Niin, miten suhtaudutte naiseen joka ei käytä lainkaan alkoholia? Koetteko sen olevan este seurustelulle? Ja varsinkin jos toista ei kiinnosta baarit lainkaan.
Itse olen jo kauan miettinyt alkavani absolutistiksi. Ei kyllä ole mitään ongelmaa sen käytön suhteen, mutta kun on muutenkin terveet elämäntavat, niin kai sen alkoholinkin voisi jättää pois.
Itse olen jo kauan miettinyt alkavani absolutistiksi. Ei kyllä ole mitään ongelmaa sen käytön suhteen, mutta kun on muutenkin terveet elämäntavat, niin kai sen alkoholinkin voisi jättää pois.
Vastaukset 17
Vanhimmat
mä voin katella selvää naista,mutta viittiikö se katella mua kun oon kiskonut kopallisen kaljaa,siinähän se.
Selvänä olet symppis - pätee kyllä edelleen. Itse en alkoholia käytä (en ole totaalikieltäytyjä) enkä ole kokenut koskaan jääväni mistään paitsi. Ystävien kanssa voi tehdä vaikka mitä kivaa yhdessä ilman juomistakin.
Kivaa kuulla kaltaisiani olevan. Olen viimekx ottanut parit siiderit kesällä 2003.
Ystävät hyväksyvät juomattomuuteni.
pysyä hyvässä kunnossa. Senkö takia et juo? Vai etkö pidä alkoholijuomista makuna vai juopumisesta yleensä?
On totta, että haluan pitää itseni kunnossa, kun kukaan muukaan ei sitä puolestani tee.
Nautin punttien nostelusta: erikoiset nautinnot mulla ;)
Nuorempana join, kun piti olla samanlainen kuin muut. Onneksi tajusin, että voin olla erilainen nuori/aikuinen.
En pitänyt alkoholin mausta, raikas vesi on satakertaa parempaa kuin myös vahva kahvi.
Isäni alkoholismi varjostaa lopun elämääni minua, oli karua nähdä mitä älytön dokaaminen saa aikaan ja tuhoaa kaiken kauniin.
Muuten miksi juomattomuutta pitää selitellä?
Mielestäni asia on toisinpäin, no tää nyt oli mun heittoni lauantai-illan ratoksi.
pitää selitellä mitään...
Kaikki on parempaa selvänä!
Itse käytän tosi harvoin. Siihen ei sisälly sen kummempaa ideologiaa kuin että eipä maistu eikä ole päässyt tulemaan tavaksi ja kun olen vielä liikkuvaa sorttia niin liikenteessäkin pitää olla aina selvin päin.
Elikkäs ite olen vuosien varrella tullut siihen tulokseen, että jos sillä toisella ei ole itsellä ongelmaa oman alkoholin käytön kanssa niin toisen absolutismi ei haittaa. MUTTA jos se sit ite tykkää dokata enemmänkin ja vaikka puheista vois muuta päätelläkkin niin ehkä kuitenkin saattaa itsekkin pitää juomistaan ongelmallisena, niin silloin ainakin itselläni on tullut ongelmia, koska toinen luuli koko ajan, että moralisoin ja tuomitsen hänen juomistaan... Vaikka minulle oli itseasiassa oli jo ihan sama siinä vaiheessa...mutta eiköhän se ole kuitenkin ihan ihmisestä kiinni... niin kuin kaikki muukin :)
Olin suhteessa alkoholistiin ja kannustusselvänä 10 vuotta. Se todella helpotti molemmam oloa eikä minun tarvinnut tehdä seuraa kapakkaan eikä pyydetty hakemaan viinaa. Hän hoiti aina kaiken itse eikä syyttänyt minua mistään. Tosin hän kävi AAssa ja pyrki eroon juomisestaan ja oli kaikinpuolin tietoinen ongelmastaan, enkä minä moralisoinut. Suhde tosin loppui aikanaan mutta muista syistä.
Minusta kannattaa aina olla selvä ja kannustaa myös muita maltilliseen alkoholinkäyttöön tai juomattomuuteen. Paheiden summa on kuulema vakio joten juomaton voi satsata enemmän siihen muuhun kivaan ;)
...absolutisti olekaan, minulle sopii absolutisti kumppaniksi erinomaisesti.
Oma alkoholinkäyttöni on myös vähäistä; joskus juon oluen tai lasin viiniä ruuan kanssa. Viihdyn itse selvinpäin, siksi on kiva olla selväpäisessä seurassa.
Itse seurustelen absolutistin kanssa. Kun noita päihdeongelmaisia on tullut vastaan sekä työssä että omassa lähipiirissäni, minusta on vaan kunnioitettavaa, että jotkut eivät tarvitse mitään päihteitä elämästä nauttimiseen. Sitäpaitsi olen huomannut, että absolutistin kanssa ollessa tulee itsekin elettyä terveellisemmin, juotua vähemmän.
Itse kyllä tykkään ottaa kuppia silloin tällöin, ja jos tyttöystäväni ei olisi absolutisti, uskon, että hän olisi muiden hyvien ominaisuuksiensa ohella varmasti myös loistavaa ryyppyseuraa. Mutta enpä sitä ole varsinaisesti kaivannut, koska meillä on kuitenkin niin paljon muuta kivaa yhdessä. Ja onhan minulla ystäviä, joiden kanssa voin ottaa sitä kuppia, jos mieli tekee.
Tärkeää toki on, että kumpikin antaa toisen olla sellainen kuin on. Tyttöystäväni ei paheksu, vaikka minä joskus otankin kännit, enkä minä pällistele, miten hän jaksaa olla absolutisti.
Kupittomuus ei haittaa elämänmenoa laisinkaa, päinvastoin.
tuttavapiiriini kuuluu useitakin absolutisteja. Se kuten alkoholin käyttökin on aina lopulta henkilökohtainen valinta.
Seurustelumielessä kumppanin mahdollinen absolutismi ei minua häiritse.
Minun elämässäni alkoholilla on marginaalinen merkitys: en tarvitse sitä. Voin toisinaan nauttia oluen tai viinin seurassa ja erityisen hyvän ruoan yhteydessä siihen sopiva viini puolustaa paikkaansa.
Mutta menikö se vanha toteamus jotenkin niin, että "Vita vinum est", elämä on viini. Sen kai pitäisi meille riittää :)
Kunnioitan absolutisteja paljon ja se on joillekin hyvä ratkaisu.
Juon itse lähinnä sen vuoksi, että tietyt alkoholipitoiset juomat vaan ovat hyviä, elämän pieniä nautintoja niin kuin hyvä ruokakin. Kenen kanssa voisin jakaa laittamaani illalliseen sopivan viinilasillisen jos kumppanini olisi absolutisti? Joisinko yksin sen skumppalasillisen jolla haluaisin juhlistaa vuosipäivää? Siinä mielessä en ole ihan hirveän innostunut ajatuksesta, ettei kumppanini joisi ollenkaan.
Rakastumista se ei tietenkään estä, mutta jos tuttavuus on vasta alkumetreillä, esim. nettideitissä, jätän vastaamatta absolutistien ilmoituksiin sama juttu myös vegetaristien suhteen. Ei voi mitään, koska itselleni tällaisten aistinautintojen kokeminen yhdessä on tärkeää.
köri kuitenkin menee mun kullan kaa viikossa ja oikein raskaan päivän jälkeen päivässä.
Ajattelen itse niin, että mikäli kumppanin absolutismi ei johdu alko-ongelmasta, niin ihan hyvin voisin nauttia aterian yhteydessä viinini yksin, jos nyt siltä tuntuisi. Jos kumppanillani olisi menneisyydessä ollut kyseisiä ongelmia, niin en haluaisi kahdenkeskiseen hetkeen mukaan alkoholia, enkä muuhunkaan kahdenkeskiseen yhdessäoloon.
Suuremmassa seurueessa kylläkin voisin nauttia esim. viinistä, kumppanistani huolimatta. Hänen absolutisminsa ei tarvitsisi eikä saisi ulottua hallitsemaan minua joka alueella.
Ajattelen asiasta näin, koska minulla ei ole kokemusta absolutistisesta kumppanista.
Itselleni, vaikka nautiskelija olenkin, niin alkoholi ei ole tärkeässä roolissa; hyviä ruokajuomia on niin paljon muitakin. Minä ajattelisin suuremmaksi "ongelmaksi" täysin erilaiset ruokamieltymykset.