Sut sormustin palavan rakkaudentulessa taotulla sormuksella, siinä oli timantteja ja kooltaan se oli seitsemäntoista. Se kimmelsi sormessasi aamusta iltaan, mut sen loiste ei koskaan pystynyt, silmiesi loistetta ylittänyt, kun sua aikoinaan kosasin. Silloin silmäsi siniset heijastivat valon kimmellyksen, jotka kyyneleet taittoivat, prismaksi muuttivat, sitä väri loistetta en unohda milloinkaan, onnea tuota oikeaa joka aidosti silmistäsi loisti, syämmesi tykytti. Muistan kuin polvistuin eteesi sun lankesin, käteesi tartuin jota suutelin, sanoin kolme sanaa kaunista, MÄ SUA RAKASTAN.
Kosinta..
Pete.30.vee
0164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.