Saanko luvan...

Marinin neuovontaniksipirkka neuvoo:
- kokeile onneasi ja ehdota tapaamista,
voittokerroin voi olla korkeakin:DD

Runokoskesi kuohuu taas
*hymy*
ja surullisesta runostasi huolimatta
olen siitä iloinen.

Eläköön runo.=)

Nyt on semmonen juttu että kirjoitin
tähän taas vastarunon mutta ko sie oisit taas
paukahtanut sanattomaksi painoinkin deleteä ja
päätin lähteä hjuumorin linjoille!

Juttu menee nyt niin et sie saat luvan lähtee minun kanssa sinne
autiomökin uurastuhommeleihin,
katto puuttuu ny kokohnaan ko
myrskytuuli vei sen ja seinät
alkaa olla vaarassa kaatua homeen painosta.

Ja tiedoksi mie oon käyttäny sammalnaamioo yötetpäivät oon rumistunut
ihan sammakonsilmiskii!

Runosi oli todella hyvä,yleisö vaatii
lisää!!

et huomannut minua
kun harmaana hiivin ohitsesi
näit vain kauniita

näin Sinut mietteisenä
hiljaisena

hymyilin
taas yksi mies
siinä katselee
kauneutta

etsii intohimonsa
kohdetta välipitämättömänä
niin kuin miehet aina

olis tehnyt mieli
tehdä jokin "jippo"
jatkoin kuitenkin
hymyillen matkaa

katosin harmaaseen massaan:)

Hymyä runosi sai aikaan
ainakin minussa:)

Mää ole ain ollu simmottis seinäruusu,
mua ol kukkaan ikinä koskaan hualinnu pyöritet-
täväks laattialla. Enkä usko, että Siekään minnuu
ottaisit käspuolees, vaikka se olis varmana ihan
mukavata kanssas pyörähellä.

Kuin kummassa se onkin niin,
että tuo protestoinnin aihees liippaa tätäkin
muijaa - kumma juttu.

Mutta runosi aiheen kaikkinensa, sen mie kyllä
ymmärrän. On niin tuttuu tekstii, että melki
satuttaa ukko.

Saisit, jos ja kun :=)