvostetun" kirjailijan tuotoksessa lähes joka sivulta löytyy kappale, joka alkaa "yhtäkkiä" (toki muutamilla sivuilla parikin kertaa) - onko mielestänne kyseessä ilmaisun latteus vai mahdollisesti kääntäjän mielikuvituksen puute?
Kääntäjä on samaisessa hengentuotteessa sählännyt useammassakin kohdassa henkilöiden nimet sekaisin esim. s. 286. Ihmettelen myös juonen latteutta, ennalta-arvattavuutta ja loppuratkaisun helppoutta. Ovatko nämä kirjat oikeasti suosittuja?
Vastaukset 2
Vanhimmat
yksin. Jos käännöksessä on virheitä, ei kustannustoimittaja ole hoitanut hommaansa. Se taas useimmiten johtuu siitä, että kustantamon budjetti on liian tiukka, eikä kirjojen toimittamiseen jää riittävästi aikaa ja resursseja.
Oletko muuten nähnyt alkukielisen teoksen? Jos lähtötekstin jokaiselta sivulta löytyy kappale, joka alkaa "plötsligt" tms., ovat kääntäjän kädet sidotut. Ei hän voi niitä mennä muuttamaankaan.
Olen kyllä samaa mieltä, Mankellin suosio on mysteeri minullekin.
Hyvän kääntäjän työn huomaa siitä, että sitä ei huomaa. Vielä paremman kääntäjän työn huomaa siitä, että käännös on parempi kuin alkuperäinen, kieli vivahteikasta, ajateltua ja sujuvaa.
Tuollaiset käännökset ovat valitettavan harvassa. Nykyään katson kirjasta kääntäjän ja jos sieltä paljastuu nimi, jonka tiedän tekevän huolimatonta työtä, niin kirja jää hyllyyn, oli alkuperäiskirjoittaja kuinka nimekäs tahansa.
Kääntäjätkin tekevät virheitä, mutta kun virheitä on jatkuvasti ja vieläpä sellaisia, joista esim kouluenglannilla pärjäisi vaikeuksitta, niin tekelettä ei pitäisi päästää myyniin asti.
Englannin kielessä kiukuttavia esimerkkejä on esim. sanan "grapes" kääntäminen greipeiksi (p.o. viinirypäleet, useissa kirjoissa) tai "wallpapers" seinäpapereiksi (p.o. tapetit).