Spuuki

Spuuki kirjoitti:

Tää tapahtui aikaa sitten, kun olin vielä pikkunen nappula. Muistan, nukuin äidin ja isän välissä, heidän sängyssään.Yöllä heräsin, en tiedä mihin, mutta nousin istumaan, ja töllötin vain sokeasti eteiseen, joka näkyi akui olevasta makuuhuoneen ovesta. Hetken kuluttua näin, tai ainakin kuvittelen nähneeni sinertävän, utuisen kauniin naisen, joka katsoi minua hetken aikaa suoraan silmiin. Nyt kun kirjoitan tätä, kylmätväreet ovat tuolla selässä ja niskassa kokoajan. Tämä nainen lähti liitämään komeron ovesta läpi ja hävisi. Tämän jälkeen korvissa soi ihan kunnolla , ei tinnitusta eikä sellaista...tulee mieleen...vähän niinkuin....no, en osaa kuvailla..sellainen huokauksen ja hyräilyn tapainen. Sen muistan että sydän jyskytti tuhatta ja sataa, ja koitin saada vanhempani hereille, mutta se ei onnistunut, joten käperryin peiton alle.. Tietääkseni ennen meitä talossa oli asunut ihan normaali lapsiperhe, jonka jälkeen me asetuimme taloksi..en muista että sen koommin olisi tapahtunut mitään ihan järjentöntä, mitä nyt ovet paukkuvat ja natinaa kuuluu mutta olen selittänyt ne itselleni aina ihan...järkeenkäypästi, en millään tahtoisi sellaiseen uskoa, ja luulempa että tämä kokemukseni oli vain unta...vaikkei se siltä vaikuttanut...Osaako kukaan sano mitään tällaiseen..:) Voin kyllä jo nähdä ehdottomien skeptikiden viestit "pelkkää unta" ...kun toisaalta taas, tuntuu jännittävältä ajatella että se EI SITTENKÄÄN OLISI OLLUT UNTA..:P

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä