Sain tänään lapseni reissarin kautta viestiä koulusta.
***
TYÖRAUHAMONISTE
Tämän työrauhamonisteen ja siihen liittyvien toimenpiteiden tarkoitus on yksinkertaisesti työrauhan parantaminen. Toimintojen kirjaamisella on tarkoitus osoittaa ongelmien todellisuus eri osapuolille sekä toimia seuraamusten perusteella.
Seuraamuksista lyhyesti: kolme merkintää koulupäivän aikana merkitsee tunnin jälki-istuntoa ja merkintöjä viitenä päivänä kahdessa viikossa merkitsee tunnin jälki-istuntoa ja yhteistä palaveria vanhempien, oppilaan ja opettajan kanssa. Kun oppilas häiritsee käytöksellään koulussa, taustalla on useimmiten erilaisia syitä. Tilanteen vaatiessa pyydämme apua rehtorilta, erityisopettajalta, koulukuraattorilta ja -psykologilta.
Lukumäärä ilmaistaan ns. tukkimiehen kirjapidolla, esim. II tarkoittaa kahta.
Häirinnän yksilöinti ja päivämäärä
*esittänyt kysymyksiä, kommentteja viittaamatta
*keskustellut vieruskaverin kanssa
*kuljeskellut luokassa ilman erityistä syytä
*aiheuttanut välineillään ylimääräisiä ääniä
*puhunut/äännellyt itsekseen
*ei ole ollut paikalla tunnin alussa
*ei ole poistunut välitunnille ripeästi
*esittänyt kielteisiä kommentteja annetuista tehtävistä
*kieltäytynyt tehtävästä ilman hyväksyttävää syytä
*esittänyt oppilastoveristaan epäasiall. kommetteja
*kiinnittänyt huomion epäoleelliseen asiaan tahallaan
*liiallinen äänenkäyttö ryhmätyötilanteessa
***
OK. Ihan hieno juttu, mutta huom!!!! Ala-asteella.
Menkäähän kukin itseenne ja miettikää lapsenne kautta. Asian tosin voi ottaa niinkin, että koulu tuon monisteen kautta keräämänsä palautteen kautta perustelee resurssivajetta päättäjille. Sen tosin voisi kertoa vanhemmillekin.
Kun sitten tiedetään tämä Hollolan koulujen "varhaisen puuttumisen" aste... esim. Pojan Isän ja Tyytyn pojan tapaus jne.
Minä tein sen, että mietin asiaa lasteni kautta. As-lapseni piti aina pientä ääntä, puhui itsekseen ääneen, naputteli kynällä pulpettia jne.
Dysfaatikkoni kieltäytyy helposti tehtävästä, kun ei ymmärrä sitä, muttei osaa kertoa perustelua (sai merkinnän).
Merkintää ei oltu perusteltu MITENKÄÄN eli en tiedä millaisesta tilanteesta oli kyse, joten en voi asiasta pahemmin keskustella lapseni kanssa ennen kuin soitan opettajalle ja kysyn. Onko tilanne puolueeton???
Ei! Lapseni ei osaa sanoilla puolustaa itseään eikä kertoa tapahtunutta, vaan menee lukkoon. Yritin jo.
***
TYÖRAUHAMONISTE
Tämän työrauhamonisteen ja siihen liittyvien toimenpiteiden tarkoitus on yksinkertaisesti työrauhan parantaminen. Toimintojen kirjaamisella on tarkoitus osoittaa ongelmien todellisuus eri osapuolille sekä toimia seuraamusten perusteella.
Seuraamuksista lyhyesti: kolme merkintää koulupäivän aikana merkitsee tunnin jälki-istuntoa ja merkintöjä viitenä päivänä kahdessa viikossa merkitsee tunnin jälki-istuntoa ja yhteistä palaveria vanhempien, oppilaan ja opettajan kanssa. Kun oppilas häiritsee käytöksellään koulussa, taustalla on useimmiten erilaisia syitä. Tilanteen vaatiessa pyydämme apua rehtorilta, erityisopettajalta, koulukuraattorilta ja -psykologilta.
Lukumäärä ilmaistaan ns. tukkimiehen kirjapidolla, esim. II tarkoittaa kahta.
Häirinnän yksilöinti ja päivämäärä
*esittänyt kysymyksiä, kommentteja viittaamatta
*keskustellut vieruskaverin kanssa
*kuljeskellut luokassa ilman erityistä syytä
*aiheuttanut välineillään ylimääräisiä ääniä
*puhunut/äännellyt itsekseen
*ei ole ollut paikalla tunnin alussa
*ei ole poistunut välitunnille ripeästi
*esittänyt kielteisiä kommentteja annetuista tehtävistä
*kieltäytynyt tehtävästä ilman hyväksyttävää syytä
*esittänyt oppilastoveristaan epäasiall. kommetteja
*kiinnittänyt huomion epäoleelliseen asiaan tahallaan
*liiallinen äänenkäyttö ryhmätyötilanteessa
***
OK. Ihan hieno juttu, mutta huom!!!! Ala-asteella.
Menkäähän kukin itseenne ja miettikää lapsenne kautta. Asian tosin voi ottaa niinkin, että koulu tuon monisteen kautta keräämänsä palautteen kautta perustelee resurssivajetta päättäjille. Sen tosin voisi kertoa vanhemmillekin.
Kun sitten tiedetään tämä Hollolan koulujen "varhaisen puuttumisen" aste... esim. Pojan Isän ja Tyytyn pojan tapaus jne.
Minä tein sen, että mietin asiaa lasteni kautta. As-lapseni piti aina pientä ääntä, puhui itsekseen ääneen, naputteli kynällä pulpettia jne.
Dysfaatikkoni kieltäytyy helposti tehtävästä, kun ei ymmärrä sitä, muttei osaa kertoa perustelua (sai merkinnän).
Merkintää ei oltu perusteltu MITENKÄÄN eli en tiedä millaisesta tilanteesta oli kyse, joten en voi asiasta pahemmin keskustella lapseni kanssa ennen kuin soitan opettajalle ja kysyn. Onko tilanne puolueeton???
Ei! Lapseni ei osaa sanoilla puolustaa itseään eikä kertoa tapahtunutta, vaan menee lukkoon. Yritin jo.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Onhan tuosta työrauhamonisteesta sekin hyöty, että sillä saadaan seulottua mahdollisia ongelmatapauksia, mutta miten sitten käsitellään niitä lapsia joilla jo on esim. ADHD, Asperger, Tourette tai dysfasia dg.?
Näköjään samat rangaistukset vaikkei voi itselleen mitään ja opettaja tietää sen.
samanlainen kuin kuvasit omaa lastasi. Mutta ei ole enää. Jos arvelen, mitä hän nyt viidennellä luokalla tekisi tuosta listasta, niin korkeintaan esittäisi epäasiallisen kommentin annetusta tehtävästä. Mutta en usko, että esittäisi kovin monesti kun siitä seuraisi rangaistus.
Tyyli on nimittäin sellainen, että joka tehtävään ensin sanoo ei tai kauhistelee yäk, millanen. Mutta, mutta - toisaalta ei ehkä sanoisi noita koulussa ollenkaan.
Hän on aina tehnyt kaikkensa, että ei rikkoisi koulun sääntöjä. Alaluokilla se oli lähinnä sitä, että hänellä kului valtavasti energiaa siihen, kun pakotti itsensä istumaan hiljaa paikallaan. Kotona kyllä suu kävi koko ajan ja liikkui jatkuvasti. Nyt on rauhoittunut huomattavasti noista ajoista.
Luulin täällä kerrotun mukaan, että se on kantajansa ominaisuus. Äidin huomionhakuisuutta ja järkeistämistä ja äidin päästyä jaloilleen häviää assikin?
Äläpä nyt vedä taas hätiköityjä johtopäätöksiä, koska et tiedä mitään tuonkaan lapsen historiasta.
Lyhyesti voidaan kiteyttää näin:
Mikään neurologisista oireyhtymistä ei parane täysin, mutta oikean diagnoosin myötä lapselle on mahdollista saada myös oikeaa kuntoutusta, jolla on merkittävä vaikutus parhaimmillaan lapsen sopeutumisessa tavalliseen elämään. Ja totta on myös sekin, että AS-oireisto on monesti vaikeimmillaan lapsen ollessa pieni, esim. aistiyliherkkyydet ikään kuin siedättyvät vuosien myötä, eivätkä aiheuta niin suuria ongelmia enää myöhemmin. Älä ole noin kärkäs vääntämään asioita aina jotenkin äidille negatiiviseksi, vaikka et asioista tarkemmin tiedäkään!
Muistapa sekin Ajankohtainen kakkonen viime keväältä, jossa äiti vertasi kahta AS-lasteen toisiinsa. Toisen kohdalla kaikki mahdollinen apu ja tuki diagnoosin saannista alkaen oli ollut taistelua, eikä lapsi ehtinyt saada oikeaa tukea kouluunkaan sen alkuun mennessä. Tuolla lapsella on huomattavasti suuremmat ongelmat verrattuna veljeensä, jonka kohdalla kuntoutukseen päästiin jo tarhaiässä. Nyt kuntoutettu lapsi menestyy koulussa ja sopeutuu ympäristöön kuin kuka tahansa lapsi.
Kuntoutuksella on siis merkittävä vaikutus AS-lapselle ja on käsittämätöntä, miten tälle palstalle tulevat häiriköt ovat yrittäneet taistella lapselle saatavaa oikeaa diagnoosia ja kuntoutustakin vastaan. Sitä en pysty parhaalla tahdollakaan ymmärtämään.
tälläinen paperi on?
Tehdäänkö elävistä lapsista (kyse siis ala-asteelaisista) robotteja vai siirretäänkö kaikki lobotomian kautta sijaishuollon "hoivattavaksi".
Viitaten tuohon Räihä&Co opettajien ominaisuuksista opettajaksi aikoville
koskevaan havaintoon/tutkimukseen
niin tässä nyt on jotain viitteitä siihen suuntaan.
Onkohan tämä yhden opettajan aikaansaannos
vai koko koulua koskeva läpyskä.
Onkohan oppilaan oikeusturvalla enää mitään tekemistä tälläisen monisteen kanssa.
Kannattaa vähän kysellä muualtakin viranomaistahoilta, että mistä tälläisten lappusten kanssa tukkimiehen merkintöineen on oikein kyse. Olikos siis Hollolaan tulossa oma lastenkoti.....
"Olikos siis Hollolaan tulossa oma lastenkoti....."
tälläinen linkki löytyi...
http://www.oivappk.fi/easydata/customers/oiva/files/Johtokunta/OIVAJTK_PK_2007_3.pdf
suunnitteilla on, rakentamisesta ei vielä tietoa...
määrärahat loppuivat kuin kanan lento.
Ja vaikka lapsella on lain mukaan oikeus erityisopetukseen lähikoulussaan, niin Hollola elää omaa elämäänsä tässä asiassa.
Eli lapsi ensin huostaanotettiin huonoon perhekotiin, joka vain pelkästään huononsi lapsen tilannetta. Kun sossu vaihtui, perhekoti luopui lapsesta, olisi uudella sossulla ollut loistava tilaisuus kotiuttaa lapsi, mutta mutta... Koska edelleenkään ei ole rahaa erityisopetuksen järjestämiseen lähikoulussa, niin kotiutuksen sijasta lapsi siirrettiin pitemmälle uuteen sijoitukseen, näin lapsen edun nimissä.
Myönteistä tuossa asiassa on pelkästään se, että sekä lapsi että vanhemmat pitävät uutta paikka siedettävämpänä kuin edellistä.
Mutta anna mun kaikki kestää tämän lakeja rikkovan yhteiskunnan kanssa!
Ja jos joku vinku-iita haluaa nyt tämänkin kääntää niin, että vanhemmat eivät vain ymmärrä omaa kyvyttömyyttään kasvattajina, niin ole hyvä vain, siihen sinulla on täysi oikeus. Kuitenkin vanhemmat ovat täysin kelvollisia kasvattamaan muita lapsiaan... Ja kuntoutusta lapsi ei ole saanut päivääkään, vaikka sossu on sellaista papereihinsa tuhertanutkin. Tähän asti kuntoutusta oli siis pelkästään laiton huostaanotto huonoon perhekotiin, joka toimenpide on järkyttänyt lasta ja hidastanut häneltä oikean kuntoutuksen saamista.
Voi hitto tätä suomalaista lasten"suojelua"!
Taisit kirjoittaa juuri ystävieni pojasta...?
Minä taas olen ketjun aloittaja ja tuo mitä aloituksessani kirjoitin, on nuorimmaiseni koulun viimeisin älynväläys.
Kyllä täällä osataan!!! Itsehän sain viime talven aikana kaksikin yhteydenottoa lasteni kouluista sen vuoksi, että olivat huolissaan siitä
1. mistä lapseni saavat isän ja "normaalin perheen mallin"
2. siitä kuinka pärjään useamman lapsen yksinhuoltajana.
HUOM! lapsilla on toimiva isäsuhde ja "normaalin" perheen mallia saavat käydessään isänsä uusioperheessä joka toinen viikonloppu (Pe-Su).
Pistin kampoihin ihmettelijöille ihan satasella ja vetosin lastensuojelulakiin. Homma jäi siihen.
Ei ollut perusteita!
kohtelusta pitäisi voida valittaa johonkin? Törkeää! Pidä aina mielessäsi, että oma perheesi on se kaikkein normaalein. Perheitä on erilaisia ja kaikkiin ei vaan se isä kuulu.
ylittävät Hollolassa valtuutensa!
Kuuntelen juuri opettaja-tv:tä, jossa selvästi sanotaan, että opella on oma reviiri ja vanhemmilla omansa. Juuri siten kuin olen kirjoittanut aikaisemminkin, että molemmat pitävät huolen omasta vastuustaan.
Hollolassa tuntuu jatkuvasti koulunkin valta leviävän väärällä tavalla joko kodin tai lastensuojelun puolelle. Näpäytyksen ansaitsisivat siellä niin kuntapäättäjät, koulu kuin lastensuojelukin. Ja kuntapoliitikot edesvastuuseen siitä, että erityisopetusta ei ole järjestetty lain vaatimalle tasolle.
Katsokaas kun Hollolassa ovat eräs rehtori ja stt hyviä ystäviä, sekä samainen stt perhekodin hyvä ystävä...
Piiri pieni pyörii, lapset siinä... niin... sijoitetaan...
Ja on mustaa valkoisella missä tämä rehtori suosittelee vanhemmille ottamaan vastaan sosiaalin tarjoama sijaishuoltopaikka koska koululla ei ole resursseja pitää lasta koulussa. Eli suosittelee huostaanottoa...
lainsäädäntöä että kansainvälisiä ihmisoikeus- ja lastenoikeussopimuksia, joiden minkään mukaan ei tuossa tilanteessa ollut pienintäkään aihetta perheen rikki repimiseen.
Ja moninkertaisesti kaikki kostautui lapselle diagnoosin saamisen hidastumisena, oikean kuntoutuksen myöhästymisenä, koulunkäynnin venymisenä, ja mitä vielä. Mutta eihän sen lapsen niin väliä, kun vaan isojen ihmisten piirit pyörii valtaa pitävien haluamalla tavalla.
Ja sitten joku vielä toisessa ketjussa arvosteli tänäkin iltana, jos PUHUTAAN POLITIIKKAA näiden asioiden yhteydessä, huoh...
Kun vielä perusturvalautakunnan puheenjohtajana vaikuttaa Juha Rehula, joka niin hartaasti ja paatoksella puhuu lapsiperheiden puolesta...
Taitaa olla meitä yksinhuoltajia vastaan, emmehän me muodosta perhettä muksuinemme.
Pojan asioissakin olimme (minä sekä Pojan isä) häneen yhteydessä. Yksi lyhyt ja täysin tyhjänpäiväinen vastaus sähköpostilla minulle ja sen jälkeen täysin hiljaista.
Piiri pieni pyörii....
TODELLA!!!
vai ovatko opettajat täydellisiä, onneksi kuitenkaan kaikissa kouluissa ei puututa kuin vain todellisiin ongelmiin, Hollolassa eletään mielikuvitusaikakautta.
Katsotaanpa mitkä näistä sopii toiselle pojalleni, jolla on ADHD...
*esittänyt kysymyksiä, kommentteja viittaamatta Kyllä
*keskustellut vieruskaverin kanssa
Kyllä
*kuljeskellut luokassa ilman erityistä syytä
Kyllä
*aiheuttanut välineillään ylimääräisiä ääniä
Kyllä
*puhunut/äännellyt itsekseen
Kyllä
*ei ole ollut paikalla tunnin alussa
Ei
*ei ole poistunut välitunnille ripeästi
Kyllä
*esittänyt kielteisiä kommentteja annetuista tehtävistä
Kyllä
*kieltäytynyt tehtävästä ilman hyväksyttävää syytä
Ei
*esittänyt oppilastoveristaan epäasiall. kommetteja
Ei
*kiinnittänyt huomion epäoleelliseen asiaan tahallaan
Ei
*liiallinen äänenkäyttö ryhmätyötilanteessa
Kyllä
Ohoh, tulihan monta kyllä-kohtaa.
Mutta pojan opettaja on mielestäni koko koulun paras ja ymmärtäväisin kun kyse on erityislapsista. Hän ei pienistä nipota.
Niin ja onneksi tälläinen lista ei ole ainakaan vielä käytössä meidän koulussa.
Sekosin nappuloissa, piti painaa esikatselua...
Niin...
Olen kyllä monesti miettinyt mitä olisi käynyt jos myös huostaanotetulla pojallani olisi ollut sama opettaja kuin kotiin jääneellä...
Olisiko tilanne mennyt näin pitkälle???
Kaikki on tietysti pelkkää jossittelua, mutta ei sitä voi olla miettimättä...
olisi integrointivaiheessa ollut pätevä ja osaava luokanopettaja, ei mitään erityisopetukseen siirtymisjärjestelyjä olisi ikinä tarvittukaan.
Kun kuulee välillä muilta, miten tavallinen luokanopettaja on osannut ja pystynyt ja halunnut huomioida erityisoppijan tarpeita ja ottaa jopa vastaan Lastenlinnasta annettuja ohjeitakin, niin melkein kateeksi käy...
Miten ne voi väittää niin, "kasvuolosuhteet ovat sellaiset, että lapsen terveys ja kehitys vaarantuvat vakavasti" toisen lapsen kohdalla ja toisen ei. Ei vika kyllä sinussa ole vaan sossun päässä. Kait molemmilla lapsillasi ovat samat kasvuolosuhteet. Päästäis nyt kiireen vilkkaan sen toisenkin lapsen kotiin ja häpeisi lopun elämäänsä se sossu.
Sen verran tarkennan että kotiin jäi poika 10-v (ADHD), tyttö 5-v (vahva ADHD-epäily neuvolassa sanottu), poika 3,5-v niin ja vanhin tyttö kohta 20-v on maailmalla... Huostassa oleva poika on 11-v. Joten en todellakaan "katso peiliin" koska tiedän ettei vika ollut kotona.
Tämä on muuten ollut yleisin ihmettelyn aihe... Ai, mites sulla voi olla viel lapsia kotona...
paikka on nyt vaikuttanut? Onko poika viihtynyt siellä?
Uudesta paikasta ei ole mitään pahaa sanottavaa. Poikakin viihtyy tosi hyvin. Ja mikä parasta, syyskuussa on varattuna kolme käyntiä Järvenpäähän Neuro-Nekkuun.
Paikan vaihdon myötä kaikki on ollut pelkkää positiivista. Lomatkin pyörii nyt aivan normaalisti, joka toinen vkl. Niin ja soittaa saa vaikka joka päivä ja kysellä kuulumisia, samoin poika saa soittaa kun haluaa.
Meinas ihan unohtua... Saamme käydä siellä vaikka pari kertaa viikossa jos haluamme, sekä sinne voi myös jäädä yöksi.
Ja tärkein asia: meitä vanhempia on kuunneltu!!!
kohdalla tai soveltaa niitä aikuisopiskelijoihin niin miten luulisitte selviytyvänne?
Minä olisin kyllä tosi paha häirikkö!
Toivotaan että nuo Järvenpään reissut aukaisevat lapselle portit kotiin.
Ja jospas SE Hollolan opetustoimikin vaikka ryhtyisi sitten sen jälkeen toimimaan
ja tekemään viranomaistyötä
Hollolan opetustoimessakin (=koulussa)
kuten eduskunnassa säädetty Perusopetuslaki määrää!
juuri päinvastoin. Miksi ne sinulta veivät sen yhden lapsen, kun pystyt muistakin huolehtimaan, vaikka he ovat vilkkaita ja vaativat enemmän hoitoa kuin tavalliset lapset? Siinähän sinulla on näyttöä mille tahansa hallinto-oikeudelle, että olet kunnon äiti. On nämä huostat sitten pirullisia, ei voi muuta sanoa.
Eikö sinun poikasi ikävöi valtavasti kotiin äitinsä ja sisarustensa luo. No, niinpä ne tekevät kaikki muutkin 16 00 lasta kotiensa ulkopuolella. Mutta saat varmaan poikasi usein kotiin.
Syy paikan vaihtoon oli: perhekoti sanoi sopimuksensa irti!
Mitään järkevää syytä emme ole saaneet, mutta epäilemme, että syynä oli tekemämme kantelu oikeusasiamiehelle. Ilmeisesti luulivat, että tutkinta loppuu jos poika ei ole enään siellä. Väärin...
Meillä oli toukokuun lopulla asiakasneuvottelu missä sovittiin kesän lomat. No viikko siitä perhekoti ilmoitti sosiaaliin että eivät pidä poikaa enää. Irtisanomisaika oli kuukausi... Sosiaalilla tuli kiire etsiä uusi paikka...
Viimeisenä kiusana perhekoti selitti sosiaaliin, että pojan on parempi olla heidän luona, eikä lomalla kotona koska paikan vaihto on edessä. No siitä sosiaali lätkäsi tapaamisen rajoituksen minulle, kun en suostunut suulliseen sopimukseen loman peruuntumisesta.
Syynä oli:Yhteydenpito vaarantaaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä. Poika tarvitsee erityistä tukea tulevaan sijaishuoltopaikan muutokseen liittyen ja tätä tukea pojalle pystytään parhaiten antamaan perhekodissa. Lisäksi äidillä on huomattava epäluottamus sijaishuoltoa kohtaan ja on pelkona, että poika joutuisi ristiriitatilanteeseen, mikäli poika olisi äidin luona.
(Poika sai kuitenkin soittaa minulle...)
Minä ja isä muuten veimme pojan uuteen paikkaan...
on ihan kuin meillä:
- ristiriitatilanne, kun hoitsujen kanssa ollaan eri mieltä, se on vanhemman vika. Nyt olemme oppineet lapsen kanssa, että mättäköön mitä tahansa, viisainta on sanoa joo. Sitten keskustellaan kahdestaan, miten se asia nyt kuuluu olla
- kiusantekoja nuo lätkäsyt on, niille, jotka vähänkin ovat hoitsuja vastaan, eikä lapsen edun mukaisia
- meillä lapsi tarvitsee tukevaa ympäristöä...
- toivottavasti eduskunnan oikeusasiamies on järjissään
pystyi asioihin vaikuttamaan, että NeuroNekku-käynnit saatiin aikaiseksi? Onko sossu herännyt järkiinsä vai onko se uuden paikan ansiota?
Tuossa se nähdään, että SELAISESSA PAIKASSA JOSSA LAPSEN ON HYVÄ OLLA, hoidetaan oikein muutekin asiat, kuten SOITOT JA TAPAAMISET!
Paljonkohan esim. Hdl on tehnyt hallaa lapsille vuosien mittaan TURHILLA tapaamis- ja yhteydenpitorajoituksilla? Ja ne eivät suinkaan johdu vanhemmista, vaan ovat vain paikan oman väärän toiminnan piilotteluksi luotuja systeemejä. Samaan tyyliin kuin ne sossut, joilla on salattavaa omissa toimissaan, puhuvat salassapitovelvollisuudesta, vaikka asiakas olisi asiastaan paljastanut julkisuudessa kaiken.
Tuo viimeinen lauseesi selittää sen, miksi paikka toimii niin hyvin. "Meitä vanhempia on kuunneltu!!!" Siinäpä rahanarvoinen vihje monelle muullekin lapsia ja vanhempia väärin kohdelleelle paikalle!
Mutta teidän puolestanne tuntuu kivalle, että asiat ovat nyt noin hyvin - niin turha kuin huostaanotto kaikesta huolimatta onkin.
Siellä se lasten kaltoinkohtelu on niin järjestelmällistä ja sitten vielä ne ainaiset tapaamisoikeuden rajoitukset. Hoito, jota ei ole. Rikkipuhkotut ovet.
Kotiutumistoiveiden romuttaminen. Ikuinen syyttely.
Helpotuksesta me huokasimme, kun LAPSI PÄÄSI TOISEEN LAITOKSEEN. On niillä paikoilla eroa!
Kyllä se Neuro-Nekku on ihan sen uuden paikan ansiota. Heillä on käytäntönä että kaikki sinne tulevat lapset käyvät Nekussa. Olimme isän kanssa yllättyneitä kun kuulimme siitä. Mielestäni jo tuo kertoo paikasta paljon.
On yksi asia mihin en ole vielä tottunut... Puhelut, niitä on tullut pari kertaa viikossa, kun edellisessä paikassa oli keskimäärin yksi puhelu parin kuukauden välein siihen asti kun stt vaihtui.
Mitä huostaanottoon tulee, taistelu on vielä kesken. Nyt on pieni hengähdystauko paikallaan. Pojalla on asiat hyvin, pääsee tutkimuksiin ja lomat pyörii. Seuraavaksi odotamme Nekun reissua ja "raporttia", mitä se sitten onkaan.
on Hdl:een verrattuna?
sossujen pitäisi kieltäytyä tekemästä näitä laittomia - teidän tapauksessa erit.opetuksen puutteen takia - tehtyjä huostaanottoja.
Ja jos eivät uskalla kieltäytyä huostaamasta koulun ja lääkärin vaatiessa, niin puolustaisivat edes lasta älyttömiltä tapaamisrajoituksilta! On järjen köyhyyttä, että LASTENSUOJELU antaa vieraannuttaa lasta kodistaan sen takia, että kunnassa ei ole riittävää erityisopetusta! Tai että joku psykiatrin pelle ei järjestä lasta oikeisiin tutkimuksiin!
Meillä sossut yrittivät kyllä puolustaa meitä SIJAISHUOLLON järjettömiltä touhuilta, mutta kuitenkin sulkivat suunsa, eivätkä nousseet arvostelemaan laitosta, vaikka siellä toimittiin SOSSUJENKIN suositusten vastaisesti.
En ymmärrä tuollaista lastenSUOJELUA,
en todellakaan ymmärrä.
Lapsi otetaan laittomasti laitokseen sairaalapaikkojen puutteen takia ja kun sossut kuitenkin nopeasti purkivat huostaanoton, ei hoitoa enää tarjonnut lapselle kukaan.
Siinä vaiheessa laittoman huostan suunnitellut psykiatrian yksikkö kieltäytyi kaikesta hoidosta.
PUolustiko lastensuojelu lasta silloin?
Ei puolustanut.
Sanoivat kyllä kerran Lastenlinnan edustajalle, että eihän lasta voi jättää ilman hoitoa ja kuuntelivat suu auki kun osaston lääkäri totesi hoidotta jättämisen olevan heidän ylilääkärinsä kanta.
Jos laitonta huostaanottoa ei sossu suostu purkamaan, niin vähintä, mitä voisivat tehdä , olisi sentään puolustaa lasta väärältä kohtelulta ja vaatisivat hänelle oikeaa kuntoutusta, hoitoa, erityisopetusta, tai mikä kenenkin kohdalla se huostan syy sitten onkin.
Kyllä se lastensuojelun valta näyttää kaikkeen muuhun riittävän, mutta lasten puolustamiseen tuollaisissa tilanteissa ei sitten riitäkään.
Tässä kirjoitus loppulausunnosta...
Lapsen sijoituspaikan ollessa epäselvä, ei suositeltua hoitoa pojalle voida aloittaa. Lähete lastenpsykiatriaan suljetaan. Tarvittaessa lapsi voi ympäristön vakiinnuttua tulla hoitokontaktiin uudella lähetteellä.
Näin kirjasi last.psyk.ylilääkäri.
(Hoitona olisi ollut psykoterapiaa, mikä olisi ollut aivan väärä hoitomuoto)
jJa kuten lekuri totesi viimeisessä palaverissa kaikkien kuullen: vanhemmille ei sympatiaa heru. Valitti myös kuinka kiire tulee kirjata kaikki ylös koska TEO:sta oli tullut käsky lähettää kaikki pojan paperit sinne. Myös tämä liittyy kanteluun...
Meilläkin tämä piiri pieni pyörii... Onneksi stt vaihtui. Mutta eipäs vieläkään kukaan sosiaalista uskalla laittaa pelle psykille vastaan. Mitä ihme "jumalia" luulevat olevansa. Suoraan sanoen koko last.psykan puoli on pelkkää epäpätevää porukkaa jotka ovat jääneet kehityksestä jälkeen ja eivät edes halua oppia mitään "uutta" eli siirtyä tähän aikaan. Saati sitten että ottaisivat vanhemmat tosissaan..."te olette vain vanhempia, ette lääkäreitä"... olemme kuulleet tuon lauseen.
heru, kun ovat rohjenneet kannella hänen vääristä päätöksistään Terveydenhuollon Oikeusturvakeskukseen? Mihin tässä hänen sympatiaansa tarvittais?
On siinä meillä lapsilla suojelijoita!
Siis lastensuojelun työntekijöitä.
Arkana ne meidänkin sossut pälyilivät kun intensiivihoidon johtaja riekkui kuin sekopäinen kukko tunkiolla uhkailemassa niin minua kuin sossujakin. Sossujen valta ylettyy vain vanhempien yli, mutta sossutkin jäävät pahimmillaan pelle-psykiatrien ja sijaishuollon jalkoihin - ainakin Hdl:n kyseessä ollen.
en tiedä tuosta pojan äipän toisesta paikasta kovin paljon. Aika paha se on ollut jos oikeusasiamies ottaa sen käsittelyyn. Ja tuo helpotus, kun lapsi pääsi sieltä pois.
Mutta kun tietäsit, mitä hdl meille, lapseni kavereille vanhempineen ja täällä lukemani perusteella monelle muullekin merkitsi - lapsille ja vanhemmille hdl on täysi h-i. Hdl:stähän on täällä moni vanhempi saanut lapsensa ulos ennen määräaikaa sossujensa avulla. Meilllä eivät auttaneet edes kantelut, koska ei ollut varaa lakimieheen ja ne osaavat peitellä jälkensä ja hyvin. Lapsen potilasasiakirjoissa on vieläkin merkintojä siitä ajasta, joita en saa pois muutakuin kantelemalla. No siihen minulla on kyllä lausunnot valmiina, ja sen tulen voittamaan. Ei sen pahempaa paikkaa enää YKSINKERTAISESTI VOI OLLA.
Yhteistä näille molemmille lienee ainakin se, että lapsi ei saanut tarvitsemaansa hoitoa, vanhempien ja lasten mielipiteillä ei ollut merkitystä. Tapaamisoikeuden rajoituksia lätkittiin mielivaltaisesti.
vahusten palvelukoti.
Kyllä luulisi valvovia viranomaisia ja miksei myös suurtakin yleisöä lastensuojelun kiinnostavan
ja myös sen puolen
mitä ei koskaan julkisuudessa mainosteta,
kun kirjoitetaan ja puhutaan huostaanotoista:
- lasten terveyden huolto ja sen oleminen osa lastensuojelua
ja lastensuojeluviranomaisten toimintaa.
Joku vanhemmista voisi vaikka salakuljettaa televisio toimittajien avustamana kameran tuohon laitokseen
niin saisi koko kansa nähdä
kuinka kristikunta todellisuudessa
H O I T A A sairaita lapsia.
jossa on ilmiselvästi lapsi laitettu ns. terveydenhoidosta pois sen vuoksi, että lapsi onkin huostaanotettu. Voiko tuota lääkärin lausuntoa muulla tavalla ymmärtää.
Ja mikähän se tämän psykiatrin lapselle suosittelema h o i t o sitten olikaan,
jota siis ei nyt voida aloittaakaann, kun lapsi on huostaanotettu jne jne jne,
selvisikö mitä H O I T O on,
koskaan kenellekään missään sairaalavatvomisten vaiheessa.
Lääkärin lausunto on jotain niin älyvapaata
(siis lääkärin mielestä lapsi on sairas ja tarvitsee hoitoa, mutta kun lapsi on huostaanotettu ja sijoituspaikka on mikä on
niin lasta nyt ei voidakaan siis hoitaa terveyden huollossa, koska lapsi on sijoitettuna ja huostaanotettuna ja, ja, ja, ...!)
Voiskos lääkäriltä enää siis sekavampaa ja oudompaa loppulausuntoa enää saadakaan aikaiseksi ...
Kirjoitan pätkiä sairaalan papereista.
yl=last.psyk.ylilääkäri
nl=last.neurologian lääkäri, yksityinen
tl= toinen last.psykiatrialla työskennellyt lääkäri, joka muuten lopetti siellä...
Alusta alkaen:
yl: suositteli sijoitusta tilanteen rauhoittamiseksi jota tutimuksia voidaan tehdä
tl: totesi: asperger-piirteitä nähty
Pitkä pätkä ettei mitään tapahdu, yksityiseltä lähete neuropsykiatrisen taustan selvittämiseksi
yl kirjaa dg:n asperger syndroma epäilyn joka on vain päivän kun selviää että vanhemmat ovat hakeneet lähetteen
perhekoti soittaa sairaalaan ja valehtelee ummet ja lammet (onneksi kaikki on kirjattu pojan papereihin)
tutkimusjakso 7vk, toimintaterapeutti suosittelee toimintaterapiaa ja epäpätevä psykologi huomaa oppimisen ja lukemisen vaikeudet
yl:terapian tarvetta ei ole, suosittelee psykoterapiaa, myöntää pojalla olevan neuropsykiatrisia ongelmia kiistatta olevan
yl tuo jatkivasti papereissa julki että emme hyväksy perhekotia (luottamuspula) ja poika on masentunut sen vuoksi, on myös todettu että perhekodilla ja vanhemmilla on eri näkemys pojan tilanteesta.
Pojan dg:t
Eka:
F91.9 määrittämätön käytöshäiriö
toka
F92.9 määrittämätön samanaikainen käytös- ja tunnehäiriö
kolmas
F84.5 Syndroma Asperger suspecgta
tällä hetkellä...
F92.8 samanaikainen käytös- ja tunnehäiriö
F98.5 änkytys
F89 psykologinen kehityshäiriö
Z65.3 Lapsen huostaanottoon tai elatusavun määräämiseen tähtäävään prosessiin liittyvät ongelmat
Nämä kaikki vuoden sisällä... "määrittämätön"=eivät tiedä mikä on...
"Jokainen saa valkata minkä ottaa..."
TEO:lla on mielenkiintoista luettavaa...
Yl "rakastaa" että saa kumota toisten lausuntoja ja suosituksia...
Mutta parasta on että kaikki on kirjattu ylös :)
kirjoitit:"lapsi laitettu ns. terveydenhoidosta pois sen vuoksi, että lapsi onkin huostaanotettu."
Ei huostaanoton vuoksi vaan koska vanhemmat "valittavat"
Ja hoidosta:kovasti on ollut puhetta ja kirjoitusta ainakin perhekodin antamasta kuntoutuksesta, joka on myös kirjattu sairaalan papereihin, mutta kukaan EI ole osannut selittää mitä kuntoutusta... Ei edes sosiaalista isompi "pomo" vaikka he sitä kovasti käyttävät mm. lasta ei voi kotiuttaa koska kuntoutus on kesken. Siis täh???
Kun olisi silloin tajunnut tehdä joitakin videointeja. Saan vielä tutkitettua esimerkiksi sen, miksi sossulla ei ole siitä ajasta juuri minkäänlaisia muistiinpanoja. Neuvottelujen pöytäkirjoista luovuttiin aikalailla alkuvaiheessa. Tosin tein siitä laitoksesta kantelun yksin ja huonolla menestyksellä. Olisi pitänyt saada jotain asiantuntijoita mukaan. En tiennyt siinä vaiheessa mitään edes koko huostaanotosta ja kun siitä alkoi tointua iskettiin tapaamisoikeuden rajoitus ja kun siitä alkoi tointua ja lapsen piti päästä kotiin iskettiin toinen kahta kamalammin syin päälle. Siinä vaiheessa täysi sekashokissa tein yksin sen valituksen. Valituksen jälkeen ne eivät uskaltaneet enää evätä tapaamisia, joten jotain hyvää siitä tuli meille.
Ei lapsi saanut mitään terapiaa. Vai onko se terapiaa, että sosionomi käskee lapsen sanoittaa tunteitaan?
Ehkä lapsi suostuisi kertomaan videolle, kirjoittamaan hän ei suostu. Jos meno jatkuu samanlaisena, se lähentelee tuota Bulgarian lasten touhua. Saavat lapset tosin siellä ruokaa, mutta hoitajat paiskovat lapsia huoneisiinsa, että saavat katsoa kauniita ja rohkeita. Hoitajat ovat täysin välinpitämättömiä lapsia kohtaan.
Jos meno on samanlaista kuin silloin kun lapseni on siellä, niin kyllä niitä perheitä tulisi auttaa. Voimani eivät vaan riitä kaikkeen. Jos täällä kirjoittaa joku nykyinen hdl vanhempi, niin apua voisin antaa.
Ei voida antaa lähetettä psykoterapiaan, koska sijoituspaikka on epäselvä. Lapsen piti olla siellä kaksi vuottan "hoidettavana" ja sitten palata kotiin. Ne vaan keksivät sellaisen ruljanssin, että eipä vaan poika palannut kotiin oli "hoidossa" ilman hoitoa siellä yhden ylimääräisenkin vuoden.
Hoitoa sai sitten vajaa viisi vuotta hdl "hoidon" jälkeen. Tarvitsi terapiaa tointuakseen hdl:stä.
Sitä ennen minunkin lastani tutkittiin psykalla. Siellä ne osasivat pistää kaikki lapsen "oireet" äidin syyksi. Kyllä ne korjasivat sossun lausuntoja, kun pyysin, mutta omiaan - ei missään tapauksessa. Me olemme nähneet niin monta vastaavaa tapausta aikaisemmin ja aina on ollut vika vanhemmissa, miten se nyt sitten muka olisi jossain muussa. Kyllä se nyt vain on sinun vikasi, että lapsesi oirehtii.
Ei lapsi oirehtinut kotona, mutta oirehti päiväkodissa. Mistähän se sitten johtui? Äidistä!
Ei psykan porukka viitsi lukea mitään uusista tutkimuksista. Ovat valmistuneet lääkäreiksi lobotomia aikoina ja oppineet sen verran uutta, että ollaan ystävällisiä ja jätetään lain määräämä lobotomia tekemättä. Saisivat vetää itselleen lobotomiat, niin pääsisivät tämän maan lapset ja perheet rauhaan.
Tämä uskomustiede hysteria on tänä päivänä paisunut järkyttäväksi: joka viides lapsi on mieleltään häiriintynyt eli tarvitsisivat heidän palvelujaan ja rahojaan.
Ehkä niissä uskomustieteissä on jotain perää, minä en siitä tosin paljon ymmärrä, enkä halua ymmärtääkään. Ja jos se uskomustiede pystyy jotain lasta auttamaan, niin se on hyvä. Ei ne kaikki ihan sekoja liene. Meidän perheen kohdalla vaan tuntuu, että se on ollut uskomustiedettä.
Meilläkin vaihtu stt, hän ei ainakaan kirjoita ihan mitä sattuu niinkuin edellinen.
En vain koskaan päässyt tietämään, mitä se hoito oli. Isot rahat saivat lapsestani.
takaisin ja pian.
Tunnen isän, joka pisti 10.000 euroa lakimieheen ja oikeudenkäyntikuluihin vuosien mittaan, eikä saanut lastaan ulos Hdl:stä, ennen kuin armosta vapauttivat kolmen vuoden kuluttua.
Se paikka on helvetti, sen voi suoraan sanoa ja on jokainen sanonut, jonka lapsi on siihen paholaisen paikkaan joutunut, oli sitten syy mikä tahansa, mutta ne jotka minä tiedän, ovat kyllä aiheetta huostaanotettuja. Em. isän lapsi oli siellä huoltajuuskiistan takia, äiti laittoi lapsen huostaan kun ei halunnut antaa isän huoltajuuteen. Ja niin terve, koulussa hyvin menestynyt lapsi laitettiin psykiatriselle osastolle "tottumaan äidin seuraan kuulema". Äiti oli todellisuudessa henkisesti sairas, mutta puhui sossut ja laitoksen puolelleen ja sehän jos mikä, kelpaa kyllä diakonissalaitokselle.
Ja paholaisen paikasta puhun siksi, että ilkeävät puhua vielä kristillisestä etiikasta toiminnassaan. Valtio ja kaupunki saisivat haastaa petoksesta oikeuteen koko paikan! Puoskaripsykiatrit lähettävät lapsia sinne sairaalapaikkojen puutteessa hoitoa saamaan, eikä mitään hoitoa ole, mutta yhteiskunta maksaa korkeinta mahdollista laitoshoidon vuorokausimaksua intensiivihoito-nimikkeen takia.
Eikä heillä ole siihenkään lain mukaan oikeutta, että vaativat tekemään huostaanoton perheistä, joissa ei ole perustetta huostaanottoon. Tämän sanoi minulle Ilkka Kantola aikanaan. Mutta he kääntävät asian niin, että heillä on oikeus hoitaa vain huostaanotettuja lapsia. Siihen on kyllä oikeus, mutta ottaisivat vastaan vain lapsia, jotka on ensin laillisesti huostaanotettu.
Kun sossun silmät aukenivat paikan suhteen ja he lupasivat purkaa huostaan, kun en vienyt lasta sinne enää kotilomalta, niin arvostelin laitosta tosi suorasanaisesti hoidon puutteestakin. Niin sitten vedottiin siihen, että 3 ekaa kk heillä on aina tutkimusta ja seurantaa. Ei ollut edes sitä! Yksi ainoa typerä MIM-videointi ja niille tuloksille, joita heidän perheterapeuttinsa sen perusteella väänsivät, nauroivat tämän maailman harakatkin.
Kun tivasin, mitä hoitoa annettaisiin, jos toisin lapseni sinne takaisin, niin terapiaa kuulema n. kolmen viikon välein 45 minuuttia kerta! Hah! Kuka tahansa lapsi voi käydä kotoa käsin noin harvassa terapiassa, ei siitä Hdl:lle tarvitse maksaa 450 euroa päivältä. Nyt lapseni käy kotoa 1-2 kertaa viikossa terapiassa toipuakseen tuosta pirun Hdl:stä.
Ja mitä tosiaan liikkuu kallonkutistajan päässä, joka lähettää lapsen tuollaiseen paikkaan, oikein pikalähetteellä hoitoon, mutta sitten kun Hdl:n oma psykiatri myönsi hoitovirheen tapahtuneen kaikkine pahoinpitelyineen, niin sitten lähettänyt puoskari käänsi selkänsä, ei antanut yhtään aikoja meille, vaikka sossutkin sitä pyysivät. Lapsi ei ollutkaan enää yhtään hoidon tarpeessa, kun häntä ei saatukaan pysymään Hdl:ssä. Ja aikaa tähän lähettävän lekurin mielialan muutokseen tarvittiin vain muutama kuukausi. Niin äkkiäkö se lapsi paranikin pikaisesta pitkäaikaisesta hoidon tarpeestaan, jonka takia hänet sinne toimitettiin?
ne nimettömänä ja kehyskertomuksin vaikkapa lapsiasiavaltuutetulle ja vetoomuksin, että se paikka on suljettava vähintäänkin. Vastuuseen hdl:ää on turha mistään edes yrittää saada, se on niin MAHTAVA LAITOS!
Ehkä se kristillinen etiikka on sitä, että rangaistaan lapsia oikein olan takaa, jos niiden vanhemmat ovat tehneet syntiä.
Se vaan, että nyt ei ole aikaa vähään aikaan.
että "Tilanteen vaatiessa pyydämme apua rehtorilta, erityisopettajalta, koulukuraattorilta ja -psykologilta". Aikaisemminhan rehtori on ollut koulussa kurinpitohenkilö, jos luokassa on PAHOJA järjestyshäiriöitä. Nyt sitten otetaan mukaan moniammatillinen tiimi.
Erityisopettaja kai ryhtyy tutkimaan lapsen siirtämistä erityisopetukseen, kuraattori lapsen siirtämistä huostaan ja psykologi ilmeisesti säestäjäksi.
Ja vanhempien täytyy tulla koululle keskustelemaan, vai puhutteluun? Ai niin. Nykyaikanahan se on äitien ja isien vika, jos lapsi "oirehtii" koulussa, täytyyhän syylliset ensin haastatella ja puhutella.
rikkoisi noita kohtia ja samaa ajattelin minä.
Kun aloitin aikuisopiskelun, niin huomasin heti, että aikuisilla on kyllä omat ongelmansa oppimisessa jo ensinnäkin itsensä voittamisen suhteen. Varsinkin silloin, jos on jo monia vuosia edellisestä opiskelusta.
Voi hyvänen aika, kun aikuisten pitää näköjään olla aikuisia ja olla tietävinään kaikki jo valmiiksi :) niin oli siinä opettajallakin tekemistä välillä, että pärjäsi luokassa. Opettajan auktoriteetissa oli säilyttämistä ja varmaan aikuispedagokiikan tietoja tarvittiin.
Sitten kun jossain vaiheessa menin harrastuspohjalta työväenopiston venäjän alkeiskurssille, niin siellä aikuisten kaikkitietävyys tuli enemmän esille kuin missään muualla. Voi hyvänen aika, että alkeiskurssilla pitää rueta väittelemään open kanssa venäjän kieliopista, miten joku kohta on oikein ja miten ei! Perusteluna monen kaikkitietävyyteen oli se, että "hän on vuosia tehnyt työmatkoja Venäjälle ja hän kyllä osaa venäjää", huoh...
Viimein joku pahin intoilija otti open oikein tenttiin, että mitkä tämän Venäjän opinnot oikein ovat. No, hän kertoi suorittaneensa tietyt opinnot ensin Helsingissä ja sitten useita vuosia Moskovan yliopistossa. Vähitellen opeen alettiin luottaa ja oma osaamattomuus kyettiin myöntämään...
Sitten aikuislukion puolella on myös tiettyjä kynnyksiä, jotka aikuisten on ylitettävä. Joillekin on aivan mahdottoman tuntuinen ajatus esim. kirjoittaa vanhanaikaista kouluainetta ensimmäisen kerran 15 vuoteen, mutta kun vain on ylitettävä kaikkitietävyytensä ja nöyrryttävä asettamaan itsensä alttiiksi toisen arvostelulle ja näytettävä alussa, että tosiaan tämän parempaan tekeleeseen ei kykene, ennen kuin taidot karttuavat.
Opintojen edetessä kaikille kyllä selviää, että "mitä enemmän tietää, sitä paremmin tietää, miten vähän tietää" ja aikuisten kaikkitietävyys alkaa karisemaan lopullisesti.
Ja aloituksen listasta:
Kukas nyt muka tukkisi puheliaiden ja pulputtavien aikuisten suuta, jos sellainen hetki sattuu, että puhuttavaa on? Ei kukaan.
Aikuiset rikkovat joka ikistä noista kohdista ja heitä on vielä vaikeampi saada kuriin ja järjestykseen kuin lapsia... Liekö vikä sitten kotioloissa ja kamalissa vanhemmissa - varmaankin.
Todella naurettavaa verrata aikuisopiskelijoiden luokkaa lapsiin. Tottakai aikuistunneilla keskustellaan enemmän, onhan kyseessä aikuiset ihmiset, joilla on hiukka enemmän jo taitoja ja elämänkokemusta. Mutta ei siellä kukaan häiriköi, vai mitä luulet?
Kyllä häirikkölapsi luokassa vie opettajan koko huomion ja voimat ja muiden lasten oppiminen kärsii mahdottomasti. Sitä vaan ei taas kukaan tule ajatelleeksi, kun se oma häirikköpenskahan on se maailman napa ja kaiken pitää pyöriä sen pillien mukaan.
ettei tarvita kuin sossu, joka haluaa huostata ja siihen sossun kanssa yhteistyökykyinen lastentarhanopettaja, esikouluopettaja tai erityisopettaja, papereihin jotain soopaa ja huosta on valmis!
Että siinä mielessä nuo kyselyt ovat vähän tulkinnanvaraisia!
Kyllä sinun kirjoituksestasi näkyy, että ei ole kaikilla aikuisillakaan taitoja ja elämänkokemusta. Ja nimenomaan sitä tuossa edellisen kirjoituksessakin kuvattiin, mutta ethän sinä sitäkään tietysti ymmärtänyt.
Joo, tismalleen yhtä naurettavaa kuin mitä sinun juttusi ovat täällä. Sinun tasoasiko ne aikuiskeskustelut ovat? Hahhah! Vai mitä luulet?
Minä en luule mitään, vaan tiedän sinun tyylisesi sössöt, juuri niistä tuossa edelläkin varmaan kirjoitettiin.
Ja minkäs takia joku lapsi sitten jossain koulussa häiriköi, kun tuollaiset sinunlaisesi aikuiset häiriköivät muualla? Tuollainen puhuu toisten ajattelusta kun et tajua omastasikaan mitään, koska sitä ei ole olemassakaan.
Minun lapseni ei ole häirikkö, erityisoppilas kylläkin. Mutta tuollainen paska ei näistä asioista mitään tajua, kunhan vain päätään paukuttaa jossain kun ei raukalla ole muutakaan tekemistä. Lapseni ei siis häiriköi, mutta minulla on sydäntä ja järkeä puhua niidenkin häirikkölasten puolesta, jotka häiriköivät sen takia, että samanlaisella luuseripaskan ajattelulla kuin sinulla on, on lapsilta kielletty laissa luvattu riittävä erityisopetus.
Sinä paskakasa saat lapsia haukkua ja nimitellä täällä ihan millä tavalla tahansa, mutta sille et mitään voi, että sinua fiksummat ajavat kyllä lastenkin asioita, halusit sinä sitä tai et! Ja sitä sinä aivokääpiö et ikinä pysty estämään!
puhekin jo siihen suuntaan,
että se voi olla jopa
k o u l u, järjestelmä, kouluyhteisö itsessään,
joka sitä "häiriöpenskaa" kouluihin aikaansaa.
Järjestelmässä voi olla vika,puute, ongelma
joka edesauttaa lapsen käyttäytymistä niin
että se tulkitaan "häiriöksi" lapsessa.
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-22007/sivu6.htx
...........
Hän tietää, että kansalaisilla on paljon huonoja kokemuksia keskusteluistaan viranomaisten kanssa.
Ulkopuolinen henkilö on usein tarpeen,
jottei keskustelu siirry syytöksiin
tai vain toisia osapuolia koskeviin muutosodotuksiin.
Verkostokonsultti voi vetää keskustelua myös muiden toimijoiden,
kuten koulun henkilökunnan ja alueen sosiaalitoimiston välillä.
Voi kuitenkin kysyä,
miksi ihmeessä vuorovaikutuksen ammattilaiset
tarvitsevat apua omissa vuorovaikutustilanteissaan.
"Kun työntekijän huoli omasta selviytymisestään kasvaa, tilanne vaikuttaa myös viestintään.
Tulee houkutus ilmoittaa toisille, mitä heidän pitää tehdä ja ajatella.
Vaikka sanat olisivat vielä hallinnassa, viimeistään ruumiin kieli pettää.
Kuuleminen ja kuulluksi tuleminen ovat tärkeitä huolestuttavissakin tilanteissa - ja erityisesti niissä", Arnkil sanoo.
Katse yksilöistä yhteisöön
Kun jatkaa keskustelua Arnkilin kanssa, Varpu muuttuu yhä haasteellisemmaksi.
Ei riitä, että asioihin puututaan varhain ja vuorovaikutus hallitaan,
vaan myös koko ammattiauttamisen toimintakulttuuria pitäisi muuttaa.
"Ongelmia ei saa yksilöllistää
vaan miettiä myös, onko esimerkiksi oman koulun toiminnassa jotain sellaista,
mihin pitäisi puuttua.
Kun oppilashuoltohenkilöstöltä kysytään pulmista,
valtaosa niistä liittyy yksikön toimintakulttuuriin.
Kun selvitetään, mihin työ kohdistuu,
toimintakulttuuri jää taka-alalle
ja valtaosa toimenpiteistä kohdistuu yksilöihin."
"On helppo suunnata katse yksilöihin ja perheisiin.
Paljon vaikeampaan on tunnustaa,
että pirstaleinen auttamisjärjestelmä pudottaa yksilöitä ja perheitä väliin.
Jos lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia halutaan edistää,
on muutettava toimintatapoja johtamisjärjestelmästä alas asti.
On puuttuva rakenteisiin", Arnkil sanoo.
Jos koulun auttamistyön toimintakulttuuri on kaaottinen,
eivät työtekijä, lapsi, nuori eivätkä vanhemmatkaan tiedä,
miten toimia auttamista vaativissa tilanteissa.
Stakesin verkostotiimiä kiinnostaa juuri tämä auttamistyön kulttuurin muuttaminen,
mikä innostaa Arnkilin mukaan myös kentälle, ja asiakaspalaute ollut rohkaisevaa.
........
_______________
http://yle.fi/teema/ylenavoin/jakso.php?id=78
..............
Peruskoulussa käyttäytymishäiriöt on nähty pitkälti yksilön ongelmina (yksilö ei sopeudu kouluympäristöön),
mutta viime aikoina
on alettu huomata ongelmien mahdollisena syytekijänä
myös oppimisympäristön ja opetusjärjestelyiden joustamattomuus
(kouluyhteisö ei huomioi oppilaiden yksilöllisiä tarpeita).
Nuorten käyttäytymisongelmat ovat yleensä monien tekijöiden summa,
jolloin aikuisten muodostamien tukiverkostojen merkitys korostuu ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja tukitoimien järjestämisessä.
.........
Minäkin olin kouluhäirikkö, vaikka ei tietääkseni mitään oppimisongelmia, eikä huonoa kotia ollutkaan. Samanlainen tapaus oli haastateltavana Opettaja-tv:ssä viime viikolla. Kun toimittaja kysyi syitä hänen häiriköintiinsä, vastasi nyt jo parinkympin paremmalla puolella ollut kaveri, että ei hän osaa oikein mitään syyksi selittää. Se saattoi olla vain murkkukapinaa, joka ilmeni sillä tavalla. Niin ja kun toimittaja kysyi vielä niin, että "kun olet tunnetusti hyvästä kodista, niin mitenkäs sinä sillee..." Ei osannut kaveri selittää, arveli vain, josko se vaikutti, että vanhemmat olivat opettajia...
Kuvankansalaiseksi tässä kuitenkin on kasvettu, tosin opiskelut suoritettu vasta aikuisella iällä, mutta kaikki OK joka tapauksessa.
Eikä tosiaan ollut vikaa kodissa minullakaan.
tietenkin koko ajan sen mukaan kuka tätä mallioppilaan mallia tulkitsee!)
niin eihän täällä missään enää hyväksytä yhtään mitään
ei lapselta eikä nuoreltakaan!
Näinhän sitä kasvatetaan sitä uutta alustaakin kaikenmaailman fasismeille ja muille ismeille
kun luovuus, yksilöllisyys ja ajattelu, kyseenalaistaminen, ajattelu, ..........
katkaistaan ihmisen taimelta jo heti alkumetreillä.