Hei arvoisa tulkitsija
Vuosia olen enemmän tai vähemmän rämpinyt ja kompastellut pikkuhiljaa ylöspäin edellisen suhteen kariutumisen jälkeen.
Vuosi sitten tapasin miehen, jonka kanssa viihdyin alusta asti erittäin hyvin. Pidin suhdetta viime kevättalveen saakka pelkkänä ystävyytenä, mutta sitten huomasin ihastuneeni häneen perinpohjin. Kevään ja kesän aikana olemme syventäneet suhdetta ja nyt puhumme jo rakkaudesta.
Onko tämä se suuri rakkauteni? Hyvien tunteiden seassa on paljon epävarmuuden ja pelon tunteita. Satutanko tässä itseni sitten kuitenkin?
Vuosia olen enemmän tai vähemmän rämpinyt ja kompastellut pikkuhiljaa ylöspäin edellisen suhteen kariutumisen jälkeen.
Vuosi sitten tapasin miehen, jonka kanssa viihdyin alusta asti erittäin hyvin. Pidin suhdetta viime kevättalveen saakka pelkkänä ystävyytenä, mutta sitten huomasin ihastuneeni häneen perinpohjin. Kevään ja kesän aikana olemme syventäneet suhdetta ja nyt puhumme jo rakkaudesta.
Onko tämä se suuri rakkauteni? Hyvien tunteiden seassa on paljon epävarmuuden ja pelon tunteita. Satutanko tässä itseni sitten kuitenkin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
..ehdi paneutua minun ongelmaan? Kutritar?
Tilanteesi näyttää harhakuvalta ja sitä pahentaa eristäytymisen tunne. Tiedät itse jo nyt miten on ja muista että olet matkalla eikä elämä pääty suhteeseen tai sen päättymiseen. Näet itsekin, mutta olet puolitiessä. Eläydy ja nauti olostasi suunnittelematta tulevaisuutta niin ankarasti. Voisit ehkä lisätä intohimon loistetta profiiliisi, sillä kaikki on vähän liian vetistä tällä hetkellä. Jos valitset kalamaisen olotilasi jatkuvuuden, ui edes kirkkaissa vesissä, eli pidä tunne-elämäsi selvänä ja kirkkaana. Älä mene asioiden edelle mielikuvituksessasi. Se on ihan ok että rakastaa. Rakasta vaan. Pysy avoimena itsellesi.
Avaimia: on tärkeintä että kommunikoit itsesi kanssa selkeästi, luota intuitioosi, se on aina oikeassa valitettavasti. Sinun ei tarvitse mukauttaa itseäsi kenellekään sopivaksi. Olet täydellinen ja avoin sellaisena kuin olet.