SURULLINEN ÄITI
Äiti meille elon antaa, äiti meitä hoivaa, kantaa.
Äiti meitä lohduttaa, vaan mitä palkaksensa saa.
Heti, kun vain siivet kantaa, lapset lentää taivaan rantaan.
Äiti yksin jäädä saa, vaan nyt hän kirjeen kirjoittaa.
Rakas poikani!
Istun tässä itkien, sinua mä aattelen.
Jumalaamme kiittelen, kun mennehiä muistelen.
Muistan lapsen kultaisen, muistan posken pehmoisen.
Muistan silmät sirkeät, ja ilmeet iki pirteät.
Muistan kouluvuotes' myös, kuink' helppoa ol' koulutyös'.
Kuink' haka olit urheilussa, voitit kaikki kilpailuissa.
Siks' uhoa ja elämää, oli täynnä nuori pää.
Lentäjäksi tahdoit tulla, siihenkin ol' kyvyt sulla.
Nyt tässä läpi kyynelten, kuvaasi mä katselen.
Kapteenin on asu päällä, minä kaipaan sua täällä.
Kaukana oot maailmalla, Luojan sinitaivaan alla.
Yllä valkopilvien, vapaana kuin lintunen.
Vaan surussain mä iloitsen, on mulla poika melkoinen.
On aina täynnä elämää, nyt ei mulle aikaa jää.
Silti tiedän poika-kulta, kerran kiitoksen saan sulta.
Lepään ehkä mullan alla, sinä haudan partahalla.
Älä silloin sure kulta, saathan toki anteeks' multa.
Tänne tullaan elämään, kyllä äiti ymmärtää.
Äiti meille elon antaa, äiti meitä hoivaa, kantaa.
Äiti meitä lohduttaa, vaan mitä palkaksensa saa.
Heti, kun vain siivet kantaa, lapset lentää taivaan rantaan.
Äiti yksin jäädä saa, vaan nyt hän kirjeen kirjoittaa.
Rakas poikani!
Istun tässä itkien, sinua mä aattelen.
Jumalaamme kiittelen, kun mennehiä muistelen.
Muistan lapsen kultaisen, muistan posken pehmoisen.
Muistan silmät sirkeät, ja ilmeet iki pirteät.
Muistan kouluvuotes' myös, kuink' helppoa ol' koulutyös'.
Kuink' haka olit urheilussa, voitit kaikki kilpailuissa.
Siks' uhoa ja elämää, oli täynnä nuori pää.
Lentäjäksi tahdoit tulla, siihenkin ol' kyvyt sulla.
Nyt tässä läpi kyynelten, kuvaasi mä katselen.
Kapteenin on asu päällä, minä kaipaan sua täällä.
Kaukana oot maailmalla, Luojan sinitaivaan alla.
Yllä valkopilvien, vapaana kuin lintunen.
Vaan surussain mä iloitsen, on mulla poika melkoinen.
On aina täynnä elämää, nyt ei mulle aikaa jää.
Silti tiedän poika-kulta, kerran kiitoksen saan sulta.
Lepään ehkä mullan alla, sinä haudan partahalla.
Älä silloin sure kulta, saathan toki anteeks' multa.
Tänne tullaan elämään, kyllä äiti ymmärtää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.