LAUANTAIKOULU SAA KANNATUSTA JÄRJESTÖILTÄ
Terho Vuorinen/STT
Presidentti Tarja Halosen ehdotus koulujen liikunta- ja taidepainotteisista lauantaipäivistä saa ristiriitaisen vastaanoton.
Suurin vastustus löytyy kouluväen keskuudesta, järjestöjen parista taas löytyy kannatusta.
– Idea liikunta- ja taideaineiden määrän lisäämisestä nykyisen opintosuunnitelman ulkopuolella on hyvä, Suomen liikunta ja urheilun puheenjohtaja Timo Laitinen sanoo.
Laitinen tietää, että opettajien palkkaaminen kouluun lauantaisin olisi kunnille raskas lisätaakka. Se ei ole kuitenkaan ainoa ongelma.
– Vaikeinta on rakentaa toiminnasta niin motivoivaa, ettei se tunnu vapaisiin lauantaihin tottuneista lapsista pakolta. Aktiivinuoret tulisivat riemumielellä, mutta monet muut hammasta purren.
Suomalaisen kansantanssin ystävien puheenjohtaja Raimo Tanskanen iloitsee ehdotuksesta. Hän näkee lauantaikoulun mahdollisuutena vaikkapa tanhun aseman palauttamiseen.
– Ajatus lauantaikoulusta on liikunnan kannalta helppo toteuttaa. Olemme jo ajaneet vastaavaa ideaa eteenpäin Vantaalla. Yksittäisten kokeilujen kautta toiminta voisi laajentua koko koululaitokseen, Tanskanen uskoo.
– Tarvitaan keskustelufoorumi. Ymmärrän, etteivät kaikki opettajat halua käyttää lauantaipäiviään opettamiseen.
”Taideaineet eivät
ole viihdettä”
Kuvataideopettajaliiton puheenjohtaja Hannele Parviala ymmärtää hyvin Halosen huolen koululaisista. Hän pitää ehdotusta kuitenkin nurinkurisena.
– Ensin taideaineet siivotaan opetusohjelmasta pois ja resursseja pienennetään. Sitten heitetään, että tehän voisitte tulla lauantaisin harrastamaan, Parviala kritisoi.
Koulujen musiikinopettajat ry:n toiminnanjohtaja Satu Ristlakki pitää taideaineiden nykytilannetta epätoivoisena.
– Kyse ei ole viihteestä vaan koulusta, sivistyksestä sinällään. Opetuksen pitää mahtua viisipäiväiseen kehykseen, Ristlakki vaatii.
Jyväskyläläisen Kuokkalan yläkoulun rehtori Seppo Pulkkinen ei lämpene idealle lainkaan. Pulkkinen uskoo, että parempi ratkaisu löytyy nykyisestä tuntijaosta.
– Ainerajat pitää ylittää ennakkoluulottomasti. Tulee mieleen vaikkapa historian ja kuvataiteen yhdistäminen. On vain mielikuvituksen puutetta, jos ei keksi mitään, Pulkkinen vakuuttaa.
Vapaaehtoistyön kautta
uusia mahdollisuuksia
Liikuntatieteiden professori Kimmo Suomi Jyväskylän yliopistosta uskoo, että seurojen ja yhdistysten vapaaehtoistyö voisi tarjota uusia mahdollisuuksia koulutyöhön. Pedagogista vastuuta koulu ei Suomen mukaan silti saa luovuttaa pois.
Jyväskylän opetuslautakunnan puheenjohtajan roolissa Suomi (sd.) muistuttaa lauantaikoulun kustannuksista. Jo yhden ylimääräisen arkisen liikuntatunnin hinta oppilasta kohden on lukuvuodessa sadan euron tuntumassa.
– Selvityksemme mukaan yhden liikuntatunnin lisääminen kaikille Jyväskylän 2 200 yläasteikäisille maksaisi noin 200 000 euroa.
Opetusministeriön yhteydessä toimivan Nuorisoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.) korostaa, etteivät lauantaikoulun toteuttamisen ongelmat ole vain taloudellisia.
Terho Vuorinen/STT
Presidentti Tarja Halosen ehdotus koulujen liikunta- ja taidepainotteisista lauantaipäivistä saa ristiriitaisen vastaanoton.
Suurin vastustus löytyy kouluväen keskuudesta, järjestöjen parista taas löytyy kannatusta.
– Idea liikunta- ja taideaineiden määrän lisäämisestä nykyisen opintosuunnitelman ulkopuolella on hyvä, Suomen liikunta ja urheilun puheenjohtaja Timo Laitinen sanoo.
Laitinen tietää, että opettajien palkkaaminen kouluun lauantaisin olisi kunnille raskas lisätaakka. Se ei ole kuitenkaan ainoa ongelma.
– Vaikeinta on rakentaa toiminnasta niin motivoivaa, ettei se tunnu vapaisiin lauantaihin tottuneista lapsista pakolta. Aktiivinuoret tulisivat riemumielellä, mutta monet muut hammasta purren.
Suomalaisen kansantanssin ystävien puheenjohtaja Raimo Tanskanen iloitsee ehdotuksesta. Hän näkee lauantaikoulun mahdollisuutena vaikkapa tanhun aseman palauttamiseen.
– Ajatus lauantaikoulusta on liikunnan kannalta helppo toteuttaa. Olemme jo ajaneet vastaavaa ideaa eteenpäin Vantaalla. Yksittäisten kokeilujen kautta toiminta voisi laajentua koko koululaitokseen, Tanskanen uskoo.
– Tarvitaan keskustelufoorumi. Ymmärrän, etteivät kaikki opettajat halua käyttää lauantaipäiviään opettamiseen.
”Taideaineet eivät
ole viihdettä”
Kuvataideopettajaliiton puheenjohtaja Hannele Parviala ymmärtää hyvin Halosen huolen koululaisista. Hän pitää ehdotusta kuitenkin nurinkurisena.
– Ensin taideaineet siivotaan opetusohjelmasta pois ja resursseja pienennetään. Sitten heitetään, että tehän voisitte tulla lauantaisin harrastamaan, Parviala kritisoi.
Koulujen musiikinopettajat ry:n toiminnanjohtaja Satu Ristlakki pitää taideaineiden nykytilannetta epätoivoisena.
– Kyse ei ole viihteestä vaan koulusta, sivistyksestä sinällään. Opetuksen pitää mahtua viisipäiväiseen kehykseen, Ristlakki vaatii.
Jyväskyläläisen Kuokkalan yläkoulun rehtori Seppo Pulkkinen ei lämpene idealle lainkaan. Pulkkinen uskoo, että parempi ratkaisu löytyy nykyisestä tuntijaosta.
– Ainerajat pitää ylittää ennakkoluulottomasti. Tulee mieleen vaikkapa historian ja kuvataiteen yhdistäminen. On vain mielikuvituksen puutetta, jos ei keksi mitään, Pulkkinen vakuuttaa.
Vapaaehtoistyön kautta
uusia mahdollisuuksia
Liikuntatieteiden professori Kimmo Suomi Jyväskylän yliopistosta uskoo, että seurojen ja yhdistysten vapaaehtoistyö voisi tarjota uusia mahdollisuuksia koulutyöhön. Pedagogista vastuuta koulu ei Suomen mukaan silti saa luovuttaa pois.
Jyväskylän opetuslautakunnan puheenjohtajan roolissa Suomi (sd.) muistuttaa lauantaikoulun kustannuksista. Jo yhden ylimääräisen arkisen liikuntatunnin hinta oppilasta kohden on lukuvuodessa sadan euron tuntumassa.
– Selvityksemme mukaan yhden liikuntatunnin lisääminen kaikille Jyväskylän 2 200 yläasteikäisille maksaisi noin 200 000 euroa.
Opetusministeriön yhteydessä toimivan Nuorisoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.) korostaa, etteivät lauantaikoulun toteuttamisen ongelmat ole vain taloudellisia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.