tosissaan vai

Olen virastotätinä työskennellyt työkkärissä erilaisissa pätkissä nyt yli 5 vuotta. Välillä työttömänä, välillä työllistettynä ja mitä milloin sattuu löytymään. Koko ajan haen tietysti vakituista virkaa, kun niitä joskus tulee auki.

Minun pitää aina ja koko ajan työskennellä erittäin ahkerasti ja osoittaa toimiston johdolle tietysti koko ajan olevani ahkera ja tehokas työntekijä. Minulla on myös todella paljon kilpailijoita, sillä työkkärit ylipäätään pysyy pystyssä ja pyörii meillä pätkätyöllistetyillä työntekijöillä.

Työkkärin työ tehdään tietokoneella ja kun ministeriön byrokratiaa toteutetaan, niin kaikki tulokset ja tekemiset voidaan tilastoida ja tehdyt työt löytyy jokaisen tietokoneelta henkilökohtaisten tunnusten alta.

Ei minulla, tavan rivivirkailijalla jossain sadan asiakkaan päivystysvauhdissa ole MITÄÄN mahdollisuutta, saatika aikaa, alkaa miettimään mitään kiusaamisia kenekään suhteen. Vaikka tulis se vittumainen ex-ukko siihen ilmottautumaan, niin enpä ehtis senkään tekemisiä sen kauempaa ihmetellä!

Ei ole sellaista elementtiä siinä työssä, eikä varsinkaan mitään sellaista motivaattoria, että saisi jotkut kicksit siitä, että lähettää xx-kappaletta työhönosoituksia viikon aikana!Tai että mä ehtisin alkaa arpomaan, että jollakin hakijalla on ikää taikka jotain lisäpäiviä jossain jemmattuna. Kyllä se vaan on niin, että niitä työhönosoituksia pitää kaikkien lähettää, ja mitä enemmän ja mitä paremmin toimivia (=eli hakija menee töihin) niin sitä parempi.

Sama kursseissa: joka syksy alkaa aika paljon uusia kursseja, ja kun tiistai-aamun osastopalaverissa pomo sanoo, että "ja sitten tälle-ja-tälle- kurssille jokainen etsii ja osoittaa 20 kurssillehakijaa" Niin minähän istun visusti koneen ääressä ja etsin ja osoitan kurssille hakijoita.


Mitä kyykyttämistä taikka kiusaamista siinä voi olla? Ja jos sitten on, kun kerran näin sanotaan, niin miten minä siihen voisin vaikuttaa? Sehän on mun työtä.

Ja ne osoitukset, ne kurssit, ne säännökset, karenssit ja vieläpä työssäoloehdot; ne on kaikki määrätty ihan Helsingistä korkeista hallituspalatseista käsin. Enkä usko, että niin korkeat päättäjät ja herrat nekään mitään kiusaamisia ajattelee. Niillä on taas isommat murheet ja suunnitelmat mielessään niillä.

Mulla on työkkärissä tehtävänä ohjata ihmisiä töihin, koulutukseen,ja sitä kautta taas töihin. Jos ei kunto kestä suoraan töihin, niin on kuntoutusta, eläkeselvitystä, työkokeilua ja jos jotakin yksilöityä koulutuspaikkoja. Kaikille pitäis joku ratkaisu löytyä. Ei voi olla mahollista, että joku roikku työttömänä työn"haeskelijana" samassa kaupungissa 18 vuotta, ja meinaa vielä jatkaa vanhuuseläkkeelle samaa rataa. Ei se kuulkaa ole tästä päivästä eikä maailmasta.

Kun sinne työkkäriin ilmottautuu rääkättäväksi/asiakkaaksi (riipuu ihan miten roikkuu), niin sehän kerrotaan JO HETI ALKUMETREILLÄ, että mitä kaikkea se asiakkuus siellä pitää sisällään. Että työtön hakee kokoaikatyötä, siltä alalta, siltä alueelta ja sitten säännöt tiukkenee, kun työttömyys pitenee. Ja kaikki on sääntöihin kirjattu ja kaikkien tiedossa kun sinne ittensä kirjaa.

Mulla ainakin on työpäivät tosi kiireisiä ja kaikenlaista työtä riittää tehtäväksi. Kenenkään kiusaamiseen ei ole hommia annettu.

Päinvastoin, myönnän joka viikko jollekin rahaakin ja useita kertoja; palkkatukea, matkakorvauksia, työmarkkinatukea vielä työn alettuakin. Ei kyykytä. Eikä kiusaa, vaan laitan selvää rahaa tulemaan.

Jos oikein alkaa miettimään, että pidänkö työstäni, niin kyllä niin voi sanoa; mulla käy oikein kivoja asiakkaita. Ja paljon saadaan tuloksia aikaan. Meinaan jatkaakin hommissa, niin kauan kun niitä vielä on. Vakipaikkaa ei vissiin saa, vaikka naapurihuoneesta se laiska housunkuluttaja kuolis, mutta siltä se on näyttänytkin jo aika kauan.

Kukin taaplaa täällä elämässään sitä omaa polkuaan. En tiijä sanoa, kenen parempi, kenen huonompi. Työkkärin virkatäti ei sitä kyllä arvottele eikä arvostele.

asian ytimessä! kirjoitti:

Olen virastotätinä työskennellyt työkkärissä erilaisissa pätkissä nyt yli 5 vuotta. Välillä työttömänä, välillä työllistettynä ja mitä milloin sattuu löytymään. Koko ajan haen tietysti vakituista virkaa, kun niitä joskus tulee auki.

Minun pitää aina ja koko ajan työskennellä erittäin ahkerasti ja osoittaa toimiston johdolle tietysti koko ajan olevani ahkera ja tehokas työntekijä. Minulla on myös todella paljon kilpailijoita, sillä työkkärit ylipäätään pysyy pystyssä ja pyörii meillä pätkätyöllistetyillä työntekijöillä.

Työkkärin työ tehdään tietokoneella ja kun ministeriön byrokratiaa toteutetaan, niin kaikki tulokset ja tekemiset voidaan tilastoida ja tehdyt työt löytyy jokaisen tietokoneelta henkilökohtaisten tunnusten alta.

Ei minulla, tavan rivivirkailijalla jossain sadan asiakkaan päivystysvauhdissa ole MITÄÄN mahdollisuutta, saatika aikaa, alkaa miettimään mitään kiusaamisia kenekään suhteen. Vaikka tulis se vittumainen ex-ukko siihen ilmottautumaan, niin enpä ehtis senkään tekemisiä sen kauempaa ihmetellä!

Ei ole sellaista elementtiä siinä työssä, eikä varsinkaan mitään sellaista motivaattoria, että saisi jotkut kicksit siitä, että lähettää xx-kappaletta työhönosoituksia viikon aikana!Tai että mä ehtisin alkaa arpomaan, että jollakin hakijalla on ikää taikka jotain lisäpäiviä jossain jemmattuna. Kyllä se vaan on niin, että niitä työhönosoituksia pitää kaikkien lähettää, ja mitä enemmän ja mitä paremmin toimivia (=eli hakija menee töihin) niin sitä parempi.

Sama kursseissa: joka syksy alkaa aika paljon uusia kursseja, ja kun tiistai-aamun osastopalaverissa pomo sanoo, että "ja sitten tälle-ja-tälle- kurssille jokainen etsii ja osoittaa 20 kurssillehakijaa" Niin minähän istun visusti koneen ääressä ja etsin ja osoitan kurssille hakijoita.


Mitä kyykyttämistä taikka kiusaamista siinä voi olla? Ja jos sitten on, kun kerran näin sanotaan, niin miten minä siihen voisin vaikuttaa? Sehän on mun työtä.

Ja ne osoitukset, ne kurssit, ne säännökset, karenssit ja vieläpä työssäoloehdot; ne on kaikki määrätty ihan Helsingistä korkeista hallituspalatseista käsin. Enkä usko, että niin korkeat päättäjät ja herrat nekään mitään kiusaamisia ajattelee. Niillä on taas isommat murheet ja suunnitelmat mielessään niillä.

Mulla on työkkärissä tehtävänä ohjata ihmisiä töihin, koulutukseen,ja sitä kautta taas töihin. Jos ei kunto kestä suoraan töihin, niin on kuntoutusta, eläkeselvitystä, työkokeilua ja jos jotakin yksilöityä koulutuspaikkoja. Kaikille pitäis joku ratkaisu löytyä. Ei voi olla mahollista, että joku roikku työttömänä työn"haeskelijana" samassa kaupungissa 18 vuotta, ja meinaa vielä jatkaa vanhuuseläkkeelle samaa rataa. Ei se kuulkaa ole tästä päivästä eikä maailmasta.

Kun sinne työkkäriin ilmottautuu rääkättäväksi/asiakkaaksi (riipuu ihan miten roikkuu), niin sehän kerrotaan JO HETI ALKUMETREILLÄ, että mitä kaikkea se asiakkuus siellä pitää sisällään. Että työtön hakee kokoaikatyötä, siltä alalta, siltä alueelta ja sitten säännöt tiukkenee, kun työttömyys pitenee. Ja kaikki on sääntöihin kirjattu ja kaikkien tiedossa kun sinne ittensä kirjaa.

Mulla ainakin on työpäivät tosi kiireisiä ja kaikenlaista työtä riittää tehtäväksi. Kenenkään kiusaamiseen ei ole hommia annettu.

Päinvastoin, myönnän joka viikko jollekin rahaakin ja useita kertoja; palkkatukea, matkakorvauksia, työmarkkinatukea vielä työn alettuakin. Ei kyykytä. Eikä kiusaa, vaan laitan selvää rahaa tulemaan.

Jos oikein alkaa miettimään, että pidänkö työstäni, niin kyllä niin voi sanoa; mulla käy oikein kivoja asiakkaita. Ja paljon saadaan tuloksia aikaan. Meinaan jatkaakin hommissa, niin kauan kun niitä vielä on. Vakipaikkaa ei vissiin saa, vaikka naapurihuoneesta se laiska housunkuluttaja kuolis, mutta siltä se on näyttänytkin jo aika kauan.

Kukin taaplaa täällä elämässään sitä omaa polkuaan. En tiijä sanoa, kenen parempi, kenen huonompi. Työkkärin virkatäti ei sitä kyllä arvottele eikä arvostele.

Tästä vastauksesta saa sen käsityksen, ettei asiakkaita käsitellä ihmisinä ja yksilöinä vaan tietokoneelle sopivina nappuloina. Valitaa ne ja ne asiat ja tietokone valitsee sopivat, joille lähetetään työhönkutsu tai koulutuskehotus. Eikö voitaisi ensin kutsua nämä työkkäriin ja siellä keskustella, että tällänen kehotus on johdolta tullu, että sinulle olis tällänen työ tai koulutusmhdollisuus. Sitten yhdessä pohdittaisiin olisiko se mielekäs asiakkaan kannalta.
Ymmärrän että virkailijoilla on kiire, eivätkä he kerkee kaikkia tutkimaan, mutta vältyttä turhilta toimeksiannoilta, joka varmaan olis kaikkien etu.

asian ytimessä! kirjoitti:

Olen virastotätinä työskennellyt työkkärissä erilaisissa pätkissä nyt yli 5 vuotta. Välillä työttömänä, välillä työllistettynä ja mitä milloin sattuu löytymään. Koko ajan haen tietysti vakituista virkaa, kun niitä joskus tulee auki.

Minun pitää aina ja koko ajan työskennellä erittäin ahkerasti ja osoittaa toimiston johdolle tietysti koko ajan olevani ahkera ja tehokas työntekijä. Minulla on myös todella paljon kilpailijoita, sillä työkkärit ylipäätään pysyy pystyssä ja pyörii meillä pätkätyöllistetyillä työntekijöillä.

Työkkärin työ tehdään tietokoneella ja kun ministeriön byrokratiaa toteutetaan, niin kaikki tulokset ja tekemiset voidaan tilastoida ja tehdyt työt löytyy jokaisen tietokoneelta henkilökohtaisten tunnusten alta.

Ei minulla, tavan rivivirkailijalla jossain sadan asiakkaan päivystysvauhdissa ole MITÄÄN mahdollisuutta, saatika aikaa, alkaa miettimään mitään kiusaamisia kenekään suhteen. Vaikka tulis se vittumainen ex-ukko siihen ilmottautumaan, niin enpä ehtis senkään tekemisiä sen kauempaa ihmetellä!

Ei ole sellaista elementtiä siinä työssä, eikä varsinkaan mitään sellaista motivaattoria, että saisi jotkut kicksit siitä, että lähettää xx-kappaletta työhönosoituksia viikon aikana!Tai että mä ehtisin alkaa arpomaan, että jollakin hakijalla on ikää taikka jotain lisäpäiviä jossain jemmattuna. Kyllä se vaan on niin, että niitä työhönosoituksia pitää kaikkien lähettää, ja mitä enemmän ja mitä paremmin toimivia (=eli hakija menee töihin) niin sitä parempi.

Sama kursseissa: joka syksy alkaa aika paljon uusia kursseja, ja kun tiistai-aamun osastopalaverissa pomo sanoo, että "ja sitten tälle-ja-tälle- kurssille jokainen etsii ja osoittaa 20 kurssillehakijaa" Niin minähän istun visusti koneen ääressä ja etsin ja osoitan kurssille hakijoita.


Mitä kyykyttämistä taikka kiusaamista siinä voi olla? Ja jos sitten on, kun kerran näin sanotaan, niin miten minä siihen voisin vaikuttaa? Sehän on mun työtä.

Ja ne osoitukset, ne kurssit, ne säännökset, karenssit ja vieläpä työssäoloehdot; ne on kaikki määrätty ihan Helsingistä korkeista hallituspalatseista käsin. Enkä usko, että niin korkeat päättäjät ja herrat nekään mitään kiusaamisia ajattelee. Niillä on taas isommat murheet ja suunnitelmat mielessään niillä.

Mulla on työkkärissä tehtävänä ohjata ihmisiä töihin, koulutukseen,ja sitä kautta taas töihin. Jos ei kunto kestä suoraan töihin, niin on kuntoutusta, eläkeselvitystä, työkokeilua ja jos jotakin yksilöityä koulutuspaikkoja. Kaikille pitäis joku ratkaisu löytyä. Ei voi olla mahollista, että joku roikku työttömänä työn"haeskelijana" samassa kaupungissa 18 vuotta, ja meinaa vielä jatkaa vanhuuseläkkeelle samaa rataa. Ei se kuulkaa ole tästä päivästä eikä maailmasta.

Kun sinne työkkäriin ilmottautuu rääkättäväksi/asiakkaaksi (riipuu ihan miten roikkuu), niin sehän kerrotaan JO HETI ALKUMETREILLÄ, että mitä kaikkea se asiakkuus siellä pitää sisällään. Että työtön hakee kokoaikatyötä, siltä alalta, siltä alueelta ja sitten säännöt tiukkenee, kun työttömyys pitenee. Ja kaikki on sääntöihin kirjattu ja kaikkien tiedossa kun sinne ittensä kirjaa.

Mulla ainakin on työpäivät tosi kiireisiä ja kaikenlaista työtä riittää tehtäväksi. Kenenkään kiusaamiseen ei ole hommia annettu.

Päinvastoin, myönnän joka viikko jollekin rahaakin ja useita kertoja; palkkatukea, matkakorvauksia, työmarkkinatukea vielä työn alettuakin. Ei kyykytä. Eikä kiusaa, vaan laitan selvää rahaa tulemaan.

Jos oikein alkaa miettimään, että pidänkö työstäni, niin kyllä niin voi sanoa; mulla käy oikein kivoja asiakkaita. Ja paljon saadaan tuloksia aikaan. Meinaan jatkaakin hommissa, niin kauan kun niitä vielä on. Vakipaikkaa ei vissiin saa, vaikka naapurihuoneesta se laiska housunkuluttaja kuolis, mutta siltä se on näyttänytkin jo aika kauan.

Kukin taaplaa täällä elämässään sitä omaa polkuaan. En tiijä sanoa, kenen parempi, kenen huonompi. Työkkärin virkatäti ei sitä kyllä arvottele eikä arvostele.

Ensinnäkin olen samaa mieltä, että ihan turhaan teitä työkkärin tätejä täällä mollataan. Koko kyykytyssysteemi on kyllä isompien kihojen aikaansaannosta. Korkeintaan teitä voi syyttää siitä, että ette sen enempää pidä julkisesti ääntä systeemin epäköhdista.

Mutta tästä olen kyllä jyrkästi eri mieltä "sehän kerrotaan JO HETI ALKUMETREILLÄ, että mitä kaikkea se asiakkuus siellä pitää sisällään". Ei todellakaan kerrota kaikkia mahdollisia tapauksia. Tätä palstaakin kun luet niin huomaat, että moni asia on jäänyt epäselväksi. Vaikkas nyt tuo, miten menetellä, kun on hakenut työllisyyskoulutukseen, mutta huomaakin toisen, paremmin itselleen sopivan kurssin. Taikka se, voiko ottaa vastaan määräaikaista osa-aikatyötä (esim. opetushommat on usein sitä), vai pitääkö pysytellä kiltisti työttömänä sitä kokoaikaduunia odottelemassa.

Se jää kanssa kertomatta, että erittäin moni asia riippuu ihan työvoimatoimikunnan mielivallasta. Ja että ei kannata aktiivisen työttömän ajatella, että asiat hoituu järkevimmällä mahdollisella tavalla. Työkkärin rulliin kun joutuu niin kandee saman tien jättää omat aivot narikkaan, jos haluaa hankaluuksilta välttyä.

asiakkaaltasi kirjoitti:

Ensinnäkin olen samaa mieltä, että ihan turhaan teitä työkkärin tätejä täällä mollataan. Koko kyykytyssysteemi on kyllä isompien kihojen aikaansaannosta. Korkeintaan teitä voi syyttää siitä, että ette sen enempää pidä julkisesti ääntä systeemin epäköhdista.

Mutta tästä olen kyllä jyrkästi eri mieltä "sehän kerrotaan JO HETI ALKUMETREILLÄ, että mitä kaikkea se asiakkuus siellä pitää sisällään". Ei todellakaan kerrota kaikkia mahdollisia tapauksia. Tätä palstaakin kun luet niin huomaat, että moni asia on jäänyt epäselväksi. Vaikkas nyt tuo, miten menetellä, kun on hakenut työllisyyskoulutukseen, mutta huomaakin toisen, paremmin itselleen sopivan kurssin. Taikka se, voiko ottaa vastaan määräaikaista osa-aikatyötä (esim. opetushommat on usein sitä), vai pitääkö pysytellä kiltisti työttömänä sitä kokoaikaduunia odottelemassa.

Se jää kanssa kertomatta, että erittäin moni asia riippuu ihan työvoimatoimikunnan mielivallasta. Ja että ei kannata aktiivisen työttömän ajatella, että asiat hoituu järkevimmällä mahdollisella tavalla. Työkkärin rulliin kun joutuu niin kandee saman tien jättää omat aivot narikkaan, jos haluaa hankaluuksilta välttyä.

Tietämättömiä työttömiä pitänee vielä valistaa siitä, että ei siellä työvoimatoimikunnassa työkkärin tätejä istu, vaan elinkeinoelämän ja ammattiliittojen edustajia. Kummallakaan ei ole mitään erityistä intressiä ajaa työttömien asiaa. Ainakin isommilla paikkakunnilla käsiteltäviä tapauksia on useita satoja per parin tunnin kokous, jotta ei siinä kovin yksityiskohtaisesti kerkeä itse kuhunkin syventyä.

Virastotädit tuskin on sen rahanahneempia kuin muutkaan duunarit. Oletko vaatimassa solidaarisuuden nimissä palkkaansa alentamaan myös vaikka sähköteknikkoja tai putkiasentajia, jotka tienaavat paremmin kuin suomalaiset keskimäärin? Tai juristeja oikeudenmukaisuuden nimissä? Opettajia, paperiduunareita?

Moni sosiaalitoimiston täti alun perin halusi tehdä sitä oikeaa sosiaalityötä, ja on itse tuskastunut siihen, kun rahan puutteen takia ei ole mahdollisuutta. Valitettavasti ei ole niitten tätien vallassa päättää, mitä ne tekevät. Kyllä se on äänestäjien päätös. Mitä vähemmän "veronkiskontaa", sitä vähemmän niillä on, mitä jakaa, ja sitä tiukemmin ne määrätään syynäämään, kenelle jaetaan.

tai suuntaa möykkä okealle ... kirjoitti:

Virastotädit tuskin on sen rahanahneempia kuin muutkaan duunarit. Oletko vaatimassa solidaarisuuden nimissä palkkaansa alentamaan myös vaikka sähköteknikkoja tai putkiasentajia, jotka tienaavat paremmin kuin suomalaiset keskimäärin? Tai juristeja oikeudenmukaisuuden nimissä? Opettajia, paperiduunareita?

Moni sosiaalitoimiston täti alun perin halusi tehdä sitä oikeaa sosiaalityötä, ja on itse tuskastunut siihen, kun rahan puutteen takia ei ole mahdollisuutta. Valitettavasti ei ole niitten tätien vallassa päättää, mitä ne tekevät. Kyllä se on äänestäjien päätös. Mitä vähemmän "veronkiskontaa", sitä vähemmän niillä on, mitä jakaa, ja sitä tiukemmin ne määrätään syynäämään, kenelle jaetaan.

Tätä mäkin ihmettelen aina välillä, että kuvittelevatko ihmiset ihan oikeasti, että Kelan, sossun ja työkkärin rivityöntekijät saavat palkkansa sen mukaan, miten "kiusaavat" (tämän palstan termi asiakaspalvelulle) asiakkaitaan.. Totuushan kuitenkin on, että kaikki tavalliset toimistotyöntekijät näissä kolmessa laitoksessa tekevät tarkoin ylemmältä tahoilta määriteltyjä päätöksiä ja tehtäviä n.1500-1600 euron bruttopalkalla. Päälle pitää tietysti huomioida se, että näissä virastoissa työntekijät kuuntelevat kahdeksan tuntia päivässä vittuilua ja huutoa asiakkaiden suunnasta. Pitäiskö siitä saada jokin erillinen korvaus, eiväthän nekään tule teidän työpaikallenne huutamaan..?

Jossain muussa, kevyemmässä ja vähemmän stressaavassa työssä voi helposti tienata yli 2500 e/kk, joten onko Kelan, sossun ja työkkärin virkailijoiden "huippupalkka" ihan oikeasti se suurin kateuden kohde. Voittehan itsekin hakeutua joihinkin näistä kolmesta töihin ja sitten miettiä uudelleen millaista se on toisesta suunnasta katsottuna.

se kyllä on kirjoitti:

Tätä mäkin ihmettelen aina välillä, että kuvittelevatko ihmiset ihan oikeasti, että Kelan, sossun ja työkkärin rivityöntekijät saavat palkkansa sen mukaan, miten "kiusaavat" (tämän palstan termi asiakaspalvelulle) asiakkaitaan.. Totuushan kuitenkin on, että kaikki tavalliset toimistotyöntekijät näissä kolmessa laitoksessa tekevät tarkoin ylemmältä tahoilta määriteltyjä päätöksiä ja tehtäviä n.1500-1600 euron bruttopalkalla. Päälle pitää tietysti huomioida se, että näissä virastoissa työntekijät kuuntelevat kahdeksan tuntia päivässä vittuilua ja huutoa asiakkaiden suunnasta. Pitäiskö siitä saada jokin erillinen korvaus, eiväthän nekään tule teidän työpaikallenne huutamaan..?

Jossain muussa, kevyemmässä ja vähemmän stressaavassa työssä voi helposti tienata yli 2500 e/kk, joten onko Kelan, sossun ja työkkärin virkailijoiden "huippupalkka" ihan oikeasti se suurin kateuden kohde. Voittehan itsekin hakeutua joihinkin näistä kolmesta töihin ja sitten miettiä uudelleen millaista se on toisesta suunnasta katsottuna.

Ikävä kyllä, on myös niin, että on virkailijoita, joita vallan väärinkäyttö viehättää. Tätä en kirjoita työttömänä vaan alan entisenä työntekijänä.

se kyllä on kirjoitti:

Tätä mäkin ihmettelen aina välillä, että kuvittelevatko ihmiset ihan oikeasti, että Kelan, sossun ja työkkärin rivityöntekijät saavat palkkansa sen mukaan, miten "kiusaavat" (tämän palstan termi asiakaspalvelulle) asiakkaitaan.. Totuushan kuitenkin on, että kaikki tavalliset toimistotyöntekijät näissä kolmessa laitoksessa tekevät tarkoin ylemmältä tahoilta määriteltyjä päätöksiä ja tehtäviä n.1500-1600 euron bruttopalkalla. Päälle pitää tietysti huomioida se, että näissä virastoissa työntekijät kuuntelevat kahdeksan tuntia päivässä vittuilua ja huutoa asiakkaiden suunnasta. Pitäiskö siitä saada jokin erillinen korvaus, eiväthän nekään tule teidän työpaikallenne huutamaan..?

Jossain muussa, kevyemmässä ja vähemmän stressaavassa työssä voi helposti tienata yli 2500 e/kk, joten onko Kelan, sossun ja työkkärin virkailijoiden "huippupalkka" ihan oikeasti se suurin kateuden kohde. Voittehan itsekin hakeutua joihinkin näistä kolmesta töihin ja sitten miettiä uudelleen millaista se on toisesta suunnasta katsottuna.

Meillä päin kyllä se vittuilu ja huuto työkkärissä on tullut ihan sieltä paremmalla tuolilla istuvalta.

Kämppis sai osoituksen työpaikasta, josta ei ollut koskaan kuullutkaan, mutta työ olis ollut just sitä oli haettu. Eli työkkäristä oli kerrankin hyötyä. Kämppis soitti heti työpaikkaan ja sopi haastattelusta. Haastattelun aikana työnantaja kyseli että mites on motivaation kanssa kun on noin pitkään oltu työttömänä. Jätkällä leuka loksahti eikä ollut tiennyt mitä sanoa kun parhaat päällä ja kaikki paperit kainalossa, omien sanojensa mukaan tekemisen meiningillä lähti haastatteluun. Paikkaa ei tullut ja työkkärissä virkailija uutiset kuultuaan oli kysynyt että mikä siinä on ettei työnsaanti kiinnosta, mitä varten työkkärissä ollaan. Karenssia ei tullut, vaikka virkailija oli räkytyksensä välissä sillä uhkaillut "jos ei muutu tämä homma".

Nähtävästi sitä työhaastattelua pitää ajatella noinkin päin, eikä pelkästään että mitä vastaa kun kysytään että miks meidän pitäis valita hakijoista juuri sinut, tai missä olet viiden vuoden kuluttua.

väärä suunta kirjoitti:

Meillä päin kyllä se vittuilu ja huuto työkkärissä on tullut ihan sieltä paremmalla tuolilla istuvalta.

Kämppis sai osoituksen työpaikasta, josta ei ollut koskaan kuullutkaan, mutta työ olis ollut just sitä oli haettu. Eli työkkäristä oli kerrankin hyötyä. Kämppis soitti heti työpaikkaan ja sopi haastattelusta. Haastattelun aikana työnantaja kyseli että mites on motivaation kanssa kun on noin pitkään oltu työttömänä. Jätkällä leuka loksahti eikä ollut tiennyt mitä sanoa kun parhaat päällä ja kaikki paperit kainalossa, omien sanojensa mukaan tekemisen meiningillä lähti haastatteluun. Paikkaa ei tullut ja työkkärissä virkailija uutiset kuultuaan oli kysynyt että mikä siinä on ettei työnsaanti kiinnosta, mitä varten työkkärissä ollaan. Karenssia ei tullut, vaikka virkailija oli räkytyksensä välissä sillä uhkaillut "jos ei muutu tämä homma".

Nähtävästi sitä työhaastattelua pitää ajatella noinkin päin, eikä pelkästään että mitä vastaa kun kysytään että miks meidän pitäis valita hakijoista juuri sinut, tai missä olet viiden vuoden kuluttua.

Keskustelin kerran oman valitukseni vuoksi ay-lakimiehen kanssa. Hän kertoi olleensa aikaisemmin työvoimatoimiston työvoimatoimikunnan jäsen, mutta keskustelun aikaan oli vakuutusoikeuden jaoston jäsen. Jaostohan ratkaisee jutut vakuutusoikeudessa. Asian esittelee vakuutusoikeuden esittelijä.

työelämään ole, varsinkin js vasta nyt olet työttömäksi joutunut. Onhan sinulla jopa 10 vuotta työelämää jäljellä jos niin haluat. Vähän tyhmää tietysti on ohjata sinut työnhakukurssille, eiköhän ne asiat ole tuttuja jo. Neuvottele sen työkkäriihmisen kanssa että voisit mennä jllekin hyödyllisemmälle kurssille vaikka rekry-kurssille. Ei 58 voi vain levätä laakereillaan ja odottaa lisäpäiviään, ainakin jos terveys kestää. Sanoo yksi 57 myös työtön.

mitenkään liian vanha kirjoitti:

työelämään ole, varsinkin js vasta nyt olet työttömäksi joutunut. Onhan sinulla jopa 10 vuotta työelämää jäljellä jos niin haluat. Vähän tyhmää tietysti on ohjata sinut työnhakukurssille, eiköhän ne asiat ole tuttuja jo. Neuvottele sen työkkäriihmisen kanssa että voisit mennä jllekin hyödyllisemmälle kurssille vaikka rekry-kurssille. Ei 58 voi vain levätä laakereillaan ja odottaa lisäpäiviään, ainakin jos terveys kestää. Sanoo yksi 57 myös työtön.

Itse jouduin 43-vuotiaana työnhakukurssille. Työelämää on takana 20 vuotta, josta eri työnantajia tosin vain 5 kpl. Tuntui hieman nöyristettävältä, että tälläinen toimistotöitä tehnyt laitetaan opettelemaan työnhakua ja ansioluettelontekoa, jotka takuulla osaan ilmankin.