Jooh nyt tuli todettua, että ei kannata liian kauan olla tekemättä mitään. Olin vähän yli puol vuotta ihastunut yhtene tyttöön, sillon alussa selvästi oli sekin. Hommasin vaan numeron ja tekstailtiin jtn, mut ei mitään sen enempää. Noh nyt selkeesti huomaa ettei tyttöö kiinnosta enää ollenkaan, ei ees vilkase mua nykyään(ennen kokoajan silmäpeliä)
Tyttö ei kuitenkaa oo kenenkään muun kanssa et sinänsä mul ois ehkä mahollisuksii mut..
Mitä täs voi tehä ku kuitenki joka päivä nähään kun samassa koulussa ollaan ja tulee aina sellane kiusallinen hetki ku ollaan samassa tilassa.
Ite en saa tyttöö vieläkään mielestä, mut se on selvästi unohtanut jo kokonaan...
Tyttö ei kuitenkaa oo kenenkään muun kanssa et sinänsä mul ois ehkä mahollisuksii mut..
Mitä täs voi tehä ku kuitenki joka päivä nähään kun samassa koulussa ollaan ja tulee aina sellane kiusallinen hetki ku ollaan samassa tilassa.
Ite en saa tyttöö vieläkään mielestä, mut se on selvästi unohtanut jo kokonaan...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Just nämä on nii per*eleen hattumaisia
Palaan nyt ajassa paljon taaksepäin..
Joskus kauan sitten oli minullakin sama tilanne sitten ajattelin että nytpä p*rk*ele teen jotai ja per*eelleensähän se meni :D mut sitte myöhemmin jotai tapahtu ja yhteenhä me päästiin
ja 2v oltii yhes :P
kiitos tästä viestistä. antaa toivoa minulle lisää. eli, sanot että kannattaa yritää enemmän eikä luovuttaa, ehkä se mahdollisuus viellä tulee. sillä en ikinä voisi löytää parempaa tyttöä. tämä tyttö on jotain niin ihmeellistä. en voisi kuvitella itseäni kenenkään kanssa.
Tytöstä on AINA ihanaa jos joku kertoo että tykkää. :) Oli kyse melkein kenestä tahansa ja jos tyttö on vieläpä sanonut tykkäävänsä sinusta OLI SE SITTEN puoli vuotta sitten tai ei, hän ainakin ilahtuu etkä todellakaan menetä mitään.
KYllähän se kohteen itsetuntoa nostaa...
paitsi jos se joka tunnustaa ihastuksensa on joku nolla jota kukaan ei halua.
omaa kokemusta on... kerroin tytölle ihastuksestani häneen ja hän kertoi vanhemmillensa että olen ahdistellut häntä...
nykyää tytöt puhuu musta paskaa selkäni takana (kaverit ovat kertoneet)
itelläni on juuri sama tilanne nyt. en tiiä mitä tekisin. olen yrittänyt vaikka mitä, mutta ei vaan pystyny aikasemmi puhumaan ja nyt tilanne on kauheempi kuin ikinä. en tunne tyttöä muuten kuin olen nähnyt koulussa, tiiän nimen ja joitaikin asioita mitä olen selville saanut. yritin myös saada numeron mutta mistää en sitä saanut.
meillä on ollut katsekontaktii ainakin puoli vuotta. mutta viime päivinä se tyttö on kuin minua ei olisikaan. en vaan pysty uskomaan mitä tapahtui. se katosi kuin tuhkatuuleen. ennen ehkä rakastin kun viikonloppu alko, mutta nyt. vihaan viikonloppuja ja rakastan koulua ja varsinkin tunteja jossa tämä tyttö on myös.
en ole koulussa mikään nolla. en ole myöskään mikään kaikista rohkein varsinkaan kun kyse on tytöistä.
voih, kuinka haluaisin puhua tytölle ja kertoo kuinka paljon rakastan tätä. miksi se on niin vaikeeta. syytän vaan itseäni siitä kun en silloin tehnyt mitään. grr, koko ajan halun todistaa että se varmasti viellä tykkää minusta, ja että niitä katseita tulee viellä.
tässä minä omaa tarinaani kertoilen. sori. mutta en ole ikinä ollut näin alhaalla. toivoa minusta löytyy viellä kuitenki. ja uskon että viellä joskus tulee tilanne jossa pääsen kertomaan kaiken mitä olen tehnyt tytön vuoksi.
tarina on tosi pitkä jos aloittaisin alusta ja kertoisin kaiken. mutta sitä en nyt tee.
meillä on melkein samanlainen tilanne. itse yritän vaan saada voimia menemään puhumaan tälle.
olen itselleni luvannut että mitä ikinä teenkään, teen sen hänen vuoksi. voisin uhrautua, nolata itseni, tehdä mitä vain. mutta ei, ennen olisi ollut toivoa, mutta tilanne näyttää pahalta nyt. ajattelen vaan jokaista hetkeä jolloin me katseltiin ja mietin että mitä olen mokannut. mitä tein väärin. syytän vain itseäni kaikesta. ja toivon tytölle kaikkea parasta. en unohda sua ikinä.
nyt se sitten taas veny koko tarina. sori.
mutta hei, yritä puhua. itse toivoisin että minulla olisi edes hänen numero. tsemppiä!!