Pullopostia

Katselen kuinka
aallot vyöryy rantaan särkyy
ja yllättäen pullo jalkoihini pyörii.
Nostan tutkittavaksi tuon hiekkaisen
meren hauraaksi hioman
ja näen sen paperia sisällään
pitävän.

Väristys kulkee lävitseni
kun huomaan itseni sen kirjottaneen
ja muisto mieleen hiipii.
Oli rakkaus ja loppu sen
unohdusta kaipasin.
Itsetuhoisat ajatukset mielessäin
tälle samalle rannalle silloin saavuin.
Sekavia sanoja paperille kirjoitin
hyvästejä koko maailmalle
ja suuresta suunnattomasta rakkaudesta.
Sen veteen viskasin
hyvää matkaa toivotin
sinne missä pippuri kasvaa
ja ranta minut sammutti.

Viestiini oli lisätty punainen sydän
rakkauden sanoja
kutsujen siihen
toivoi toinen samalainen yksinäinen.

Nyt vasta todella kaipaavin silmin
taivaanrantoja tähyilen.
Keskityn ja vierasranta lähestyy
sieluni silmin näen
rannalla naisen mustassa kruunussaan
kaikki troopiikin kulta kuparisessa
ihossaan välkkyjen.

Minne sielu näkee
sinne sydän halajaa
lennän luoksesi
unelmaan...rakkauteen.
4238
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Hyvin, hyvin erilainen runo Sinulta tämä.

Mielenkiintoinen ja aivan kuin olisit sen pullo-
postin laittanutkin joskus matkaan ?

Päätössäe on upea !

Äänestä
  • ...laittanut joskus pullopostia
    jonkun ajatuksen innoittamana parikymppisenä
    mutta olen myös löytänyt pullopostia
    joka oli lähetty tanskasta ja jossa pyydettiin
    ilmoittamaan minne päin se päätyi jonka tein
    sitten.
    olisi melkoinen ihme jos pulloposti täältä
    lähetty päätyisi jonnekkin tropiikkiin
    ja vielä takaisin.
    muuten tässäkin on paljon totta kuten
    tuo rannalla olo,itse tuho rakkauden jälkeen..
    nuorena ottaa jotkut asiat liian vakavasti.
    kiitos rakas oppimestari kun kävit
    kun luulin tästä huippupöllön runon tulleen
    mutta sinä näit jotain hyvää
    toivottelen kaikkea kauniin hyvää päivääsi.

    Äänestä

Heinäkuun iltaruskoissa
on tuoreuden tuntu.Kesä on
vielä kypsymätön ja vailla
syviä kokemuksia.On
nuoruuden hehkua.

Mutta kun tulee syyskuu
ja punertavat iltaruskot.
Kypsyys ja yrittien tuoksut.
Lepattava öljylyhdyn valaiseva
liekki.Siinä on jotain.

Kuin luonto tanssisi syyshämärässä.
Hiljaisuus ja se kaikki tunnelma.
Huimaa olla siinä katselijana.
Nauttia.Nauttia siitä syksyn hetkestä!
Seurata kun rusko sammuu ja katoaa.

Ja vaikka pimeys tulee,niin
joku erityinen nautinto jää sieluun.
Kuin olisi ollut mukana jossain
suuremmassa.Ja se on jäänyt sisälle
ihmiseen.On vain hyvä olla.

Kummallista miten pysähtyminen
tekee hyvää.Kykeneminen ottaa
syliote hetkestä ja nauttia siitä.
Tajuta luonto ja sen anti.Värit ja
tuoksut.Valot ja varjot.

Iltaruskon syvä oivaltaminen on
elämisen viisauden löytämistä.

Sisältään.

Kiitos runostasi.

Minusta tuntuu usein kun
luen hienoja runojasi,
että kirjoittaessasi samalla
etsit ja löydät itseäsi ja
suhdettasi Rakkauteen,
Rakastamiseen?

Koko ajan ehkä myös rohkeus
erilaiseen runoon ja ilmaisuun
sinulla kasvaa?

Muutenhan ei oikeen tuo rohkeus
tule kuin kirjoittamalla ja
ilmaisemalla.

Minusta ainakin olet oikealla
tiellä ja rohkeutta vain lisää!

Voit hyvällä syyllä uskoa omaan
tekstiisi.

Tämä ei ole kohteliaisuus vaan
vaan näin ajattelen oikeasti.

Tämäkin runo oli hyvä runosi.

Kivaa jatkoa päivääsi.
Olet mahdottoman mukava ihminen.

Äänestä
  • ..taas niin hieno palaute sinulta,
    tuosta runoni hienoudesta olen jäävi
    sanomaan mitään.
    no minun runoissa on paljon totta
    niin tässäkin pulloposti,ranta ja itsetuhoiset
    ajatukset-jos rakkaus kuoli niin miksen minäkin
    mutta toiveita kumminkin uudesta oli ja sammuin
    tai torkahdin parin viinipullon jälkeen.
    no nykyään on ongelmia verensokerin kanssa
    ja jos se on alhaalla kun vastailee
    palautteisiin niin mukava ihminen on kaukana
    minusta niin tulee piikikästä tekstiä.
    todella mukavaa kun poikkesit
    ja toivottelen kaikkea huippuhyvää päivääsi.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


runo64 kirjoitti:

Katselen kuinka
aallot vyöryy rantaan särkyy
ja yllättäen pullo jalkoihini pyörii.
Nostan tutkittavaksi tuon hiekkaisen
meren hauraaksi hioman
ja näen sen paperia sisällään
pitävän.

Väristys kulkee lävitseni
kun huomaan itseni sen kirjottaneen
ja muisto mieleen hiipii.
Oli rakkaus ja loppu sen
unohdusta kaipasin.
Itsetuhoisat ajatukset mielessäin
tälle samalle rannalle silloin saavuin.
Sekavia sanoja paperille kirjoitin
hyvästejä koko maailmalle
ja suuresta suunnattomasta rakkaudesta.
Sen veteen viskasin
hyvää matkaa toivotin
sinne missä pippuri kasvaa
ja ranta minut sammutti.

Viestiini oli lisätty punainen sydän
rakkauden sanoja
kutsujen siihen
toivoi toinen samalainen yksinäinen.

Nyt vasta todella kaipaavin silmin
taivaanrantoja tähyilen.
Keskityn ja vierasranta lähestyy
sieluni silmin näen
rannalla naisen mustassa kruunussaan
kaikki troopiikin kulta kuparisessa
ihossaan välkkyjen.

Minne sielu näkee
sinne sydän halajaa
lennän luoksesi
unelmaan...rakkauteen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu