Kalisee hampaani.
Kylmyyttä hohkaa kehoni.
Olen horkassa.
Kuin sairaana kaipauksesta.
Hieron käsiäni lämpimäksi.
Jalkaani villasukat.
Sukellanko peittoihin.
Uneksimaan.
No nyt jo menee liiallisuuksiin kait kokonaan.
Puen päälleni kunnolla.
Syy.
Olen ollut uimassa.
Karistamassa kiukkua.
Kun kukaan ei huomaa.
Kukaan ei kuiskaa.
Kukaan ei rakasta.
Kiukkuan.
Olen oikea rääpäle taas.
Marisen omiain.
Suukko.
No niin se siitä.
Kyllä aurinko kohta pilkistää.
Kun rakkaalta viestin saan.
Juu ,,,juu...Too too.
Palelen.
Rakkaus on kummajainen.
Kylmyyttä hohkaa kehoni.
Olen horkassa.
Kuin sairaana kaipauksesta.
Hieron käsiäni lämpimäksi.
Jalkaani villasukat.
Sukellanko peittoihin.
Uneksimaan.
No nyt jo menee liiallisuuksiin kait kokonaan.
Puen päälleni kunnolla.
Syy.
Olen ollut uimassa.
Karistamassa kiukkua.
Kun kukaan ei huomaa.
Kukaan ei kuiskaa.
Kukaan ei rakasta.
Kiukkuan.
Olen oikea rääpäle taas.
Marisen omiain.
Suukko.
No niin se siitä.
Kyllä aurinko kohta pilkistää.
Kun rakkaalta viestin saan.
Juu ,,,juu...Too too.
Palelen.
Rakkaus on kummajainen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Edelleen siellä hyisessä vedessä pulikoit,
voe mahoton Sinnuu.
Mutta hei, et Sinä ole mikään rääpäle !
Tunteva ja aistiva ihminen - nainen. Runosi sen
jo kertoo.
Mutta yhdyn sanomaasi, rakkaus ON kummajainen.