havainto

Huomaan kun kirjoitin paljon ja nyt on taas latenssivaihe, jolloin en kirjoita. Huomaan että joka kierroksella, kun kirjoittamaton kohta tulee, minua kiinnostaa entistä vähemmän kirjoittaa.

Kun kirjoitan, kirjoitan, kun en kirjoita, en enää edes ajattele kirjoittamista.

Kymmenen vuotta se vei, pureksia kirjoittaminen osiin ja niellä. Nyt pitänee etsiä uusi harrastus, josta löytyy haasteita.

Miltä teistä muista tuntuu? Teistä jotka kirjoitatte paljon? Kestääkö palo vuosia, vai hiipuuko se aina arkiseksi aherrukseksi vuosien saatossa.

Kirjoittamisesta on tullut itselleni kuin vanha puoliso. Ensin suhde oli kiihkeä, janosin tietoa, koskettelua, ajattelin asiaa lakkaamatta. Nyt pidän kaikkea jotenkin itsestään selvänä.
1317
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Hei
Asia on itselleni ajankohtainen. Olin 4 vuotta peräkkäin kirjoittajapiirissä (proosaa, runoja, muistelmia...). Niistä julkaistiin kunkin parhaat kurssin sisäisenä jakeluna edulliseen hintaan vaatimattomiin kansiin. Niitä saattoi näyttää sukulaisille ja ystäville.

Sen pitemmälle ei ole tarkoituskaan päästä. Kirjoittaminen on jonkinlaista aivovoimistelua ja mielenterveyden hoitoa tällä tasolla. On myös mukava kuulla toisten kirjoituksia ääneen luettuna ja verrata siihen omia aikaansaannoksia.

Samoista kirjoittajapiireistä on löytynyt lahjakkuuksia, joilla julkaisukynnys on ylittynyt. Heidän tekstejään olen lukenut ja ihaillut. Kullakin on tavoitteensa.

Nyt parin vuoden tauon jälkeen on taas tarkoitus aloittaa uusi kirjoittajapiiri eri ohjaajan pienryhmässä kuin aikaisemmin. Saapa nhdä miten asia alkaa luistamaan. Nyt olen eläkkeellä ja on enemmän aikaa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Geórge kirjoitti:

Huomaan kun kirjoitin paljon ja nyt on taas latenssivaihe, jolloin en kirjoita. Huomaan että joka kierroksella, kun kirjoittamaton kohta tulee, minua kiinnostaa entistä vähemmän kirjoittaa.

Kun kirjoitan, kirjoitan, kun en kirjoita, en enää edes ajattele kirjoittamista.

Kymmenen vuotta se vei, pureksia kirjoittaminen osiin ja niellä. Nyt pitänee etsiä uusi harrastus, josta löytyy haasteita.

Miltä teistä muista tuntuu? Teistä jotka kirjoitatte paljon? Kestääkö palo vuosia, vai hiipuuko se aina arkiseksi aherrukseksi vuosien saatossa.

Kirjoittamisesta on tullut itselleni kuin vanha puoliso. Ensin suhde oli kiihkeä, janosin tietoa, koskettelua, ajattelin asiaa lakkaamatta. Nyt pidän kaikkea jotenkin itsestään selvänä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu