Oikeasti. Pakko purkaa ajatuksiaan jonnekki, miksei siis tänne.
Ongelmana siis miehen ex. Joo, älkääkä alkako selittään, että "ainahan nyxät niitä exiä sättii", sillä mä olen itsekin ex, mulla myös on lapsia edellisestä avioliitosta, enkä silti pysty käsittään tämän miehen exän käytöstä. Hänkin on tahollaan uusissa naimisissa. Ja silti - aina vaan ja yhä uudelleen yrittää pompottaa/kontrolloida/alistaa miestäni tahtonsa mukaan.
Ja mitä muuta käyttäis aseenaan kuin heidän yhteisiä lapsiaan :o( Äärettömän surullista. Ja äärettömän raivostuttavaa :o/
Koittaa kaikella lailla syyllistämällä saada mieheni tekemään tahtonsa mukaan. Ja voi että osaa olla ilkeä miehelleni, ette usko.
Meillä kuitenkin hyvät välit miehen lapsiin, jotka ovat luonamme viikonloppuja (1-2krt/kk) ja lomilla pidempiä jaksoja. Vaan nyt on tämä äiti alkanut manipuloida lapsiaankin isäänsä ja etenkin minua vastaan. Homma hajos käsiin, kun meille mieheni kanssa syntyi keväällä yhteinen lapsi. Silloin tämä exä alkas vaatimaan mieheltäni yksinhuoltajuutta, kiristi kaikella tavalla ja asiat meni siihen pisteeseen, että mieheni suostui, että saisimme ns. olla rauhassa. Tai niin me luulimme. Nyt on alkanut taas keksiä mitä ihmeellisempiä juttuja, miten miehen maksamaa elatusapua on korotettava (ihan ilman perusteita)yms. Uhkaa käräjillä, syyllistää ja haukkuu.
Tähän saakka olen pysynyt erossa näistä kiistoista, mut nyt alkaa mun mittani oleen täysi. Mä en jaksa enää katella, miten mies tämän tästä on allapäin exän syyllistämisestä (osaa olla kielellisesti todella näppärä tämä nainen, puhuu toisen todella helposti pyörryksiin, ja saa uskomaan puheisiinsa, vaikka olisivat ihan puutaheinää), miten pelkää lapsiensa etääntyvän täysin exän manipuloinnin myötä...
Lasten ollessa meillä, tulee exältä aina neuvoja/ohjeita/sääntöjä, miten/kuinka/koska meidän tulee toimia, ja varsinkin miten EI TULE toimia. Lapset kaikki yli 10v, että eiköhän meidän luulisi osaavan...vaan haluaa kontrolloida kaikkea ja kaikkia. Raivostuttavaa.
Itselläni lapset alle kouluikäisiä, tapaavat isäänsä ja tämän uutta puolisoa säännöllisesti, enkä millään tavalla puutu siihen, mitä he tekevät ja tekemättä jättävät. En puutu exäni elämään. Eikä hänkään minun. Ja meillä on hyvät välit. Eli ihan toista kuin miehen exän kanssa.
Anoppi minulle tässä joskus tuumasi, että tämä miehen exä omaa narsistisia piirteitä, on kuulemma aina halunnut hallita ja alistaa miestäni (huom! anopille ei olla näistä meidän väleistä tähän exään kerrottu). Ja kertoipa senkin, että olivat vain tyytyväisiä, kun mieheni tästä exästään erosi, koko suku kun oli ihmetellyt, miten mieheni niin kauan jaksoikin!?!
Pikkuhiljaa on mieheni itsetunto korjaantunut, ja hän on alkanut uskaltaa vastustaa exäänsä, mut siitähän tämä eukko saa vaan tuulta purjeisiin...kun ei saa enää otetta miehestäni.
Mut mä alan olla hajalla, mä en jaksa näin.
Ongelmana siis miehen ex. Joo, älkääkä alkako selittään, että "ainahan nyxät niitä exiä sättii", sillä mä olen itsekin ex, mulla myös on lapsia edellisestä avioliitosta, enkä silti pysty käsittään tämän miehen exän käytöstä. Hänkin on tahollaan uusissa naimisissa. Ja silti - aina vaan ja yhä uudelleen yrittää pompottaa/kontrolloida/alistaa miestäni tahtonsa mukaan.
Ja mitä muuta käyttäis aseenaan kuin heidän yhteisiä lapsiaan :o( Äärettömän surullista. Ja äärettömän raivostuttavaa :o/
Koittaa kaikella lailla syyllistämällä saada mieheni tekemään tahtonsa mukaan. Ja voi että osaa olla ilkeä miehelleni, ette usko.
Meillä kuitenkin hyvät välit miehen lapsiin, jotka ovat luonamme viikonloppuja (1-2krt/kk) ja lomilla pidempiä jaksoja. Vaan nyt on tämä äiti alkanut manipuloida lapsiaankin isäänsä ja etenkin minua vastaan. Homma hajos käsiin, kun meille mieheni kanssa syntyi keväällä yhteinen lapsi. Silloin tämä exä alkas vaatimaan mieheltäni yksinhuoltajuutta, kiristi kaikella tavalla ja asiat meni siihen pisteeseen, että mieheni suostui, että saisimme ns. olla rauhassa. Tai niin me luulimme. Nyt on alkanut taas keksiä mitä ihmeellisempiä juttuja, miten miehen maksamaa elatusapua on korotettava (ihan ilman perusteita)yms. Uhkaa käräjillä, syyllistää ja haukkuu.
Tähän saakka olen pysynyt erossa näistä kiistoista, mut nyt alkaa mun mittani oleen täysi. Mä en jaksa enää katella, miten mies tämän tästä on allapäin exän syyllistämisestä (osaa olla kielellisesti todella näppärä tämä nainen, puhuu toisen todella helposti pyörryksiin, ja saa uskomaan puheisiinsa, vaikka olisivat ihan puutaheinää), miten pelkää lapsiensa etääntyvän täysin exän manipuloinnin myötä...
Lasten ollessa meillä, tulee exältä aina neuvoja/ohjeita/sääntöjä, miten/kuinka/koska meidän tulee toimia, ja varsinkin miten EI TULE toimia. Lapset kaikki yli 10v, että eiköhän meidän luulisi osaavan...vaan haluaa kontrolloida kaikkea ja kaikkia. Raivostuttavaa.
Itselläni lapset alle kouluikäisiä, tapaavat isäänsä ja tämän uutta puolisoa säännöllisesti, enkä millään tavalla puutu siihen, mitä he tekevät ja tekemättä jättävät. En puutu exäni elämään. Eikä hänkään minun. Ja meillä on hyvät välit. Eli ihan toista kuin miehen exän kanssa.
Anoppi minulle tässä joskus tuumasi, että tämä miehen exä omaa narsistisia piirteitä, on kuulemma aina halunnut hallita ja alistaa miestäni (huom! anopille ei olla näistä meidän väleistä tähän exään kerrottu). Ja kertoipa senkin, että olivat vain tyytyväisiä, kun mieheni tästä exästään erosi, koko suku kun oli ihmetellyt, miten mieheni niin kauan jaksoikin!?!
Pikkuhiljaa on mieheni itsetunto korjaantunut, ja hän on alkanut uskaltaa vastustaa exäänsä, mut siitähän tämä eukko saa vaan tuulta purjeisiin...kun ei saa enää otetta miehestäni.
Mut mä alan olla hajalla, mä en jaksa näin.
Vastaukset 34
Vanhimmat
On olemassa muitakin joilla mitta täynnä miehensä exää..heh=)kukaan,ei äiti,isä..kukaan voi sanoa miten perheessä pitäs toimia ym,mä en kattelis päivääkään jos mun miehen ex alkas latelee meille ohjeita,antaahan hän niitä kovasti lapsilleen tod.näk.mite he ovat sit kotona siis meillä(asuvat siis isänsä luona)musta on tosi ikävää korjata jatkuvasti sitä paskaa sit..meillä ainakin lapset ovat kokoajan ristiriitatilanteessa..ikävää.ootteko pystyny keskutella sen exän kaa tms?saman pöydän äärellä esim?ota todellakin ohjat käsiisi nyt,myöhemmin voi olla myöhästä jo..paljon voimia sinulle=)
Luuletko tosissasi, että anoppi haukkuisi omaa poikaansa? =)
No ei todellakaan. Eksähän se on TIETYSTI kaikkeen syyllinen ja suvullekkin se on tietysti toitotettava. Fiksua... Niin fiksua...
Kuulisitpa mitä entisen vaimon suku on miehestä ja luultavasti myös Sinusta mieltä...
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
Uskokaa jo exät, olette exiä. Entistä elämää. Slut. Finito. The end.
Tiedän olevani entisen mieheni entistä elämää, mutta ikävä kyllä lisäännyimme aikoinamme ja jälkikasvun vuoksi joudumme olemaan tekemisissä keskenämme.
Minä tunnen lapseni parhaiten ja tiedän, mikä heile on hyväksi, ei se entinen mies, joka näkee lapsiaan 1-2 kertaa kuukaudessa ja lomilla hieman pidempiä aikoja. Eikä lapsiani ja heidän parastaan tiedä se mieheni uusi naisystävä.
Onneksi meidän lapsemme ovat jo senikäisiä, että osaavat itsekin päättää, haluavatko isänsä luo kylään, vai olla kotonaan.
Jos joku haluaa asioista käräjöidä, niin sen tehköön. Mitä siitä valitat?
Siellähän saisitte Tekin ihan mustaa valkoisella, miten asioita pitää hoitaa...
En minä ole käräjille menossa, mutta mieheni exä on, koska ei halua hyväksyä sitä että hänen lapsensa haluavat asua meillä eivätkä hänen kanssaan.
Jos hän haluaa käräjöidä, niin sen tehköön.
Siinähän saatte ihan ylemmältä taholta päätöksen, kuka Teidän uusperheessänne on oikeassa.
Ja luultavasti myös selvät rajat tulevaisuuden hoitamiselle puolueettomasti.
oletko ajatellut että täällä uusperhe-palstalla kun nykyiset valkittavat existä ja exät tietävät olevansa parempia kuin nykyiset; että nämä nykyiset ovat myös äitejä ja exiä omilla tahoillaan mutta he eivät käyttäydy omaa ex-miestään kohtaan määräilevästi ja kiristä lapsilla? Olisivatko nämä nyxät vain parempia ihmisiä olemassa? Minusta ainakin tuntuu.
Ikävä kyllä en enää jouda perustelemaan kantaani, mikä on pöyristyttävän huonoa käytöstä, mutta haluan sanoa, että olen vahvasti erimieltä kanssasi.
Eikä se vain tunnu minusta siltä, vaan tiedän sen.
Olet siis taas niitä ihmisiä jotka "ovat parempia kuin muut".
Sääliksi käy ex-miestäsi, hänen uutta vaimoaan, nykyistä miestäsi, hänen entistä vaimoaan ja entisen vaimon nykyistä miestä, ja ennen kaikkea lapsiasi. Voit tuolla ajattelumaailmalla pilata monen perheen elämän.
sääliminen, voit aloittaa paranemisesi vaikka siitä!
narsismi. Aloita sinäkin paraneminen ajoissa.
Etpä todellakaan tiedä mistä puhut....
kuulostaa tutulta:
"Lasten ollessa meillä, tulee exältä aina neuvoja/ohjeita/sääntöjä, miten/kuinka/koska meidän tulee toimia, ja varsinkin miten EI TULE toimia."
Näin meilläkin, lapsi jo kohta 12v. Mitä enemmän eksä kontrolloi ja oireilee, sitä epävarmempi hän on itsestään ja omasta kaikkivoipaisuudestaan :D.
Ja Luojankiitos lapsenne on pian (vain kuusi vuotta enää) täysi-ikäinen ja voi itse päättää, mikä hänelle on parasta.
Se, onko se Teidän perheenne, vai sen eksän, selviää vain odottamalla.
oletko pikkuisen hakoteillä?
Lueppa oma tekstisi ääneen. Onko sinulla joku kilpailu ex-miehesi kanssa siitä kummasta lapsi tykkää enemmän ja lapsi sitten täysi-ikäisyyden kynnyksellä päättää kumman kanssa on tekemisissä??
Voi sanonko mikä. Mene johonki puhumaan tuosta asiasta ja jätä katkeruus. Ei lapsen tarvitse valita vanhempiensa välillä.
On vaikea laji...:)
varsinkin jos sitä osaisi käyttää oikein.
vaan käy niin että mieheni ahdistuu aina lasta haettaessa/tai vietäessä koska hän ei voi sietää sitä naista.
Se kaikki sitten heijastuu meidänkin väleihin..koska mies ei osaa lopettaa kiukkuilua kotiin tullessaan.
Odotan aikaa(2vuotta vielä..) että lapsi on kouluikäinen ja pystyy välimatkat kulkemaan bussilla,jotta ei tarvitse miehen nähdä exäänsä lainkaan.Säilyy sopu meidänkin perheessä..
ukkoni todellakin vihaa exäänsä ja ahdistuu kun joutuu häntä näkee ku on lasten vaihdot ja kaikki tämä näkyy myös meil himas.
Mitäpä jos lapsi haluaakin elää OMAA elämäänsä ja perustaa aikuisena OMAN PERHEEN?
Kaikki ei ole kypisä parisuhteeseen. Kurjaa kun elämäsi on pilalla, mutta itehän polusi valitset, ei mies varmaan sokkona luoksesi muuttanut?
Näitä talläisiä tarinoita on pilvein pimein, yhdellä erolla, oikeat äidit ovat henkisesti kypsiä, eikä valita ja kerjää sääliä.
Harvaa äitiä lapset häiritsee, mutta ihmiset joka joutuvat kerran kuussa näkemään vaikkapa vain miehensä lapsia, marisevat ja kitisevät! Miksi? Ei kenenkään ole pakko otta miestä jolla on lapsia.
lapsia..enemmän tuo tilanne miehiä rasittaa kun joutuvat sietämään/kestämään puolison lapsia yhteisessä kodissa.
Naisen jolla on omia lapsia on helpompi hyväksyä toisenkin lapset tasavertaisesti.
et mulla lapsi edellisest suhteesta kuten myös miehelläni et mieheni ei kestäs minun lastani?eikai lasten kesken voi olla tappeluita kuka on paras.eli kaikki lapset jotka ovat ekana syntyneet ovat niitä parhaita ja ne jotka syntyy sit tähän uusperheeseen niin ovat pohjasakkaa,NIINKÖ?
minun mieheni ex-vaimosta. Veit sanat suustani. Ehkä jonain päivänä saadaan olla rauhassa, uskotaan siihen! Kärsivällisyyttä meiltä se vaatii...
voit uskoa. Sun katkeruus ja kateus toisia kohtaan on säälittävää. Mutta miksi valitsit miehen jolla on perhe ja vastuuta? Oma vika.
Miten voi sanoa et mitäs valitsit miehen jolla perhe ja lapsi/lapsia??musta eronnut pari jolla lapsia eivät ole enää perhe,senhän vois käsittää sit et joka ikinen uusperhe ei ole oikea perhe vaan se edellinen on edelleenkin perhe,eikö?eihän kukaan mahda sille mitään jos rakastuu ja toisella on lapsia niin mitään.jos on lapseton niin hänen on ymmärretävä se et toisella on lapsi tai lapsia mutta ei sen sitä exää tartte elämäänsä kyllä ottaa
Ei pidä juosta jokaisen helman perässä joka vastaan tulee, jos on perhe olemassa jo.
Usein tulee tehtyä häitiköityjä päätöksiä ja kuvitellaan että uusi upea elämä odottaa kun vaihtaa. Niihän se ei ole. Kun arki alkaa ongelmat kasaantuu.
Pitää arvostaa sitä mitä jo on, eikä hyppiä jokaisen perään.
Kenelle tämä vastaus mahtoi olla tarkoitettu?
Tämä koko ketju tuntuu välillä menevän ihan asian vierestä, lukekaapas tarkemmin, mitä ap on kirjoittanut!
Eihän ap ole katkera eikä kateellinen, eikä myöskään puolisonsa lapsia vastaan hänellä tunnu olevan mitään, ihmetteleepä vain miehensä exän käytöstä.
Minun on helppo samaistua ap:n tekstiin, hyvin samankaltaista on meilläkin.
Olishan se tosiaan hienoa, jos voisi oikein valita, kehen rakastuu...
Hei alkuperäinen ketjun aloittaja!
Valitettavasti kertomuksesi kuulostaa liiankin tutulta. Mun miehen ex on narsisti, siis ihan oikeasti ja aiheuttanut todella paljon pahaa...niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Jotenkin hän saa itsensä näyttää aina viattomalta ja mieheni kamalalta...meille hän on suoraan sanonut että ei lepää ennen kuin on saanut miheni elämän pois raiteiltaan niin henkisesti kuin taloudellisestikin... ja meidän välit rikki. Mutta siihen hän ei pysty. rakastan miestäni, ja hänen lapsiaankin.
sen äiti exän pitää ne lapset, niin voisi tilanne muuttua sunkin osalta mukavammaksi. Se oli jo tarpeeksi paha että veit sen miehen,anna äidin edes pitää lapset! ja asutko miehesi ex-perheen talossa? Veitkö elannon äidiltä yhtisestä firmastaan? Jos tunsit piston sydämesäsi niin voisit ymmärtää tätä exääkin....kokemusta nimittäin on.
ongelmasi itsesikanssa lisääntyy ja entiset paisuu kuin lumipallo.
Jos jollain on ongelma, niin sulla. Meneppäs kiireen vilkkaanhakemaan apua, elämä helpottuu.
Sille et voi mitään että lapsilla on äiti ja isä, muta sille voit että lakkaat häiriköimästä heitä.
Oletpa soppaan joutunut. Kyllä ihmisestä löytyy yllättäviäkin vahvuuksia kun vain otat jämäkästi ohjat käsiisi ja annat palaa! Noin katkera exä ei anna teidän olla koskaan rauhassa jos olette lällyjä. Koita jaksaa, hyvä koulu on elämä joka ei ole liian helppoa. Joka pelkää ei pelaa...
pelailla!!!!!Sekö on sun valttikortti? Missä on keskustelu?
henkisesti raskasta lapsena, kun tuollainen puhku ja halu ksotaa oma pahoinvointi jollekin, tai oikeemmin yllyttää toinen liiskaamaan!! On onneksijoukko, j oka ymmärtää sinua, sillä en usko että oikeesti olet paha ihminen.
Sulla vain on traumoja omasta elämästä, ja luulet että kostamalla kaikki järjestyy!
Voimia sulle kestää. Apua on tarjolla, mutta se pitää itse ymmärtä hakea.Tsemppiä.