kleinistä tietoa?

heippa! Mulla on nyt 1,5 kleini. Eikä siitä lenkkeilemällä saa energiaa pois., melkeen siinä väsyy enemmän emäntä kuin koira :) En nyt ihan mitään 10km lenkkejä tarkoita mutta meillä ne vaihtelee siinä 2-5km ja poju jaksaa hyvin!
Muutenkin arki ainakin meidän kleinin kanssa on vauhdikasta, rakastaa leikkimistä ja huomiota ylikaiken. Kun sohvalle istahtaa niin jo on kannettuna viereen kaikki mahdolliset pallot ja pehmolelut :)
Tuo haukkuminenhan on niin yksilöllistä, tietysti haukkuherkkänä rotuna asiaan pitää kiinnittää huomiota ja puuttua jo pennusta pitäen. Kokonaan meiltä sitä ei olla saatu kitkettyä pois esim ovikellon soidessa haukkuu, mutta sellainen turha räksyttäminen on jäänyt. vastailen mielelläni jos sinulla on vielä kysyttävää!

uros kleinin omistan, kohta kolmevuotias, kastroitu keväällä.
Arka/varautunut vieraita koiria ja ihmisiä kohtaan (johon syynä varmasti jonkin verran se ettei ole pentuvaiheessa sellaiseen sosiaalistunut).
Ei hauku sisätiloissa turhia, mitä nyt joskus jos näkee ikkunasta jotain mielenkiintoista, mutta ei hauku riesaksi asti.
Pitää tutuiksi tulleista lapsista.
Jaksaa kulkea metsällä parinkin tunnin lenkkejä, joskaan ei ole kauhean innostunut lenkkeilystä, jos itse saisi valita niin nyhjäisi lähinnä kotinurkilla vahtimassa kaikkea mahdollista.
Metsässä pystyy pitämään irti, ei ole riistaviettiä, mutta ikävä kyllä saanut innokkeen tuolta toiselta metsästysrotujen sekoitus koiralta tyylin pinkoa muutaman metrin linnun tai jäniksen perässä, jos semmoinen ihan nenän edestä lähtee.
Ei kauhean hyvä sylikoiraksi tuon turkin vuoksi, koskapa viihtyy paremmin lattian viileimmissä nurkissa, kuin omistajan hiostavassa kainalossa sohvalla;) piipahtelee kyllä vieressä, mutta häipyy lähes samantien, kun kuumuus iskee (narttu olisi ehkä hieman parempi vaihtoehto, jos haluaa sohvalle viereen loikojan,niiden turkki on yleensä uroksen turkkia ohuempi).
Kesäksi olen sillon tällöin leikannut turkin, josta seuraa oitis kainaloon tunkeva sylikoira;), mutta jo parin sentin turkki alkaa tällä kaverilla olemaan sitä kuumuusluokkaa, että vierus ei enää kelpaakaan.
Vaikka sillä on seuranaan tuo koirakaveri, niin kissa tuntuu olevan sille tärkeämpi kaveri ja päivittäin leikkivät toinen toisensa aloitteesta, joko painia tai takaa-ajoa..heh kissan bravuuri näyttää olevan tuo takaa-ajo leikki, eli ensin "häiritään"/keikistellään" jotta saadaan koira innostumaan ja sitten ajetaan toisia vuoron perään takaa, niin että matot ovat rullalla joka huoneessa ;) kissa on myös hyvin kiintynyt tuohon ja saattaa silloin tällöin jäädä mouruamaan, ukkelin perään jos tämä on pihalla tai vaan "hukassa" toisessa huoneessa.
Turkin ollessa täydessä pituudessa teettää se jonkin verran työtä, pesua noin kuukauden, puolentoista välein ja harjauksen kunnolla kerran viikossa, näyttääkseen hyvälle silmään. Peppukarvat siistin saksilla aika-ajoin, jolloin sen puhtaana pito suihkutuksin on helpompaa.
Pentuna oli herkkävatsainen kaikelle uudelle syömiselle, mutta nyt ei mitään ongelmia syömisien kanssa.
Leikkisä luonteinen,ihmisläheisyys hakuinen, eli haluaa olla siellä missä omistajakin, kunhan kovin tiiviisti ei tarvitse viekussa olla, oppii helposti uusia asioita, saattaa tosin olla hyvinkin kuuro välillä ja uppoutua omiin maailmoihinsa, vaikkakin tällaisen käsityksen olen saanut aika monista uroskoirista;) nartut tuntuvat jotenkin reagoivan (ainakin yleensä) herkemmin.
Silmät näkyvät tällä rodulla aika monella rähmäävän värjääväksi asti ja tälläkin äijällä on se ongelma, josta tosin ei ole terveydellistä haittaa ainakaan vielä näkynyt olevan, kunhan silmänaluset putsaa kunnolla 1-3päivän välein.
Kaikenkaikkiaan olen rotuun erittäin tyytyväinen ja paras mahdollinen valinta ainakin minulle:)

Meillä on kleini joka haukkuu kun kuulee ovikellon, koputusta yms muita outoja ääniä.
Välillä tosi rasittavaa vaikka kuinka sitä kielletään.Varmasti vaatisi aikas kovaa koulua, mikäli sen saisi pois.Mutta sekin on varmaan ihan koirasta kiinni.
Mutta muuten aivan ihana seurakoira!!Lenkille on aina valmis lähtemään ja välilä mennään pitkiäkin lenkkejä.Liikuntaahan ei pakosti tarvi paljoa mutta ilo ottaa mukaan.Päivääkään en ole katunut koiran ottamista vaikka pikkasen haukkuukin sille ärsyttäviä ääniä.Se on osaksi sen luonnetta, vahtii kotia niinkuin oikeatkin pystykorvat :).Meille ei tule ovesta kukaan etteikö siitä haukkumalla ilmoiteta.

Meillä on ollut kleini noin 1,5 vuotta.
Teimme piakkoin kun koira tuli taloon hänelle omat sivutkin, missä on kerrottu kaikenlaisia koiramaisia kokemuksia:
http://www.hesekoira.fi

Lenkkeilystä sen verran, että käymme 2 kunnon lenkkiä koiran kanssa, aamu- ja iltaruoan jälkeen. Ehkä vajaat 2 km kummatkin. Riippuen siitä paljonko on nuuskittavaa, niin se kestää noin puoli tuntia. Sen lisäksi käymme heti aamu varhain, iltapäivällä ja juuri ennen nukkumaanmenoa pienemmilla "pienen asian" lenkeillä.
Pakkaset eivät taittaa - rankkasateissa pukkii vähän talluttajansa jalkaan, että nyt riittää...

Käytökseltään on ihana koira, ei niinkään halua syliin, mutta haluaa rapsutksia lattialla... Suosittelen..

Tässä vielä yksi metsäretkikuva - rakastaa nimittäin mm metsäretkeilyä
http://www.hesekoira.fi/albumi/syksy2007/139995?ok=rate

Meidän 5kk vanha kleini on ainakin tosi suloinen pakkaus. En hetkeäkään ole katunut ostoa. Ei hauku muuta kuin ovikellolle tai koputtamiselle, mitä muutkin ovat vastailleet. Kihlatun kanssa luettiin kauhulla kleineistä ennen ottoa että kovia haukkumaan ja kun vielä kerrostalossa asutaan. Mutta hyvin on mennyt. Päivittäin ulos on päästävä sillä herralla paljon virtaa ja tylsistyy helposti. Lenkkien pituus vaihtelee, yleensä arkena lyhyempiä ja viikonloppuisin pitempiä. Suosittelen kyllä rotua :)