Mikä ero loppupeleisssä lähi/etävanhemmuudessa?sekö et missä lapsi asuu,mitkä ovat esim.lähivanhemman oikeudet?kun taas etävanhemman oikeudet?ja jos yhteishuoltajuus?
hellooooo
kyseleee
121268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen lähivanhempi ja välillä tuntuu, että minulla ei ole muitakuin velvollisuuksia etää kohtaan. Etä vetoaa siihen että velvollisuuteni on tukea lapsen ja etävanhemman kohtaamisia, mutta samperi, saisi toistakin velvoittaa, edes ottamaan lapsensa, edes joskus. Itse saan kuulla että en laske lasta, onpa helppo olla laskematta kun miehestä ei ole kuulunut mitään pariin kuukauteen. Sähköpostia tulee, että kaipa tuo elossa on.
Sellaisenkin version olen tavannut, että lähi on virallisesti olevinaan lähi, mutta konkreettisesti on kuin etä eli ei juurikaan viitsi lapsensa kanssa olla....
mut jos näil kahella homma toimii muuten mutta mitkä ne oikeudet on lähi ja etävanhemmalla?esim vaikka kouluun liittyen ni jos täytyy jotain papereita täyttää tai vaiks todistus ni onko väliä kumpi sen allekirjoittaa?tyhmä kysymys varmaan
No sehän riippuu siitä onko vanhemmilla yhteishuoltajuus. Jos on niin kumpi vain lähi tai etä voi allekirjoittaa kouluun todistuksen. Käytännössä se yleensä menee niin et lähi vastaa näistä jos lapsi kerran asuu hänen luonaan kouluajat.
"Käytännössä se yleensä menee niin et lähi vastaa näistä jos lapsi kerran asuu hänen luonaan kouluajat"
Siis nykyään onneksi on yhä useammin niin ettei lapsi käy koulussa vain lähin luota joten vastuu ja moni muu asia jakautuu kahden kodin kesken ja kahden vanhemman. Lapset pitävät tietty kans :)
Otsikon olisi hyvä olla asiaa kuvaava ;) Eli vähän mielikuvitusta kehiin.
yhteishuoltajuus (lähi ja etä), kumpikin saa pyytää tietoja päikkäristä ja koulusta yms. Jos on yksinhuoltajuus, niin vain lasten kanssa asuva vanhempi saa tietää ja myös hoitaa lastensa asioita. Nykyään yhteishuoltajuus on se yleisin vaihtoehto, koska yksinhuoltajuuden saadakseen pitää kaiketi olla rankempaa tarinaa tarjolla. Eli tarkoitus on kuitenkin loppupeleissä, että vaikka ero tuleekin, niin lapsi säilyttää molemmat vanhempansa ja lapsi säilyttää vanhempansa. Ei se sen rumempaa ole ,jos ei siitä sen rumampaa tee..
Meidän "perheessä" etä- ja lähivanhemmuus tarkoittaa seuraavaa:
Lähivanhempi (äiti):
Päättää kaikista lapseen kuuluvasta: Hoitopaikan vaihdosta, lapsen menemisestä isälle, passin hankkimisesta tai että sitä en hankita. Kontrolloi mitä isä saa tehdä lapsen kanssa (saako mennä mummollaan, saako käydä kylässä, saako tavata muita ihmisiä, saako isällä käydä muita kylässä jne lista loputon). Nalkuttaa lapsen syömisistä ja saa raivareita, jos lapselle ei anneta sitä ruokaa mitä hän haluaa. Ei päästä lasta ja isää lomamatkoille jne. Uhkailee. Huutaa isälle lapsen kuullen.
Etävanhempi (isä):
Joutuu tanssimaan äidin pillin mukaan uhkailujen vuoksi. Joutuu taipumaan viikonloppujen vaihtoon. Ei saa nähdä lastansa viikolla. Joutuu suunnittelemaan viikonloppumenot siten, miten lapsen äiti kontrolloi. Uhkailuaseena toimii lähinnä "muutan lapsen kanssa pois" tai "et saa nähdä lastasi kuin joka toinen vkonloppu".
Käytännössähän näin ei saisi olla. Ero on se, että etällä ei periaatteessa ole mitään vastuuta (karkeasti sanottuna), paitsi elarit. Jos etä ei halua hoitaa lastansa, niin hänen ei ole pakko. Toivottavasti näin on kuitenkin harvassa perheessä. Yhteishuollossa MOLEMMILLA vanhemmilla on OIKEUS päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta ja muista henkilökohtaisista asioista. Etällä ei ole oikeis puuttua kuitenkin siihen, mitä lähi tekee lapsen kanssa eikä lähillä ole oikeus puuttua siihen, mitä etä tekee lapsen kanssa. Kunhan se on lapsen edun mukaista. Lähivanhemman tulee tukea lapsen ja etävanhemman suhdetta ja näin ei ainakaan tapahdu meidän tapauksessa...
Onko oikeesti noin?sä taidat olla siis nyksä?vaih..onpa lapsilla hirvee äiti jo saa näin sen ilmasta!!oikee rupes vituttaa.jeps meillä mun mies on lähivanhempi joka hoitaa itse kouluun liittyvät ym asiat,äiti ei arkea pyöritä mitenkään,2x kuussa käyvät siellä ja senkin ajan hän manipuloi minkä jaksaa.en todella ymmärrä niitä äitejä jotka näin tekee.ikinä en vois mun lapsen isälle sanoa esim.et kuka sen kodissa ei saa olla kun lapsemme on siellä,mitä helvettiä se mulle kuuluu,sit puutun jos siellä pidettäs bileitä ym lapsen ollessa siellä.mutta ihan järkytyin kyllä tekstistä mitä kirjoitit..
oikea monsteri-äiti on kyllä..onk näillä siis yhteishuoltajuus???
Jep, nimen omaan näin se meillä menee. Ja minä olen se iskän uus nyksä ;) Nyksä, jota on myös helppo syyttää kaikesta ;) Ja vaikka itse tämän sanonkin, niin en kyllä millään tapaa koe että minua voisi mistään syyttää. Meidän tapauksessahan esim. minä en saisi nähdä lasta ollenkaan. Joopa, asutaan miehen kanssa yhdessä mutta minä en saisi lasta nähdä! Lapsi kuulemma kärsii, kun se ei a) saa olla isän kanssa kaksistaan ja b) sen elämään "sekoitetaan" isän uusi. Ja mihinkähän minun pitäisi omasta kodistani lähteä??? Ymmärtäisin kyllä jos lapsi ei viihtyisi minun seurassani tai minä sitä "aliarvostaisin", mutta kun näin ei ole, vaan meillä on lapsen kanssa mitä mainioimmat välit. Ja sehän kai äidillä sitten sapettaakin.
Ja arvaa vaan, vituttaako minulla välistä...?
Mutta yritän olla hillitty vaikka kyllähän mä joskus kiehun. Mut mihinkään kissatappeluun en ala. Koko ihminen ei liene sen arvoinen, vaikka mieheni lapsen äiti onkin...
Yhteishuoltajuus löytyy ja sossun täti ei ota kantaa tapaamisasioihin. Kun on kuulemma lapsi saatu aikaiseksi, niin kyllä tapaamisista pitää pystyä keskenään sovussa sopimaan.
sossutantat..musta voisit ihan hyvin jollakin tavalla puuttuu asiaan..et tietenkään omasta kodista lähe mihinkään,siihen ei exät eikä kukaan sano mitään,vittu oikeesti tuntuu et mäkin kiehun kyllä tästä asiast..saunan taakse tollaset ja kuula päähän.
voimia hei sulle=)kyllä se joskus toivon mukaan helpottaa=)
Jos lähivanhempi selkeästi hankaloittaa tapaamisia ja kiusaa eri tavoin sensijaan että "edistää tapaamisia" pitäisi lakiin saada selkeät ja käytäntöön sovellettavat pykälät siitä että se olisi selkeästi peruste muuttaa lähivanhemmuus toiselle!? Eiköhän lapsen edusta saada pitää eronkin jälkeen kaksi vanhempaa ole tässä kysymys!
Nykykäytäntö tuntuu kuulemma olevan että edes oikeudessa ei tuollaisia juttuja oteta huomioon vaan "äiti on äiti vaikka mitä tekisi" ja isä on tietynlainen b-luokan vanhempi lapselleen jos kiista viedään eteenpäin. Näin on. Ihmetyttää miksei näihin asioihin ole jo oikeusministeriössä ja oikeuksissa kiinnitetty kunnolla huomiota. Luulisi että lasten hyvinvointi osaltaan lisääntyisi kun annettaisi mahdollisuuksia kiusantekoon ja tapaamisten estelyyn ilman pelkoa lähihuoltajuuden menetyksestä.Tietty myös lain pitäisi olla sellainen ettei etä voi hyödyntää sitä miten ja milloin tahansa!
Vai onko sittenkin asia toisin!? Riittääkö vaikkapa oikeudessa todisteet äidin selvästä haitanteosta yms. tapaamisten yhteydessä vai kuitataanko asia harmillisena juttuna ja palkitaan aktiivinen isä yhdellä parilla lisätapaamispäivällä? Eli "kaupantekoako" huoltajuusoikeudenkäynti on?
Oikeutta miettivä