Minusta tuntuu,että olen ihastunut erääseen luokkalaiseeni.Olemme olleet samalla luokalla (lukiossa) nyt reilun vuoden.Minun on vaikea tutustua ihmisiin,ja olen tämänkin pojan kanssa ihan alkuvaiheessa tutusmisessa.
Hän on puhelias ja sosiaalinen,minä olen hiljainen ja ujo.Olen jutellut hänelle vähän,ja pyysin häntä myös tanssiparikseni.
Nyt on alkanut tuntua,etten ole tarpeeksi hyvä hänelle,eikä niin hieno poika voisi ikimaailmassa ihastua minunkaltaiseen hiljaiseen (kuka muka viihtyisi mykän seurassa!?) rillipäähän.
Olen aikaisemmin ihastunut kunnolla viimeksi yläasteella.Sen jälkeen en ole antanut itseni ihastua,etten joudu taas pettymään kun en uskalla tehdä asialle mitään.Yleensä sanotaan ihastumisen olevan ihanaa,mutta minusta ei,kun tiedän ettei meistä mitään voi tulla.En koskaan keksi mitään puhuttavaa,ja on kiusallista olla vaan hiljaa,miten voisin seurustella kun tavallinen juttelukin on vaikeaa?=(
Auttakaas :/
Hän on puhelias ja sosiaalinen,minä olen hiljainen ja ujo.Olen jutellut hänelle vähän,ja pyysin häntä myös tanssiparikseni.
Nyt on alkanut tuntua,etten ole tarpeeksi hyvä hänelle,eikä niin hieno poika voisi ikimaailmassa ihastua minunkaltaiseen hiljaiseen (kuka muka viihtyisi mykän seurassa!?) rillipäähän.
Olen aikaisemmin ihastunut kunnolla viimeksi yläasteella.Sen jälkeen en ole antanut itseni ihastua,etten joudu taas pettymään kun en uskalla tehdä asialle mitään.Yleensä sanotaan ihastumisen olevan ihanaa,mutta minusta ei,kun tiedän ettei meistä mitään voi tulla.En koskaan keksi mitään puhuttavaa,ja on kiusallista olla vaan hiljaa,miten voisin seurustella kun tavallinen juttelukin on vaikeaa?=(
Auttakaas :/
Vastaukset 1
Vanhimmat
mulla oli melkee sama ongelma: olen tosi puhelias, mut tyttöjen edessä oon aina se sama luuseri ja kieli menee solmuun =/ paha paikka...